Petollista alkoholismissa on se että kun retkahtaa,ei välttämättä heti menekään huonosti. Pysyy kohtuudessa,ei vedä putkea. ym. Moni on alkanut uudelleen kupitella vuosienkin raittiudesta ja on mennyt hyvin pitkään ilman ongelmia… MUTTA sitten…ennenkuin taas lopetat,olet aikaisempaa pahempi doku
Copypeistaus sivun alalaidasta minuutti sitten:
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Dave, Lasolarska, Pärinä-Perttu, SekoHead, Tarharyhmä ja 2 vierailijaa.
Näyttäs siis siltä että ainakin nämä kaikki nimimerkit ovat eri henkilöitä, ellei jollakulla ole kahta tietokonetta käytössä. 
Mutta mihinköhän kaverisi Morkkis on kadonnut?
Yhteen aikaan oli sellanen hassu hikottelija kuin Super-Mauno. Ja Ihme-Liisa.
Sitten on ollut varsinaiset AA-vihaaja -nimimerkit kuin Coiled Steel ja Kriittinen. Ensinmainitulle minäkin muistan olleeni raivoissani keväällä 2007, kun olin oman “AA-humalani” lyhyessä lakipisteessä.
Se oli kevätpäivien 2007 aikaan. : )
Kuka muistaa missä ne oli? 
Samanlailla itsekin ajattelen tuosta herkkä sanasta. Tosiaan jos nyt ajattelee esim. muusikoita, niin enemmistö on varmaan läpikäynyt jonkun päihdevaiheen. Sitten on tietysti näitä Juhani Palmuja ym. jotka eivät myöskään juuri lasiin ole syljeskelleet Kyllä varmaan sillä viinalla tosiaan hakee jotain muutosta siihen perustasaseen eloon ja oloon. Siksi se eroonpääsykin varmaan on niin hankalaa, koska tavallaan siinä vaiheessa kokee jo että kun saa juoda sen kännin, niin ei sen mukavampaa asiaa voi ollakaan. Mutkun mutkun…kun ei pysy hanskassa niin ei pysy. Itse täytyy kyllä muijalle hattua nostaa että on kohta 10 vuotta meikäläisen toilailuja katsellut. Vaikka typerä, lapsellinen ja naiivi kun olen, niin ajattelen olevana joku jumalan lahja vaimolleni, juon tai en
Moni taiteilijahan on raitistunut alkoholisti, muttei siitä suurta meteliä pidä. Ja mikäli ei olisi onnistunut raitistumaan olisi taiteilutkin todennäköisesti jääneet taiteilematta. Onhan se itsepintainen myytti että taiteilijat ryyppäävät ja ovat jotenkin “elämän lähteillä”, että heidän juomisensa on suorastaan uhraus jotta syntyisi suurta taidetta. Mutta todellisuuden kanssa sillä ei liene mitään tekemistä, kysehän on vain alkoholismista. Kapakat ovat tulvillaan inpiraatiota hakevia suuria tulevia taiteilijoita joiden menestys on vain nurkan takana. Kunhan ryyppyputkesta selviää.
Alkoholismi ei ole pelkkä kirous, se voi olla myös lahja. Raittiuden löytämisestä voi syntyä aivan uudenlainen kipinä luomiseen, joka on aidompi, todellisempi kuin viinanhuuruiset unelmat.
Miina Äkkijyrkkä. Ihanan aito ihminen muuten
Kalliola rockissa 8.8. Helsingin Alppipuistossa esiintyy eräitäkin raitistuneita alkoholisti- ja nisti-muusikkoja.
I’ll be there too. 
Hienoa! Pitisköhän hakea inspiraatiota sieltä! Nyt muuten huikeaa, 4. raitis päivä! Ihmeellistä!