Tsemppiä bentsovieroitukseen

Kuivaushuone
1

Moi vaan kaikille!

Suoraan sanottuna vituttaa. :mrgreen: Aikoinaan olen onnistuneesti päässyt kaikesta eroon (stimut, blosse, vähän oppareitakin ja bentsoja ihan liikaa). Ja nyt taas havahdun siihen, että olen pikkuhiljaa reilun puolen vuoden aikana saanut itseni bentsokoukkuun.

Vihaan herätä aamuisin bentsoviekkareihin, perusahdistus kalvaa ja kuitenkin tiedän että ei kannata kuin pikimmiten stabiloida annos ja taas pikkuhiljaa pudottaa.

Onneksi tolet on vielä maltilliset, tarvitsen päivässä about 10-15 mg diapamia, 1 mg xanor ja tenox 20 mg. Tiedän, että moni vaikka lopettaisi tässä vaiheessa seinään, mutta mä en vaan kyllä jumalauta pysty. Mietin vaan, kauankohan tässä taas menee että sais lääkkeet nollille ja olot sellaisiksi ettei olis ihan skitso olo tästä ahdistuksesta.

Jos vertaistukea, tsemppiä tms löytyy niin tänne vaan! Ja loppuun vielä sellanen elämäntotuus, että mun kohdalla bentsot on kyllä saatanasta. :smiling_imp:

2

Moi. Mä en tiedä mitään bentsorefloista, mutta itse tässä juurikin kärsin viidettä päivää suburefloja, joten sitä kautta ehkä voin jotenkin samaistua tohon.
Sä sanoit, että ennenkin olet pystynyt lopettamaan kaikenlaista vetämistä. Eli ainakin sä tiedät tarpeen tullen pystyväsi siihen! Voitko saada apua mistään? Jostain A-klinikalta tms? (Josta mä tosin olen aina saanut vain minimaalista apua, enemmänkin vaan harmia… mutta joillain muilla tilanne on kuulemma toinen).
Toi ahdistus on kyllä tuttu juttu, ja myös mulla se kaikista vaikein juttu näissä refloissa. Ei se mitään auta, mutta pakko sanoa se silti: Ne olot menee ohi, ja jos sä pystyt muistamaan sen, on vähän helpompaa.
Toivottavasti jollain toisella olis sulle jotain järkevämpää sanottavaa… :unamused: Mutta itse oon kyllä huomannut että, se että oon purkanut täällä (tosin enemmän tuolla saunan puolella) olojani, ja joku vastaa jotain , on jo auttanut jonkun verran. Aika paljonkin itseasiassa. Ei ainakaan tunnu siltä että on ihan yksin sen ahdistuksensa kanssa.
Tsemppiä jatkoon! Alota pikkuhiljaa pudottelemaan niitä bentsoja pienemmäksi. Älä ajattele vielä sitä kokonaisuutta, ja koko lopetusta. Askel kerrallaan ja silleen :wink:

3

Hei!
Komppaan edellistä tekstiä, että esim. A-klinnalla voisit asioida? Jos vähennät omatoimisesti, niin pikkuhiljaa, ei mitään kerrasta seinään lopetusta kannata tehdä. Enempää en oikein voi ohjetta antaa, kun en ole terveydenhuollon koulutettu henkilö. Hoitava lääkäri tai A-klinikka, niin niitä suosittelen tuohon vähentämiseen.

4

Kiitos viesteistänne! Tosiaan, yksikin vastaus jo lämmittää mieltä ja saa aikaan sen tunteen, ettei tän asian kanssa ole ihan yksin <3

Joo, Klinikalla olen aikoinaan asioinut aika pitkässäkin hoitosuhteessa, ja kokemukset sieltä ovat ihan hyviä. Tällä hetkellä heidän mielestään olisi vaan mulle katkon paikka, kun taas itse uskon itsenäisen vierottautumisen olevan parempi vaihtoehto. Mutta varsinkin siellä ns. pudotuksen loppusuoralla olisi tarkoitus mennä juttelemaan sinne.

Ja tosiaan, kuten Minä.Karoliina totesi, täytyy pitää mielessä että olen tätä paljon syvemmästä suosta aikoinaan noussut. Juuri siksi mulla on aika paljon työkaluja, joita tässä projektissa käyttää (ja suuri osa juuri sieltä klinikalta saatuja vieläpä :wink: ). Kun se ahdistus iskee oikein inhottavasti, koitan vaan hokea itselleni “tämäkin menee ohi”.

Olen alkanut nyt systemaattisesti pikkuhiljaa vähentämään annoksia, siten että ekaksi pääsisi tosta xanorista eroon kun on lyhytvaikutteinen. Tai jos korvaisi sitä diapamilla? Noh, täytyy kuulostella oloja ja nauttia kun näin joulun aikaan ei ole niin paljoo tekemistä, ts. pieni reflaisuus ei haittaa niin paljoa kun voi vaan laiskotella :mrgreen:

Mutta tänne saa vapaasti jakaa ajatuksiaan aiheesta tai aiheen vierestä, vannon että jokainen viesti lämmittää mieltä! :slight_smile:

5

Hyvältä kuulostaa että on jotain tukea, eikä tarvii yksinään kestää kaikkea. Toi ahdistus on kyllä kinkkinen juttu… Itsekin sen kanssa koko elämäni lähes taistellut. Tossa lähes seitsemän vuoden korvaushoidon aikanakin sitä on ajoittain ollut, mutta pysynyt sentään jossain rajoissa.
Nyt kun on kaksi viikkoa lopetuksesta, ja suunnilleen fyysiset reflat kärsitty (ainakin pahimmat) alkaa muisti palailemaan että mitä tää ahdistus pahimmillaan on. Mutta kai sitä ihmisen on vaan lopulta löydettävä jotkut ei-lääkinnälliset keinot itsensä ja tunteidensa kanssa elämiseen… Muakin usein helpottaa se ajatus, että tää ei kestä ikuisesti. Pahinkin ahdistus lähtee jossain vaiheessa, edes hetkellisesti. Vaikea sitä on toisinaan muistaa siinä hetkessä kun tuntuu että ei kestä olla enää siinä paikassa, hetkessä ja todellisuudessa itsensä kanssa sekuntiakaan enää. Usein mä alan kuuntelemaan musiikkia, piirtämään tai maalaamaan. Etenkin silloin kun se ahdistus tuntuu niin isolta ettei sitä saa enää oikein sanoiksi edes kirjotettua…
Kuulostaa hyvältä että lähdet pikkuhiljaa ja kärsivällisesti tohon juttuun. Jaksamista! Ja kirjoittele ihmeessä tänne edistymisistä, ei siitä haittaakaan voi olla :wink:

6

Kiitos taas viestistäsi Minä.Karoliina. Toi jonkin asian tekeminen pahimmissa ahdistuksissa on varmaan yks tärkeimpiä juttuja, lähtee vaikka vaan kävelylle tms., kunhan ei ainakaan jää vellomaan paikalleen siihen rintaa puristavaan oloon… mitä kyllä teen parhaillani sängyn pohjalla, kun ei nukuta mutta on llamaantuneena hereillä :unamused:

Tuli lipsuttua jouluna vähennysohjelmasta viihdekäytön puolelle, ja vieläpä alkoholin kanssa, auts. Mutta en lannistu, nyt jo kolmatta päivää takas ruodussa!

7

Mikä on lannistuneen tilanne…?

Mul o hyvin, hyvin pitkä bentsohistoria, enkä jaksa siitä enempiä enää kertoilla, kun pahin on ohi. Kaikemmoista siinä ehti tapahtua kyllä… Nyt olen ylläpitoannoksel, joka on tosi pieni (minusta) mut siitä luopuminen tuntuukin olevan vaikein asia :open_mouth: . Ei siihen mua kukaan -toistaiseksi- ole pakottamassa, mut oikeastaan olisi hyvä jo vapautua tästä riippuvuudesta täysin. Aina mul lurkkii retkahdusvaara isompiin annoksiin, niin kauan kuin bentsoja käytän. Kun ei ole kovin normaali olo :unamused: . Ja sitä tunnetta, että olisin niin kuin muutkin (=?) kaipaan kyllä… No, mä olen mt-syistä -ja “lääkkeiden haitallisen käytön” takia- sairaseläkkeel, joten kovin normaalia on turha odottaakaan :stuck_out_tongue: :unamused: :wink: .

Mul siis aloitettiin joku vuosi sitten päihdehoitopaikas avopuolel vieroitus, mut silloinen hoitava lekuri ei vuoden päästä pitänyt enää realistisena vieroitusta, vaan suositteli ylläpitoannosta. Ja mä annoin hänen päättää. Ei se nyt suunnitellusti ole mennyt, mut nyt on MOTIVAATIO eri. Mä haluan paremman olon, paremman elämänkin, kenties. Onneksi liikunta on ollut elämäs aina -paitsi pahimpina vuosina, jolloin xanor-riippuvuudes taannuin suunnilleen tuttiasteelle :blush: ; tai silloin kun bentsosekoilu oli minusta kovastikin hyvä idis- ja voin lisätä liikkumista, ei raskasta liikuntaa joka päivä, mut jotain.

Bentsojen aiheuttama aamuahistus on pirulainen, etenkin niil bentsoil, jois on keskipitkä puoliintumisaika, niinku alpratsolaamil tai oksatsepaamil :angry: . Se kyl kourasee vattasta heti herättyä ja sydän jyskyttää eikä millään haluis edes herätä, tuttua on.

Mut sitä voi sietää ja kestää enemmän ku uskookaan! Ja kyetä enempään, kuin uskoo…

Kävelyl lähtö on yleensä helkkarin hyvä keino, saa raitista ilmaa ja liikkuu. Eikä vaadi rahaa, kummosia varusteita :slight_smile: . Joskus se kotoa poistuminen tietenkin on kovin vaikiaa :unamused: . Mut sillon ku o kaamee olo, on parempi olla arvostelematta itteä, ei se auta mitään ainakaan mulla. Myötätunto itseä kohtaan- ei huono idea sekään…
Jess.

8

Mä oon syönny bentsoja päivittäin reilun vuoden. Max. päivä annos on ollu 30-50mg diapamia. Nykyään menee päivässä 5mg pamia(ei mitää muuta), johon oon ihan omatoimisesti tiputtanu. Toisinaan voi päivän pari lipsahtaa ja menee se 10mg,mutta lasken sen heti siihen 5mg takasin. Uskaltaakohan tosta 5mg jo lopettaa suoraan ns. seinään? 5mg menny jo siis yli kuukauden.Haluaisin jo lopettaa koko paskan,mutta ne vierotusoireet pelottaa niin hemmetisti. Hyviä vinkkejä?

9

:confused: :confused: :confused: mulla taitaa olla meneillään ihan erilainen vieroitus . olen tyytyväisenä käyttänyt kanta.fi-palvelua ja saanut siinä kaikki reseptit helposti uusittua. n. 3 kk sitten alkoi tökkiä. olen käyttänyt xanor 0,5 mg max 3/vrk yli 20 vuotta enkä K e r t a a k a a n ole ylittänyt tuota annostusta. lääke pitää minut toimintakykyisenä ja paniikkikohtaukset poissa.

nyt kävi jo toisen kerran niin että kun lähetin uusintapyynnön, tuli viesti että ko lääkettä ei ole uusittu ja jos edelleen haluat uusia niin ota yhteyttä terveydenhuoltoon. suomeksi arvauskeskukseen jonne joutuu puhelimessa jonottamaan ja sitten jos sh viimein vastaa, ei hän voi muuta tehdä kuin toimittaa uuden uusintapyynnön jollekin lääkärille, asun kaupungissa joka käyttää pelkästään ostolääkäreitä, suomeksi lääkäri vaihtuu koko ajan.

onko laki jotenkin muuttunut vai miksi tää on niin vaikeaksi tehty. kun mulle on yksi lekuri sanonut joskus että minähän olen maailman kiltein lääkkeiden käyttäjä kun tottelen kaikkia rajoituksia. ja niinhän minä olenkin. onko kellään samanlaisia kokemuksia?

10

Niin no mähän olen koko vierottautumisen joutunu/saanut hoitaa ihan itsekseni,koska apua ei oo saanut mistään. Käyny arvauskeskuksessa lääkäreillä ja päihdetyöntekijällä ja päihdepolilla erikseen. Tässä kusessahan olen nimenomaan siksikin että arvauskeskuksen lääkäri(sama joka mulle bentso lääkityksen aloitti) lopetti lääkkeet kun seinään. Päihdetyöntekijä olis määränny ketipinoria,mirtazapinia ja ssri-lääkkeet. Avokatkolle yritin mutta päihdepolilla olis saanut lääkärille aja 1kuukauden päähän ja sitä ennen ei mitään lääkinnällistä avustusta sieltä,joten palattiin tohon arvauskeskuksen ongelmaan. Helpompaahan se on vierottautua jos on hyvä hoitosuhde.

11

Niin, yhteistyössähän homma pitäs mennä hoitavan tahon kanssa. Ei laki ole muuttunut, mutta jos on riippuvutta aiheuttavaa lääkettä, niin oletan, että sen vuoksi halutaan tavata potilasta.
Viekkarit on yksilöllisiä, joten voithan kokeilla sen 5 mg lopettamista, että mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti on. Se, että jos olet jo muuten vähentänyt ja ollut tuolla annoksella jo jonkin aikaa, niin viekkarit on sitä pienemmät, jos olet nopeasti vähentämässä esim. 10mg nollaan.

12

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni bentsovieroituksessa ja kaipaisin vertaistukea. Muista päihdyttävistä aineista olen pystynyt luopumaan. Bentsoista lupumisen koen kaikista hankalimpana, koska olen hyvin ahdistunut ja kokenut etten pärjää ilman niitä. Olen usein halunnut lopettaa, mutta lääkäritkin ovat olleet eri mieltä. Olen kuitenkin pitkään kärsinyt väsymyksestä ja tuntuu etteivät nuo lääkkeet enää oikein tepsi ahdistukseenkaan. Päätin siis lopettaa. Olen pikku hiljaa pudotellut annostusta tässä kevään/kesän aikana ja olot ovat olleet aika karmeita, mutta olen pitäytynyt suunnitelmassa. Yllättävän paljon sitä tosiaan sietää pahaa oloa ja ahdistusta, enemmän kuin itse uskoisi. On ollut kiva huomata, että pärjää sittenkin vähemmällä annostuksella. Tänä aikana on kuitenkin ilmennyt todella erikoisia oireita ja oloja, joita minulla ei ole ennen ollut ja pelottaa, etteivät ne menekään ohi vaikka lopetan bentsojen syömisen :frowning: Olisiko täällä ihmisiä, jotka voisivat kertoa millaista oli vieroittautua bentsoita/millaisia oloja teillä oli? Ja miten selvisitte?

13

Kukkamaaria: Mahtavaa, että olet päättänyt lopettaa! Hieno juttu :slight_smile:

Itselläni ei ole valitettavasti kokemusta Bentsojen lopettamisesta. Olen aiheeseen kuitenkin tutustunut melko laajasti ulkomaisten foorumien kautta ja niiden perusteella oireet tuntuvat olevan hyvinkin yksilöllisiä sekä melko suoraan verrannollisia käytön pituuteen ja sekä käyttömääriin. Jos käyttöä on ollut useamman vuoden ja annos korkea, voi oireet kestää jopa useamman vuoden viimeisestä annostuksesta. Tämä on kuitenkin äärimmäistapaus ja useammilla oireet kestävät joitain kuukausia. Lisäksi jotkut tuntuvat lopettavan esimerkiksi valiumin avulla sen pitkän puoliintumisajan vuoksi (lääke kestää kehossa pidemmän aikaa eikä aiheuta näin ollen suuria pudotuksia lyhyessä ajassa). Jotkut taas suosivat sitä, että lopetus tehdään samalla bentsolla, kuin millä käyttökin on ollut. Esimerkiksi Xanorin puoliintumisaika on melko lyhyt ja näin ollen vähennyksen myötä oireetkin voivat olla ilmeisen rajuja. Toisaalta taas silloin keho voi tottua pudotukseen myös nopeammin. Eli todella yksilöllistä tämä.

Olisi tärkeää, että olet sellaisen lääkärin kanssa yhteistyössä, joka ymmärtää tilanteessi ja omaa mielellään myös aiheesta kokemusta. Kirjoitit toiseen ketjuun käyttäväsi Lyricaa oireisiin ja se kyllä todennäköisesti auttaa (ja on helpompi lopettaa), mutta on tärkeää, ettet nosta annosta liian suureksi, sillä omien kokemuksieni mukaan silloin sivuoireet peittävät aika tehokkaasti hyödyt alleen.

Itse olen opiaattivieroituksessa ja autan itseäni raskaalla liikunnalla. Uskon tämän nopeuttavan aivojen normalisoitumista sekä paranemista käytön jälkeen. Suosittelen kokeilemaan!

14

Jep, liikunta on paras on paras lääke kaikkeen, fyysiseen ja henkiseen puoleen!
Muita keinoja mitä oon käyttänyt, niin iltaisin sit 10-20 min meditointi (helposti alkaa menee pitempiäkin aikoja, kun pääsee jyvälle), magnesiumia ja muita vitamiineja myös. Tuntuu hyvältä tehdä itelleen hyvää ja ihan pienillä asioillakin! Kalaöljy omega 3 kapselit tuntuu jeesaavan myös rentoutumiseen ja nukahtamiseen ja sit tietty melatoniini!

Tunti salilla, 1 km uinti ja sit poreammeeseen ja saunaan, niin se on aika hyvä pohjustus tolle ilta-rentoutumiselle kotona.

Päiväkirjan kirjottaminen ja vaikka sit jollekki ammattilaiselle alkaa puhumaan asioistaan, jos siltä tuntuu. En oo kokenut bentsojen vierotusoireita, mut ihan kiitettävän muutaman vuoden kuosittamisen (paljon mennyt bentsojakin) ja 10 vuoden pilvenpolton lopettaneena oli aikamoisia oloja itelläkin, kun vuos sitte kaiken lopetti.