Unet

Voi olla, että olen avautunut tästä tähän ketjuun aikaisemminkin. En jaksanut tarkistaa.

Olen nyt useana yönä nähnyt unia, jotka toistuvat mulla säännöllisen epäsäännöllisesti. Tästä unesta on ziljoona eri versiota ja aina se on ainakin vähän erilainen, mutta olennainen pointti siinä on se, että mulla on jokin hirveä hätätilanne tai muutoin vain tosi tärkeä asia tai jokin suuri suru ja huoli, johon kaipaan ymmärrystä. Tätä asiaani sitten yritän kovasti kertoa henkilölle X ja tämä henkilö suhtautuu siihen aina joko olemalla mulle todella ilkeä tai ignooraamalla mut täysin. Yritän selittää hyvällä ja pahalla, asiallisesti argumentoimalla ja sitten lopulta itkemällä ja raivoamalla ja mikään ei vain auta. Ei mene perille ja/tai vittuilu vain pahenee. Tämä vastapuoli unessa vaihtelee siis myös. Joskus se voi olla esim. mieheni tai äitini tai joku muu läheinen ihminen. Joskus lääkäri, joku viranomainen tai esim. häke-päivystäjä. Voi olla joku random vastaantulija, jolta yritän saada apua tai sitten ihan joku unityyppi jossakin tosi surrealistisessa tilanteessa ja ympäristössä. Näissä unissa on aina todella ahdistava tunnelma ja usein heräilen kesken kaiken siihen, että itken. Sitten uni saattaa vielä jatkua ennen kun herään lopullisesti. Vähän heräämisen jälkeenkin olen vielä ahdistunut fiilis, joka toki sitten hellittää, kun pääsen kunnolla päivään kiinni.

Olen muutenkin viime öinä nähnyt tosi värikkäitä unia. Se on aina hyvä asia, vaikkeivat ne unet itsessään niin kivoja olisikaan. Unien näkeminen kertoo, että mielenterveys on kutakuinkin kohdillaan ja unenlaatu hyvää. Mua vähän huvittaa, kun joskus jotkut sanovat, että mulla on varmaan jotakin häikkää päässä, kun näen aina niin outoja unia. No, silloin kun päässä on iso häikkä(psykoosi, vaikea masennus) nimenomaan ei nähdä unia. Tästä löytyy ihan reippaasti tutkittua tietokin, jokainen etsiköön itse, jos kiinnostaa, mutta onpa tuosta riittämiin omakohtaista kokemustakin. Siinä vaiheessa, kun unimaailma siirtyy valveilla olon puolelle, ollaankin jo aika mielenkiintoisissa sfääreissä, eikä lainkaan positiivisella tavalla :smiling_imp: :unamused: .

Näin unta, jossa olin jonkinlainen TV-toimittaja ja mulla oli suorassa lähetyksessä samaan aikaan vieraina Jari Litmanen ja John Travolta. Kyseiset herrat menivät mulla ihan koko ajan sekaisin ja kyselin heiltä vääriä kysymyksiä ja kämmäilin muutenkin varsin lahjakkaasti sen haastattelun läpi. Olin siinä jo ihan helisemässä, että kohta tulee sanomista ja isosti tuleekin. Myös nämä haastateltavat vaikuttivat aikas vaivaantuneilta.

Oikeasti en siis sekoita Litmasta ja Travoltaa :smiley: . Eiväthän he ole tippakaan samannäköisiä tai muutoinkaan muistuta toisiaan mitenkään, ainakaan minun mielestäni.

Edit: Olen muutenkin nähnyt viimeaikoina tosi paljon ja tosi eläviä unia. No, se kertonee hyvästä unenlaadusta, sekä siitä, että mielenterveys on suht kondiksessa, joten lienee syytä olla iloinen tästä asiaintilasta :smiley: .

Mirtazapin 15mg ja unet.

Otan puolikkaan tai vähemmän. Silloin tällöin.Olen nähnyt villejä unia ja pahoja painajaisia aina. niinpä myös viime yönä. siitä olisi hyvän kauhuelokuvan tai muun voinut kirjoittaa.

uni oli erittäin selkeä myös visuaalisesti. olin jossain huumeluolassa ulkomailla. (en ole ikinä käyttänyt huumeita, vain alkoholia.) Halusin jäädä sinne luolaan, enkä olisi halunnut mitenkään herätä. Heräsin pakolta puolilta päivin. Jotta melkoista :unamused:

Näen unia lähes joka yö. Ja puhun myös unissani. Sekä joskus huidon käsillä.
Nykyään ei enää ole niitä hirveitä painajaisunia joita raittiuden alussa ja vielä juovana ihmisenä näin.
Minua ei pidetä outona, kun sisarukset näkee myös unia paljon ja olemme muutenkin tunteikkaita ja herkkiä.

^^/^ Monet sanovat, että mirtatsapiini aiheuttaa outoja unia ja taitaa tuo lukea ihan pakkausselosteessakin mahdollisena sivuvaikutuksena. Toinen kysymys onkin sitten se, mitä tarkoittavat oudot unet. Eivätkös unet yleensä ole enemmän tai vähemmän surrealistista settiä :confused: . Itse en kyseistä sivuvaikutusta mirtasta saanut, kun sitä joskus unilääkkeenä käytin. Minut se nukutti niin syvään uneen, etten pahemmin unia nähnyt. Hiton hyvä unilääke siinä mielessä, että uni ainakin tuli ja varmasti ja valot pysyivät sammuksissa helposti 10 h putkeen. Sivuvaikutukset vain olivat ei-niin-mukavia. Mm. hillitön nälkä, joka aiheutti aivan pakonomaista mässäilyä ja sitten juuri tuo, että mirtatsapiini-uni oli liian syvää, eli ei lepuuttanut ja virkistänyt niin kuin unen pitäisi ja aamulla olo oli lähinnä pökkyräinen ja kiukkuinen. Toki tuollainenkin uni on parempi vaihtoehto, kuin ei unta lainkaan.

Eiväthän painajaiset kivoja ole, mutta ei niistä tarvitse huolissaan olla tai ajatella olevansa jotenkin häiriintynyt, outo, traumatisoitunut tmv., jos niitä näkee paljon. Itseasiassa kaikki ihmiset näkevät enemmän pahoja, kuin hyviä unia. Tämä johtuu ihan siitä, että unen yksi tarkoitus on treenata ihmistä oikean elämän vaara- tai muita ikäviä tilanteita varten. Yleensäkin runsas unien näkeminen on terveenmerkki. Kertoo siitä, että uni on hyvälaatuista ja mielenterveys ainakin kutakuinkin kunnossa. Vaikeasti masentunut ja/tai psykoottinen ihminen ei yleensä näe juurikaan unia.

Minäkin puhun, itken ja nauran unissani tosi paljon ja lisäksi huidon, kuin helikopteri :laughing: . Eipä tuosta haittaa ole, kun se ei häiritse vieressä nukkuvaa isäntää(On tottunut kärsimään :laughing: :mrgreen: ), eikä ilmeisesti naapuriin asti kuulu, vaikka tässä talossa seinät ovatkin pahvia. Ainakaan kukaan ei ole valittanut.

En muista mitä unta näin viime yönä. Ehkä en mitään. Olen tosin viimeaikoina ollut sen verran univelkainen ja nyt sain viimein nukuttua pitkät yöunet, että ottanee hetken ennen kun uni normalisoituu. Ihan levännyt ja virkeä olo mulla kyllä on.

Viime yönä näin melko hauskan ja pitkän unen. Unessa olin kampaajalla. Kampaaja oli nuorehko, kivan näköinen ja oloinen mies. Hän oli tosin hidas työntekijä ja jouduin odottamaan vuoroani pitkään.
Kun viimein pääsin penkille, hän alkoikin työnteon sijaan jutella kanssani, selata kännykkää kanssani ja taisipa tarjoilla viiniäkin. En muista mitä tukalleni olisi pitänyt tehdä unessa, mutta kampaajakäynti oli kuitenkin hyvin tärkeä jostain syystä. Olin ehkä menossa johonkin kuvaukseen taas tms.
Meillä oli oikein mukavaa kampaajamiehen kanssa, mutta hiuksilleni hän ei saanut tehdyksi mitään. Välillä jouduin siirtymään takaisin odottelemaan, kun hän kävi toimittelemassa jotain asioitaan.
Istuttuani useita tunteja lirkuttelemassa ja nauramassa kampaajan kanssa (joka ei vieläkään koskenut hiuksiini) totesin että kiitos vaan mutta nyt mun pitää lähteä.
Hän kuitenkin taivutteli minut jäämään tarjoilemalla lisää viiniä.

Tätä jatkui pätkittäin koko yön, eikä tilanteeseen tullut ratkaisua. En muista miltä tukkani näytti missään vaiheessa.

En ole juomis unia enää nähnyt. Ihan alussa näin ainakin yhden unen joss olin jossain telttaretkellä ja olin kauhuissani kun oli juonut. Häpesin.
Mutta kaikenlaisia hurjia unia näin raittiuden alussa. varsinkin sellainen uni oli toistuva että autoni oli jossain hukassa, piilotettu tms. etsin sitä hädissäni ja löysin sen aina. Sitten oli niitä unia missä jokin paha tuli kohti, heräsin omaan huutooni kun se syöksyi kohti, tai istui sängylle. Minullekin terapeutti selitti että aivot ja mieli puhdistaa ja eheyttää kaikesta pahasta mitä on tapahtunut tai pelkään tapahtuvan.
Nykyään nukun aika hyvin, jopa nukahdan hyvin ilman nukahtamislääkettä. Mutta olen tarvinnut toisinaan nukahtamislääkkeen, kun uni ei tullut, päässä oli liikaa asiaa ja kiihtynyt olo enkä saanut itseäni rauhoittumaan.
Näin jos jatkuis olisi ihan mukavaa. Vaikka välillä on huonoja aikoja niin tiedän että hyvä päivä on jo nurkan takana, siihen luotan.

Näin viime yönä unta, jossa olin suurella pellolla, jonka reunassa siinsi metsä. Juoksin kohti metsää piiloon venäläisiä pommikoneita, jotka lähestyivät takaani hirveällä metelillä. Tuo uni ei ollut paha uni, enkä ollut lainkaan peloissani. Olin siinä ikään kuin jossakin tietokonepelissä, jossa mulla on jokin tehtävä suoritettavana ja se on lähinnä mukavalla tavalla jännää. Pääsin sinne metsään asti, mutta sitten heräsin.

Näen aika ajoin vastaavia unia, joissa olen sisällä jossakin pelissä, jonka teema vaihtelee. Ne voivat olla vaikka kuinka ultraväkivaltaisia ja saatan olla niissä uhattuna, mutten silti pelkää tai ahdistu, koska kyseessä on peli. Joskus olen saanut niissä “kuolettavan” osumankin, mutta se ei satu yhtään ja nousen siitä ylös vahingoittumattomana ja jatkan peliä, jollei uni sitten lopu siihen.

Vähän hassua noissa säännöllisen epäsäännöllisesti toistuvissa peliunissa on se, etten ole koskaan pelannut mitään Tetristä kummempaa tietokoneella tai konsolilla. No, olen mä joskus vuosia, vuosia sitten kokeillut, mutta totesin heti kättelyssä, että pelaaminen ei voisi vähempää kiinnostaa meikäläistä.

Näin viimeyönä unta, jossa olin jossain metsässä, joka oli Impivaaran maita. Ei sitä unessa mitenkään erikseen kerrottu, mutta unissa tuollaiset asiat vain tietää. Siihen pöllähti sonnivasikka, jota innostuin rapsuttelemaan. Se alkoi puskea minua. Se ei sattunut lainkaan, mutta eipä unessa koskaan mikään satu fyysisesti. Aloin hihitellen torua sitä vasikkaa:" Aleksis Kivi, lopeta. Aleksis, ei saa, hihhih" :laughing: .

Mistähän lie moinen uni kumpusi. En melkein edes muistanut, että sellainenkin kansalliskirjailija on ollut olemassa, kuin Aleksis Kivi.

Näinpä erikoista ja ahdistavaa unta. Siihen heräsin, enkä saanut enää nukutuksi.

Unen tapahtumat eivät sinänsä olleet mitenkään tosi kummallisia. Olin jossakin isoilla ulkoilmakekkereillä. Siellä oli paljon kavereitani ja muita tuttuja. Kaikki dissasivat mua. Eivät ihan täysillä vittuilleet päin naamaa, mutta välttelivät tai suhtautuivat juttuihini ja koko olemassaolooni silmiään pyöritellen ja halveksivasti hymähdellen. Mieheni ei ollut unessa läsnä lainkaan. En tiedä, oliko hän kuollut, lähtenyt nostelemaan jonnekin huitsin nevadaan vai oliko häntä koskaan ollutkaan, mutta poissa oli tyystin. Lähdin apeana sieltä bileistä ja matkalla soitin hyvälle ystävälleni, joka oli ainut läheisempi tuttu, joka ei ollut paikalla. Hän vastaili mulle siten, että keksii tarkoituksella kaikki huonot ja mahdollisimman läpinäkyvät tekosyyt, jotta ei tarvitsisi nähdä mua. Menin kotiin ja siellä mut valtasi aivan hillitön ja sydäntäsärkevä yksinäisyyden tunne. Ei pysty edes selittämään, mutta sellainen eikö mulla todellakaan ole ketään? Korkeintaan vanhat vanhempani ja hekin varmasti ovat alkaneet vihata mua, jos nyt uskallan soittaa.

Tuo oli erikoista, miten voimakkaana unessa tunsin sen yksinäisyyden. Olen joskus(en enää pitkään aikaan) kärsinyt yksinäisyydestä, mutta en muista, että se tunne olisi oikeassa elämässä ollut noin vahva ja totaalinen. Voi tietysti olla, että aika on haalistanut tuollaisia tunnemuistoja. Joskus ennenkin olen nähnyt unia, joissa tunnen tosi vahvasti surua, epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ja mitä lie sydämen särkymistä, mutta harvinaisia tuollaiset todella vahvat tunneunet ovat ainakin mulla. Sellainen lievä ahdistus ja pelko on ihan normaalia joissakin pahoissa unissa ja monesti unissa on hip hauskaa, mutta niissä tapahtumat ovat pääosassa ja tunne vain kulkee siinä sivussa vähän kuin statistin asemassa.

Fyysistä kipua en tunne unissani koskaan, vaikka mua on monesti unessa mm. puukotettu, ammuttu, ajettu päälle autolla jne. No, joskus olen tuntenut, mutta se johtui siitä, että riuhdoin unissani kättäni kauhealla raivolla, mihin sitten heräsinkin :laughing: . En muista, millaista unta tuolloin näin.

Klassinen: Olen unessa jossakin julkisella paikalla(kauppakeskus, festarit, jokin muu torikokous, hyvin usein se on rautatieasema) ja pitäisi päästä vessaan. Ensin vessaa ei meinaa löytyä millään. Kaikki vastaantulevat ihmiset, joilta kyselen ovat ihan outoja ja höpisevät puuta heinää vastaukseksi. Kun vessa lopulta löytyy, se on syystä tai toisesta käyttökelvoton, esimerkiksi niin totaalisen saastainen, että ei puhettakaan tai vessanpönttö avoimesti keskellä esim. sitä asemahallia ja mä en halua sitä suurta yleisöä tuolle toimitukselle.

Onneksi olen ainakin tähän saakka aina herännyt ennen kun se käyttökelpoinen vessa on löytynyt :laughing: . Näin kävi myös tänä yönä, järkyttävä pissahätähän se oli, kun heräsin tuollaista vessanhaku-unta katseltuani. Sitten ei enää uni tullutkaan, kun tässä käyn vähän kierroksilla yo-kirjoitusten loppumetreillä. Öinen pissatus ei vielä ole mulla mitenkään kovin yleistä, ei edes joka viikkoista, mutta ikäähän tässä tulee koko ajan enemmän. Saa nähdä, kuinka paljon alkavat nämä unet lisääntyä :grin: .

^ Seikkailen muuten usein unissani rautatieasemalla tai lentokentällä. Voivat olla ihan mielikuvitusmestoja tai sitten juna-asemia tai lentokenttiä, joilla olen oikeastikin käynyt. Ja siis ihan kaikenlaisissa unissa kivoista unista pahoihin uniin ja tylsistä unista totaalisiin surrealismipläjäyksiin. Kertoneeko jotakin kaukokaipuustani tai eskapismistani moinen :thinking: .

Viime yönä siivoilin unissani liinavaatekaappia. Olin ihan omassa kodissani, mutta se kaappi oli erilainen, kuin meillä oikeasti. Ihmettelin miksi olen jemmannut liinavaatekaappiin kuivuneen liimapurkin. Sitten ihmettelin, mistä tänne on tällainen hajuvesipullo ilmestynyt. Minä en ainakaan ole tätä ostanut. Haisikin aivan helkkarin pahalle, kun sitä suihkin. Unessa en tietenkään haistanut mitään, mutta tiesin, että pahalle se haisee. Joo, aika tylsää oli.

Edellisenä yönä oli vielä tylsempää, kun en edes kunnolla muista. Juttelin joidenkin unityyppien tai mahdollisesti oikeasta elämästä tuttujen tyyppien(en muista) kanssa jotakin mitä en muista. Taisi siinä olla jotakin ongelmia kahvinkeittämisen kanssakin.

Tuossa aiemmin näin hyvinkin mieleen jääviä unia. Oli paljon näitä seikkailu-unia, joissa kuljen periaatteessa ihan lyhyen ja tutun reitin paikasta A paikkaan B, mutta matkan varrella sattuu ja tapahtuu vaikka mitä kummallista ja törmään vaikka keneen ja matka sitten kestää ja kestää. Paljon myös niitä peliunia, joista ehkä(En jaksa tsekata) olen tässä ketjussa kertonut. Olen jossain tietokone-/konsolipeliympäristössä siis ihan livenä ja juoksen, hyppään, ammun, heitän volttia, kaahaan autolla, junalla, lentokoneella, en väsy ollenkaan ja vaikka minua esimerkiksi ammutaan, nousen siitä ylös ja jatkan riehumista. Nämä ovat tosi hauskoja. En vain ymmärrä, miksi näen noita niin usein, kun en koskaan oikeassa elämässä pelaa tuollaisia pelejä. Yksi ihan hirveä painajainenkin oli psykoosiin joutumisesta. Siitä jäi hiton ahdistava olo vielä pitkään heräämisen jälkeen.

No niin, pointti tässä oli, että huomasin taas hyvin tämän tyypillisen unen kehityksen. Vähän aikaa sitten kärsin pahoista univaikeuksista. Sain kyllä lääkkeillä nukuttua jotenkuten, mutta se unenlaatu oli mitä oli. Kun en kovin mielelläni niitä lääkkeitä aina ottanut, niin sitten vasta huonosti nukuinkin. Univaikeudet helpottivat sitten ihan luonnostaan ja nyt olen jo hyvän aikaa nukkunut hyvin ilman mitään ylimääräistä kemiaa.

Aluksi kun saa unta tosi univelkaisena ja väsyneenä, ei ainakaan pariin-kolmeen yöhön takuulla näe unia tai ainakaan ei muista, että olisi nähnyt. Ihan valot sammuksissa kanttu vei vain maannut koko yön. Sen jälkeen alkaa se surrealistinen teräväpiirtotykitys. Tuntuu kuin koko yön olisi katsellut vaikka mitä ihme filmejä, vaikka eihän se unien näkeminen todellisuudessa kestä, kuin muutaman minuutin kerrallaan ja nämä muistaa erinomaisesti herättyään. Ihan innoissani isännälle höpöttelen, että arvaapas mitä kaikkea viime yönä touhusin ja ohjaan kyllä leffan tästä :grinning_face_with_smiling_eyes:. Kun siitä vielä saa levättyä lisää ja normalisoitua untansa, se menee juuri tuohon, että unissa siivoillaan kaappeja, keitellään kahvia, ostellaan perunoita, soitellaan äidille ja kaikkea tällaista ihan tavallista ja tylsää. Toki noissakin on se tietty unitvisti, joka erottaa ne vastaavista puuhista todellisessa elämässä, mutta yhtä kaikki; varsin tylsää settiä on, eikä noita muista mitenkään tarkasti aamulla.