tukipaalutusta mulle

:slight_smile: heips…
Villahipuli vinkuu tukea tämän viinaksitta olon jatkamiseen, miten nämä oluthuuruiset ja glögiltä tuoksahtelevat ajatukset pystyy karkottamaan tiehensä mielestänsä…
5 kuukautta nyt ilman mitään alkoholipitoista…ja mulla toinen jalka astumassa oluiseen maailmaan takaisin…Keräänkö tahdonvoimani vai annanko pikkusormen…
Tuntuupas typerältä edes miettiä moisia :confused:

Viinatta olo on keventänyt olemustani ja nautiskelen olostani…ei ankeita aamuja eikä morkkista yms.Mutta yksinäisyys kaatuu päälle ryskyen …Mistä raittiit ihmiset löytävät seuraa…Jos ei ole mitään kummoisempia harrastuksia olemassa?Tuntuu, että olen joku kummajainen kun en käy baareissa…

Lähipiiri vain odottelee koska repsahdan juomaan ja olisin jälleen “oma itseni”, ei heillä ole aavistustakaan tämän ongelman syvyydestä tai kipeydestä… :frowning:
kaipaan tukipaaluja ympärilleni, saanko niitä täältä…vai mistä etsin…neuvoja?

Olisko se vaan itse koetettava jaksaa etsiä niitä seuroja,kunnes sopivia
löytyypi?
Yksin jollotellessa tahtoo olla liikaa aikaa kuunnella muiden tyhmiä ehdotuksia
ja omia tyhmiä aivoituksia.
Kirjoittelukin voi auttaa ja kirjoittelusi voi auttaa jotain toista.
Luulisi Tampereen kokoisesta kylästä jo löytyvän kaikenmoista. Menee vaan
rohkeasti kyselemään ja katselemaan.
Yksinolo on välillä hienoa vaan jos se alkaa ahdistamaan niin se voi olla helvettiä.
Mukavaa päivää sulle vaikka ilma on mikä on, ainakin täällä sataa vettä.

seuroja tarttee etsiskellä, olet aivan oikeassa…tää kyläpahanen vaan on niin pieni(ei siis ihan Tre kaupunki)
pää jauhaa ihan liikaakin kaikkee, se on taivahan tosi, päätä siis käännetään hieman pienemmälle…
Luin tuosta raittiusväsymyksestä ihan mielenkiinnolla äsken…Syytä miettiä sitä enemmänkin siis, hyviä pointteja.
eiköhän tästä taas sätkitä etiäpäin…Mut tekee hyvää olla vähän tekemisissä täälläkin välillä, muistaa paikkansa niin sanotusti…
Nyt jo ajattelen siit joulustakin erilailla, vaikka mietin että vedän perskännit…

  • eli syytä on miettiä nyt, huomaan… :wink:

Heippa!

Niinhän se lähipiiri odottaa, anna heidän odottaa!

Tampereella käydessäni olen huomannut että siellä on paljon mukavia AA-ryhmiä, joissa on sekä miehiä että naisia tukemassa toisiaan raittiuden poluilla. On niitä ryhmiä siinä ympäristössäkin. Sekaan vaan!

Kyllä joulu kannattaa ehottomasti viettää selvänä. Siinä voi ihan
oikeasti koettaa vähän hiljentyä kaikesta markkinahumusta huolimatta.
Rauhoittua.Onko sulla muuten joku keino kääntää ajatuksia hiljemmälle,
muu kuin kemiallinen? Olisi joskus käyttöä.

Älä hyvä ihminen keskeytä viiden kuukauden hyvää putkea, kun pahimmat hetken ovat jääneet taakse! Alusta ei ole kiva aloittaa.

Puoli vuotta taitaa olla jonkinlainen koetinkivi, sain minäkin itseni kiinni petausyrityksestä, mutta sentään ennen kuin mihinkään sorruin. Enkä edes tietoisesti noita oluita haikallut, hyvä että huomaat ilmiön ajoissa!

Tahdonvoima toki on hyvä, mutta varmaan kannattaisi miettiä muutakin ettei se tahdonvoima nyt jatkuvasti koetuksella olisi. Jotain huippumehuja hemmotteluun, niitä saa parin kaljankin hinnalla aika monta.

Yksinäisyyden rikkomiseen olet saanut jo monta vinkkiä. Baarissa voi tietty juoda vissyäkin, mutta ei kannata mennä jos yhtään epäilee omaa mielenlujuutta. Tai sitten menee antabuksen nautittuaan, jottei ole vaihtoehtoja.

Joku harrastus on tietysti sikälikin hyvä, että seuran lisäksi unohtaa sitä juomista haikailla.

Urheutta vaan, kyllä se viinanhimo ohi menee!

:slight_smile: kiitokset kaikille kirjoittajille, niiaan.
Joo, toisiaan 5kk on mennyt ihan mukavsti ilman kaljoja ja siideriä, väkevää viinaa en ole juonut sitten teini-iän. juomiseni on lähinnä ollut tissuttelua kotosalla, baareissa en käy. työpäivän jälkeen siideri tai olut pari…vapailla siideriä ja olutta… muutamakin ja sitten jo meni koko sixpäck…nouseva määrä, huomasin…kaikki join mitä kaappiin ostin…määrät eivät ehkä huimia mutta säännöllistä ja sit ei osannut rentoutua enää ilman…ei hyvä.
Lohdutusta joo ja yksinäisyyden hukutusta joo…tyhmää, tiedän!

Ulkoilu ja lenkkeily mun juttu ehdottomasti, koirastani jouduin luopumaan n 3kk sitten, mutta olen löytänyt sauvakävelyn ja kaverin koiraa kuljetamme…luen paljon jne. surffaan netissä ja työni on melko sosiaalista…tässä taustaa…

nyt vaan tuntuu, että voisinhan minäkin juhlia joulua muutamalla glögillä ja oluella…korvikkeita olen käyttänyt saunaoluena nikolaita…0,0…en ole juonut muita, ja ruuan kansa tietty…alkoholitonta siideriä toisinaan…
Toisaalta taas olen ylpeä itsestäni ja komea puolen vuoden putki ilman olutta menisi särölle…tää on tämmöstä eipäs juupas typeryyttä mielessäni… :confused:

Tsemppiä vaan juomattomuuden jatkoon. Kyllä sä joulun pärjäät alkoholittomalla glögillä ja oluella!!! :smiley: Eikös vaan olis hienoa olla vuosi juomatta! Eikä tule niitä kilojakaan niin paljon, kun ei jouluna juo.

Seuranhakuun, mies-sellaisen olen itse käyttänyt nettitreffejä, kun baareissakäynti on vähentynyt. Käyn silti baareissa vielä silloin tällöin, ehkä siksi uskallan kun antabukset käytössä, tietää että juomisesta ei mitään iloa olis.

:laughing: vai miehen hakuun…hmmnn…
haku on päällä toki, lenkkiseura kelpaa aina :smiley:

Olishan se hienoa olla ilman olutta kokonainen vuosi, kieltämättä se särö tässä hienossa ajassa ei kuulosta hyvältä…eikä painon nousukaan, 7 kiloa lähtenyt painoa kun en ole lätrännyt…kannustaa sekin…kovasti!
onhan niitä toki muitakin tapoja nautiskella joulun tunnelmasta ja kyllä kaapista löytyy alkoholitonta…

Baarissa voisin käydä kyllä ja olla vissylinjalla, mutta kun siellä ei jaksa niitä örveltäjiä katsella eikä kuunnella, kuskina olen ollut…
Olen miettinyt jotain ihan uutta harrastusta tai opiskelua työn ohessa. Mulla työ vie niin paljon ajasta…kaupanalalla olen ja liike auki päivittäin…Haluaisin tapailla uusia ihmisiä…noh, liikkeessä vaan pitää silmät auki ja heittäytyä jutulle; siinähän yhdistyisivät työ ja huvi parhaiten… :laughing:

Ehkä se on tämä yksinäisyys mikä nyt jotenkin on tuuppaamassa sinne olutpullon kaulaan kiinni…pitää taas miettiä… :confused:

Ei niitä ystäviä olutpullosta löydy :wink:

Ihan vaan sivullisen ehdotus: Mitä jos koettaisit muotoilla ajatuksesi uudestaan, raittiutta tukevaksi eikä juomista petaavaksi? Itse olen paljon ajatusten tietoista uudelleen muotoilua harrastanut ja harrastan edelleen, ja siitä on ollut paljon hyötyä raittiuden polulla, jota olen toukokuusta lähtien hyvillä mielin taivaltanut, notkoineen ja nousuineen.

Tekniikka on helppo, tässä pieni esimerkki:
Sano itsellesi: “Älä ajattele pulloa!” ja sulje silmäsi. Mitä näet? No tietenkin sen pullon. Kielteiset ajatukset kuten “EN JUO!” eivät toimi, koska niiden seurauksena ajattelemme vain sitä kiellon kohdetta.
Ajatukset kannattaa tietoisesti muodostaa positiiviseksi, kuten: “Tänä jouluna nautin ruuasta, suklaasta ja pipareista vissyn ja kahvin kanssa, ja oloni on mitä parhain.” Saattaa kuulostaa simppeliltä, mutta toimii. Kannattaa kokeilla, ei se ota jos ei annakaan :slight_smile:

Toinen juttu tuli mieleeni tekstiäsi lukiessa: Onnistuisitkohan tuon edellä kuvatun tekniikan avulla lopettamaan tuon “juupas-eipäs” kinan itsesi kanssa? Miksi miettiä, juotko vai et, kun voit päättää asian saman tien: Et juo, vaikka mieli tekisi.

Hyvää selvää adventin aikaa, pysytään linjoilla :slight_smile:

Samanlaista mielikuvien käsittelyä harrastaneena komppaan täysin omaman mietteitä. Ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ajatuksiinsa uskomattoman paljon! Ja kokeilla voi aivan omassa yksinäisyydessä, mitään ei menetä kun koettaa, ei tarvitse edes kenellekään asiasta tilitystä tehdä. Mutta hyöty voi olla suuri.
Olen muuten itse just hankkinut äijäjoogalevyn… ans kattoo mitä sen kanssa saan aikaan :smiley: :smiley: :smiley:

:slight_smile: tervehdys iltaan!
ja kiitoksia oikein paljon taas kaikille tukipaaluistanne; olen asioita saanut mietittäväkseni ja se on oikein hyvä se.Hyviä pointteja tullut…
Eipäs-juupas pointti oli hyvä, miksi edes miettiä läträämistä kun voi tosiaankin nyt jo ajatella jatkavansa tähän samaan alkottomaan malliin elämäänsä, yks joulu nyt sinne tai tänne…Tiedän, että morkkiksen saan jos läträän, korvat painuvat luimuun ja tuotan itselleni pettymyksen jos nyt suhautan olusen auki…tai siideri sihijuoman :smiley: keittelen glögiä ja sen leijonalla terästän…Olette aivan oikeassa ystävät hyvät, ei se ole sen arvoista…

Yksinäisyyttäni olen yrittänyt hälventää ottamalla vanhoihin kavereihin ja tuttuihin yhteyttä ja kysellä kuulumisia, ja positiivisesti olen yllättynyt tässä, olen saanut kivoja viestejä ja kävipä yks vanha tuttu kahvillakin tänään…oikein kiva oli jutustella…ties mitä tästä vielä seuraa :wink:
Suursiivoa suunnittelen ja puhdistan tätä hieman tunkkaiseksi käynyttä asuntoanikin, ja siinä samallahan puhdistuu myös ajatusmaailma…
palataan jutulle :smiley:

Jos haluat tosiaan lopettaa, niin tässä pieni ajatusleikki, mikä on minua auttanut. Jätäpä käyttämäti viinasta noita kauniita lempinimiä, vaan rupea kutsumaan sitä mielessäsi jollain todella vastenmielisellä nimellä. Itse olen käyttänyt nimiä myrkky (jota se todella on) tai esim. pirunkusi. Haluatko sellaista sisuksiisi?

:slight_smile: iltaa…
jaahas, jaahas…nyt on kuulkaas ilmassa hieman romantiikkaa…yks vanha tuttu otti toisiaankin yhteyttä ja rupateltiin kaffin merkeissä…Hän on soittanut muutamasti myös mulle…Elämä on saanut kivaa kiinnostuksella maustettua sisältöä, ehkä sitä juuri olen kaivannutkin elämääni pitkästä aikaa…Mulla on nyt suuri halu olla kunnossa, kroppa kuosissa, raikkaana ja raitiina…en halua nähdä itseäni pöhöttyneenä, iho punakkana ja silmien alla tuhannen litran pussit…henki eilispäivän oluelta haiskahtaen…yäk…maalailen tässä inhottavia mielikuvia vahvistaakseni itseäni…ja sitä inhottavaa, pöhöainetta en aio kylläkään juoda ja turvota joulunpyhinä…Haluan olla kaunis ja haluttava, raitis ja raikas ja reipas, oma itseni :smiley: Haluan ajatella selkeästi ja pitää mieleni kirkkaana kuin kristalli…kelpaan näin, olen tällainen… :sunglasses: