Miettiny tätä kuvioo ja elämää tässä pidempään että pitäiskö vaan luovuttaa vihdoin. Palkasta jäljellä 140€ ja pitäis sillä elää viikko vähintään. Taas pelattu niin paljo ja kaikki meni ja töihin pitäs jaksaa mennä. Kaikki varmaan jotenkin hoituisi mutta ei tätä jaksa tiettyä enempää ku 10v takana. Olen kokeillut hakea apua tähän ja ei niistä ollut mihinkään. Veli tappo ittensä viime vuonna tän takia ja tajuan hyvin miksi. itse toki vähän alle 30v ja veronpalautukset 3000€ tulossa ja ei velkaa ja palkka ennakon saan varmaan että tässä jotain toivoa on mutta mitä nekään auttaa jos aina palaa samaan?. Kun on vielä yksinäinen ei juuri ketään ympärillä niin ei paljon kukaan jäisi kaipaamaan.
Eläminen kannattaa aina vaikka tämä tämmöistä tuskaa usein onkin. Minunkin veljeni tappoi itsensä 2,5 vuotta sitten. Hän oli huume-, alkoholi- ja peliriippuvainen ja sotkenut elämänsä siihen malliin että nää mun peliongelmat vaikuttaa pieniltä ongelmilta. Tuo 140€ viikoksi olis mulle unelmien täyttymys! Näillä näkymin on käytössä 7€ ruokaan kolmeksi viikoksi, kun olen palkkani pelannut. Onneksi sentään maksoin vuokran ja pari muuta laskua ennen retkahdusta.
Hei !
Et ole yhtään turha ihminen, elä ees mieti luovuttamista ! Voin kertoa, että tilanteesi on vielä hyvä verrattuna esim.meikäläiseen, jolla on mittavat pelivelat ulosotossa, palkasta menee joka kuukausi iso osa maksuun. Viikoksi sulla on ihan hyvin rahaa, veronpalautuksethan tulevat jo 29.11. Ymmärrän hyvin ahdistuksen ja ketutuksen peliriippuvuudesta, sinnehän sitä tunkee ja rahan arvokin katoaa, voi kun saisikin takaisin pelatut rahat, mitä kaikkea tekisinkään…mutt atotuus on, että mikään muu ei auta, kuin täysi PELAAMATTOMUUS. Tämänhän me kaikki tiedämme, sitä on turha muuksi vääntää. Voitko sulkea pelitilit, asettaa pelirajoja, luvata itsellesi joku palkinto yms. Ohjeita on tosi paljon täällä Valtissakin, näitä tarinoita kannatta lukea ja yrittää miettiä se itselle sopivin keino. Oisko mitään harrastusta , jota voisit kiivaasti harrastaa, oisko ketään, kenen kanssa voisit keskustella… aivan varmasti nämäkin sanat saattavat tuntua tyhjiltä, mutta kaiken tämän kurjan riippuvuuden keskelläkin meidän on muistettava, että ratkaisun avaimet on meillä itsellämme, niin veemäiseltä kuin se kuulostaakin . Kukaan muu ei niitä päätöksiä voi puolestamme tehdä, vaikka kuinka kauan vatkaisimme yhtä ja samaa ; loppujen lopuksihan sitä uskoo liikaa siihen, että olen ansainnut kaiken paskan, koska olen niin riippuvainen. Mitä jos päästäisimme, että prkele, minä tämän selätän ja tulevaisuus tulee olemaan parempi ! Voimia ja lämmin halaus sinulle !
Rahallisesti sinulla ei ole vielä mitään ongelmaa. Ei ole velkaa ja kivat veronpalautukset tulossa. Olo pahenee huomattavasti kun alkaa olemaan sitä pelivelkaa, joten kannattaa kaikin keinoin nyt lopettaa. Olen ollut samassa tilanteessa, eli ajatellut itsemurhan olevan aino tie ulos tuosta masennuksesta, maailmasta, peliveloista jne. En tiedä auttaako tämä neuvo, mutta itse pääsin itsetuhoisista ajatuksista kun ajattelin kun minulla ei ole mitään menetettävää, niin yhtä hyvin voisin yrittää olla parempi ja hieman spontaanisempi ihminen. Eli heti kun tuli yksinäistä, niin soitin vain jollekkin. Kukaan ei ole yksin, mutta ymmärrän kyllä et sitä jää yksinäiseksi kun on kokenut elämässä. Tosin yksinäisyys johtuu usein siitä kun on allapäin ja se kynnys soittaa kavereille/perheelle kasvaa koko ajan. Lopulta sitä ei enää kysele muiden kuulumisia. Sitä vain odottaa et joku tulisi pelastamaan ja ymmärtäisi tilanteesi. Jos on jotain harrastuksia, mitä haluisit tehdä niin nyt olisi sen aika!
Otan osaa veljesi menetyksestä.