Unet

Olen viimeaikoina toooosi monena yönä nähnyt unta, että katselen itseäni kokovartalopeilistä ja tuskailen, kuinka olen lihonut. Siinä pällistellessäni sitten kroppani alkaa lopulta näyttää sellaiselta itäeurooppalaisen kuulantyöntäjänaisen kropalta, eli tyystin päinvastaiselta, miltä pieni, laiha ja hento tuulennussima vinkuheinäkroppani näyttää. Mikä lie alitajuinen identiteettikriisi mulla on päällänsä :mrgreen: :laughing: .

Tämä ei liity varsinaisesti uniin, mutta uneen kylläkin: Nykyään mulla on aikalailla tasan tarkkaan joka neljäs tai viides yö uneton/huono uninen ja muuten nukun omalla mittapuullani ihan riittävän hyvin. Tuossa syklissä ei ole mitään merkitystä sillä, koska olen viimeksi dokannut, olenko ottanut lääkkeeni vai en, onko mielialani millainen, olenko univelkainen vai en, häiritseekö jokin ulkopuolinen tekijä untani tai millään muullakaan ulkoisella muuttujalla, mitä ainakaan itse olisin keksinyt. Joskus voin olla ahdistunut unettomana yönä tai sitten ajatus rientään muuten vain niin, että se häiritsee nukkumista, mutta ihan yhtä hyvin voin olla hyvinkin seesteisellä mielellä, eikä uni vain tule, koska on se neljäs tai viides yö. Ja kääntäen; voin saada aivan hyvin unta, vaikka jokin asia kuinka painaisi mieltä.

Ei tämä mulle mikään iso ongelma ole, koska pääasiassa nukun kuitenkin hyvin(Näin ei todellakaan ole aina ollut, joten yhtä unetonta yötä sinne tai tänne en todellakaan laske unettomuudeksi), mutta vähän vain ihmettyttää tuo noinkin säännöllinen sykli huonounisissa/unettomissa öissä, notta mistä lie moinen johtuu :confused: .

Jos joku haluaa nähdä voimakkaita unia niin kannattaa ottaa melatoniini vitabalans ja mirtsaa mutta älä sotke niitä benzojen kera koska ne taas blokkaa unia.

Kahden viikon yön unet niin kauniita, upeita paikkoja ja kerrassaan hienoja unia tätä tekee mirtatsapiinihoito. Värien voimakkuus maisemissa oli hieno ja esim. kun muka löysin paljon koruja ja helmiä maasta, muistan niiden muodon vielä herätessä. Mutta päänsärky ja pahoinvointi on sellaisia, että nyt SSRI lääkket alkaa jo riittämään. Lekurit mielellään jopa nostaisi annosta koska he rakastavat kaikkia mielialamömmöjä.

Näin viimeyönä unta, että olin poliisin kuulustelukopissa petosten tehtailuun liittyen. Sanoin, että haluan asianajajan. Poliisit herätti oikeesti kymmenen aikaan, ku olin muka tilannut tullin kautta huumausaineita, joka ei tällä kertaa ollut edes totta. :unamused:

Haha! Vitun L I B A N O N. xD

Näin semmoista unta että makasin Hesperian sairaalassa ja ilma oli joten tunkkainen, yritin avata ikkunan mutta kahvat oli sijoitettu korkealle samalla näin unta että Vävy oli palannut foorumille ja haukkui minua kommariksi.

Uneni ovat varmaan viimeiset pari viikkoa liittyneet enemmän tai vähemmän USA:n pressanvaaleihin. Ovathan ne toki ajankohtainen aihe ja ihan mielenkiinnolla niitä seuraan, mutta en nyt ajattelisi, että ihan näin voimakkaasti alitajunnassani kummittelevat. On tässä henkilökohtaisempiakin asioita, joiden luulisi tulevan uniin ennemmin.

Olen aina itse jossakin sivuroolissa mukana esim. vaalitilaisuudessa ja sitten niissä tapahtuu useimmiten jokin tällainen unikatastrofi, että pitäisi sitä ja tätä, mutta yhtäkkiä kaikki tarpeelliset tavarat ovat hukassa, en pysty soittamaan jotakin välttämätöntä ja kiireellistä puhelua, koska numeron valinta ei kerta kaikkiaan onnistu, on pirunmoinen kiire jonnekin, mutta jonkin sekoilun ja sählingin vuoksi lähdöstä ei vain tule mitään jne., jne.

Edittinä sellaista offia, että olikohan Trumpilla oikeasti koronaa lainkaan vai olikohan kyse vaalitempusta, notta näin teräsvaari paranee hetkessä vähättelemästään pikkuflunssasta. Toki vanha ja muutoinkin riskiryhmään kuuluva ihminen voi myös sairastaa koronan lieväoireisena, mutta lieväoireista tautia vastaan puhuisivat nämä lisähapen, kortikosteroidien ym. HC-hoitomuotojen antamiset :confused: . No, kohta se nähdään mikä on vaalitemppujen ja -tempausten tulos.

Näin viimeyönä piiiitkästä aikaa douppiunta. Unessa hyörin ja pyörin omassa keittiössäni käsissäni kahmalokaupalla huumelääkkeitä, jotka lääkäri oli mulle ihan laillisesti määrännyt johonkin oikeaan vaivaan. Toiset olivat ihan perus-Tramaleita ja toiset joitakin uninappeja(Siis eivät mitään unilääkkeitä, vaan sellaisia pillereitä, joita ei oikeasti ole olemassakaan, ainakaan minun tietääkseni), mutta tiesin niiden sisältävän morfiinia, oksikodonia tai jotakin vastaavaa tymäkkää opparia. Mulla oli siinä tosi ristiriitaiset fiilikset; toisaalta halusin ihan hitosti ottaa niitä, mutta parempi minäni tappeli vastaan, että enhän mä nyt voi katkaista monen vuoden opparivapaata aikaa. Narkkariminäni perusteli, että PITÄÄHÄN näitä nyt ottaa, kun lääkärikin käski ja mä lopetan kyllä heti, kun olen päivän-pari kuosannut. Isäntä kävi myös siinä keittiössä pyörähtämässä ja kyselin häneltäkin, että mitä mieltä hän on, kannattaako mun ottaa noita lääkkeitä. Isännän suhtautuminen oli aika hällä väliä -olankohauttelua, tyyliin: ota nyt jos mielesi tekee ja särkee, omapa on asiasi. Päädyin sitten nielemään niitä ryynejä. Sitten heräsin ennen kun ehdin tuntea niiden vaikutusta.

Herättyäni ei tehnyt mieli oppareita tai mitään muutakaan huumaavaa ja ajattelin ko. unesta vain, että siinähän se oli uni unien joukossa.

Noin 5-kertaa ehdin nähdä unta siitä että panen POMONI AKKAA :laughing: :laughing: :laughing: :laughing: :laughing: :laughing: Unet tosin jostain syystä lopahtivat kun näin sen sitten livenä - eikä se ollut enää ääni puhelimessa :smiley: :smiley: :smiley: :smiley: :smiley: :smiley:

^ :laughing: :smiley: . Niin ne villit fantasiat murskautuvat, kun karu totuus lyö päin kasvoja.

Mä olen nyt varmaan jokaikinen yö nähnyt unta ennen itsenäisyyspäivää kuolleesta vanhasta kissastamme. Ei kai siinä mitään ihmeellistä ole, mutta ikävää vain, kun niissä unissa on aina tosi ahdistava tunnelma ja sitten herään huonoissa fiiliksissä :frowning: . Kyseisissä unissa ei siis tapahdu mitään kamalaa, mutta tuo ahdistava tunnelma vain vallitsee niissä. No, ehkä tuo asia muuttuu ja helpottaa, kunhan aikaa kuluu. Onhan tässä vielä akuutti suruaika päällänsä.

Näin viime yönä unta, että olin kantamassa hauta-arkkua. En tiedä kenen arkku oli kyseessä. Muitakin kantajia siinä toki oli, mutta heidänkin henkilöllisyytensä jäi selviämättä. Olennainen pointti unessa oli se, että mä mietin kovasti, että eikös tämän pitäisi perinteisesti olla isojen ja raavaiden miesten hommaa. Miksi ihmeessä minut minikokoisena naisena on nakitettu tähän? Arkun kantaminen ei siis unessa tuntunut mitenkään fyysisesti raskaalta tai vaivalloiselta ja meni muutenkin ihan kivuttomasti, mutta kunhan vain koko ajan hämmästelin, että mitä hittoa mä tässä tilanteessa teen.

Näinpä tämmösun uni -unessa tyyppisen painajaisen. Eli olin makuuhuoneessani kun sinne ryntäsi saatanan pelottavia naamoiltaan vääristyneitä hahmoja. No siinä rääkysin ja “heräsin” eli olin nyt turvallisesti hereillä omassa makkarassa, lähden kävelemään keittiöön niin siellä onkin henkilö jota ei ole, tämän paremmin en osaa selittää pelästyin taas helkutisti kun olinhan “hereillä” siitä kirkumaan ja heräsin sitten taas makkarasta oikeasti. Nostin katseeni niin muodoton entiteetti tuijottaa silmiin, mietin että mitä helvettiä täällä tapahtuu, tilanne jatkui vielä hetken kunnes vihdoin heräsin oikeasti paskahalvauksen kynnyksellä! Todella häiritseviä tuollaset…

^ Tyypillistä valveuni- ja unihalvaushäröilyä, josta kärsivät monet ihan terve- ja selväpäisetkin ihmiset. Jotkut vain ovat jostakin syystä herkempiä noille. Itselläni on verrattain paljon valveunia ja unihalvauksia(Valveunet korreloivat usein liikanukkumisen ja unihalvaukset stressin kanssa, mutta tulee noita molempia joskus muutoinkin), mutta en minä jaksa niistä stressiä repiä, kun tiedän, että ihan harmittomia ilmiöitä ovat ja on tässä oikeitakin ongelmia. En mä noista voi väittää varsinaisesti nauttivanikaan, mutta suhtaudun siten, että kun näitä kerran tulee, niin voin yksintein ottaa niistä ilon irti ja katsella häröä meininkiä makuuhuoneessani ihan silkalla mielenkiinnolla. Eipä tarvitse vaivautua erikseen deelejä käyttämään :smiley: . Tietysti se, että noita on ollut lapsesta saakka ja niihin on tottunut auttaa suhtautumaan lungisti. Jossain väitettiin joskus, että unihalvauksiin ei totu, ts. vaikka niistä kärsisi usein ja järjellään tietäisi aivan hyvin, mistä on kyse, niin silti itse unihalvaustilassa tuntee aina kauhua, eikä siinä onnistu psyykkaamaan itseään rauhalliseksi. Pöh. Kyllä mä vain onnistun ja usein olen vain ihan huvittunut siinä samalla, kun makuuhuoneessa kummittelevat ties mitkä örkit ja tuttavat haudan takaa.

^/^^ Valveunia tuli katseltua taas toissayönä. “Koko yön”(En tiedä, kuinka kauan siinä valveuniperiodissa oikeasti kesti. Tuskin muutamaan minuuttia kauempaa) “nousin” vessaan, yritin sytyttää valot, mutta ne eivät toimineet. Korkeintaan toinen vessan lampuista syttyi hyvin, hyvin himmeänä ja särisi ja sirisi kummallisesti. Mietin siinä, ovatko lamput palaneet, sulake poksahtanut vai jokin isompikin sähkövika kyseessä. Sitten aina heräsin omasta sängystäni, nukahdin uudelleen ja aloitin taas sen vessan valojen renkkaamisen. Huomattavasti tapahtumarikkaampiakin valveunia olen nähnyt.

Tämä siis aivan selvinpäin(Jonkun puritanistin mielestä en varmaan ole koskaan selvinpäin, mutta omalla mittapuullani olen, jos veressäni ei virtaa mitään muuta keskushermostoon vaikuttavaa, kuin lääkärin määräämä klonatsepaamilääkitys, jota en väärinkäytä ja itseasiassa käytän usein pienemmällä annoksella, kuin reseptissä sanotaan), eikä mistään vieroitusoireistakaan aiheutunutta. Alkoholia en ole juonut yli kahteen viikkoon ja muita huumeita en ole käyttänyt enää useampaan vuoteen. Liikanukkumisestakaan tuo ei nyt johtunut. En mä liian vähääkään ole nukkunut, vaan aikalailla sopivasti.

Näin tässä hiljan unta eräästä ihmisestä menneisyydestäni. Siinä unessa ei tapahtunut mitään mielenkiintoista, mutta herättyäni mulla oli pitkään tosi vahva tunne. Kaipaukseksi sitä kai lähinnä voisi kutsua. Mietin siinä vähän aikaa ihan tosissani, pitäisikö mun ottaa yhteyttä häneen. En sitten kuitenkaan ottanut ja se fiilis meni kyllä ohi. Erikoisinta siinä oli se, että mulla on varsin ristiriitaiset fiilikset kyseistä henkilöä kohtaan ja sen vuoksi pistinkin kaveruutemme poikki jo monta, monta vuotta sitten, enkä ole sitä päätöstä katunut, enkä ajatellut, että jotakin olisi jäänyt selvittämättä tmv.

Näen mä monestikin unia ihmisistä, jotka ovat joskus kuuluneet elämääni tiiviisti, eivätkä enää kuulu, ainakaan niin tiiviisti, mutta eipä ole ennen tuollaista fiilistä tullut. Lähinnä olen kuitannut ne unet niin, että jaahas, näinpä unta siitä ja siitä tyypistä. Kaikenlaisia uniahan sitä ihminen näkee.

Näin unta, että olimme alkamassa duunaamaan. Hereilläollessa tänään aamupäivällä teimme hommat. Ei voi sanoa, että kyseessä ois enneuni tai että haaveilen unikuvissa erikseen pillusta ja peittojumpasta. Onnellinen tavispäivä toimistossa.

Unet noin muuten on ihan jees, jos vaan saisi yöunen määrän nostettua neljästä-viidestä timmasta lopullisesti tasaiseen kuuteen tuntiin. Se onkin aihe ja asia erikseen ja näyttäisi olevan niin, että tämä menee syklissä ja vaiheittain.

Useimmat päät on råppaa fiksumpia ja tilttaa kehon ja joka tapauksessa ottaa tarvitsemansa aivojen huoltounen, oli sitten päihdyke tai lääkekäyttöä ensinkään.

Horroria voisin katella, jos laatu ja resoluutio on hyvää tasoa ja kevyt erotiikka käypi kans lämmikkeeksi. Ei sellasta D. Lynchin psyykelääkesekoilutaidetta, kuten Twin Peaksin kolmas tuotantokausi.

Jotain filkkamatskua, jossa on sopivasti vaikka kolmen laatuohjaajan päivälääkkeitä osittain vaihdettu ja sekaan vähän lasketeltu Morrisonin aamukusta.

Meniks tää vjittu Saunasta tohon vitun olohuoneeseen. Saatanan kusetusta, en halua olla sen pahviosion kans tekemisissä.

Haluun rahat takaisin. Molemmat viiskyt penniset ja kolmen euron kolikon.

:laughing:

Ihan vahingossa varmaan :smiley: Käy tåki pahviosiossa kertåmassa. Kansakunta odottaa henkeä pidätellen. Nämä tekstit ovat hyödyllisempiä, mitä arvaatkaan. Vähän kiinnåstaisi tietää, jåtta mitä sä vedät?

Kaikessa maailmankirjallisuudessa, vapaa-ajan viihteessä ja taidemuodoissa ja asiateksteissä ja dokumenteissä voi aina valita,
mitä ja ketä lukee, käy kattomassa ja kuulemassa, vaikka onkin liikaa aikaa ja lukihäiriö ja kehnotasoinen kuulolaite ja sokea.

Useimmat ihmispoloisen skriivaamat tekstit netissä ja vessan seinässä on todella tylsiä, oli aihe mikä vaan.
1 asia ån ainakin vjitun varma, mä en ole tylsä, tylsä. :laughing: Muut jutut olenkin jo kohta 11 vuoden aikana kertonut.
Kukaan ei ole silti jaksanut ketjuani lukea läpitte, en ees minä. Se on selitettävissä sillä, että elämä on sittenkin muualla.

Onneksi ja toivottavasti !

=>

Olohuoneen ongelma on rekisteröimättömyys. Tämä turha palsta on otollinen spämmimesta, ymmärrettävästi.
Kuka vaan voi kirjoittaa seuraavan viestin tähänkin ketjuun vieraana. Näin ei edes perusluottamusta tulla luoduksi,

eli voi esiintyä edellisen keskustelun osapuolena, mikä idea !! Ja jengi käy tätä ajankuluksi lukemassa, on vaan hintsusti matskua.

No, menestys ei ollut kertaakaan suurta, eikä täällä juuri ketään käynyt. Siirrettiin vaan ketjut muista osioista…
kuten lopettamosta ja ja tuo Unet-ketju on edelleen SAUNAssa sivun kaksi ylälaidassa, josta sinne laitoin raapustaen.

Saunassa tarvii kirjautua, vaikkapa jollain ammattimaisella kokopäivä-spämminimmarilla, kuten pyryharakka tai multikeijo,
mielisairas persereikä ja tyhjän ja merkityksettömän nettitrollielämän elelelijä, perseeseen ammuttu munahaukka, tms.

Ehkä tämä osio oli jokin uusi kunkkuidea. Todellinen päihdeongelma vaatii vähän enemmän, kuin vieraana jossain palstalla käymisen. Se on vuosien rankka savotta. Osa jengistä vain spämmää netin umpeen ja se on se niiden “elämä”, so called.

Varmaan suuntaus on… niin, en tiedä missä jengi käy purkamassa kemiallisia koukkujaan nykyään vai käykö juuri missään !
Itse ongelma ei ole muuttunut, mutta ilmapiiri on viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä vähiten tän rutån takia.

Nykyajat on jälleen kerran toiset, se on ainakin nähty. Ja yhä vähemmän on toisarvoisella matskulla elämässäni vaikutusta,
sillä tämä onkin viimeinen sairaslomani jälkeinen päivä ja huomisesta alkaen asiat todella tulevat muuttumaan ja
olen iloinen, että olen saanut olla mukana tässä omassa elämässä ja vähän lähellä olevankin tai paljon ja yopa kokonaan.

Se on hyvä olla tavoitteena, että saa olla itse rakentamassa omaa elämää, eikä kukaan muu tai mikään muu, ah
Siihen on hyvä pyrkiä ja aloittaa siitä, joka aamu. Siispä tätä päivää jokaiselle, tehkää hyvin ´

Tästäkin nimittäin tulee päivä ja
elämä on hyvä elää, kun sitä vielä
on eikä pysy unessa ja
→ on ilman lisäaineita.

Ja jokainen tyylillään ja parhaat ilman

heippaaaaaa

Unet… Olisi ihan kivoja välillä. Taas meni yksi yö puolentoista tunnin pyöriskelyllä. Olo on oksettava. Unettomuus ei ole mulle mikään vakio, mutta nyt on isoja asioita tulossa n. viikon kuluessa. Montaa muutakin valvottaisi. En paljasta.

Edelliseen kirjoittajaan viitaten, minusta on hyvä kun täällä on palsta missä voi kirjoittaa ilman nimimerkkiä. Eli toisin kuin hän, minusta rekisteröimättömyys ei ole ongelma Olohuoneessa, vaan aivan loistava juttu. Ei kai täällä pahemmin spämmäillä, en ole seurannut… Oletan moderoinnin seuraavan juuri tuon kirjoittamisen helppouden takia tätä osiota haukansilmin.

Kuten edellinen totesi: “Kaikessa maailmankirjallisuudessa, vapaa-ajan viihteessä ja taidemuodoissa ja asiateksteissä ja dokumenteissä voi aina valita, mitä ja ketä lukee, käy kattomassa ja kuulemassa, vaikka onkin liikaa aikaa ja lukihäiriö…”.

Siinäpä se onkin! Jos Olohuoneen rekisteröimättömyys häiritsee, voi valita ettei kyseiseen loosiin tule ollenkaan. Annetaan heidän meidän nimimerkittömien täällä kirjoitella, jookos. Matalan kynnyksen hakeutumista päihdeongelmaisten, tai kuntoutujien joukkoon.

Kiitos vieras.

Kovin vieraanvaraista.

Minä kirjoitin edellisen, ja sitä edellisen vieraan tekstin.
Tätä en kirjoittanut, mutta olen kirjoittanut noin joka toisen vieraan viestin.
Joskus jopa enemmän ja vastannut näin itselleni ja keksinyt juttuja, joihin joku muu ei-vieras on vastannut.

terveisin vieras,

vieraan varaisesti