´
Paras tai ainakin mieleenjäävin neuvo tullut joskus aikoinaan yhdeltä A-klinikan katkon työntekijältä, todella isosiskomaiseen sävyyn lausuttuna.
“Ei sinulla ole mitään kaksisuuntaista eikä ADHD:ta, sinulla on vain päihderiippuvuus. Siksi sinulla menee nyt näin”.
Yks hyvä neuvo jonka pyrin itse antamaan niille joilla on vaikea hetki, ovat päivä kerrallaan, ja tämäkin menee ohi. seuraava päivä voi olla taas parempi, jos jaksaa olla päihteettömänä.
´
Kun minä kotoani läksin ensimmäiseen omaan kotiini,äitini sanoi,että naapureille olet sitten ystävällinen ja sanot vain “Hyvää päivää”.Tuo kristallisoitui myöhemmin.Naapurin toimeton mies oli oven takana jatkuvasti juttuseuraa vailla,tulin sitten kotiin töistä tai kapakasta.Hyvin rasittavaa.
Isäni neuvo oli:“Mihinkään ja kenenkään paperiin et laita nimeäsi poikittain”.Siihen aikaan oli vekselit ja velka taattiin nimikirjoituksella poikittain.Sen neuvon olen pitänyt.
Paras neuvo ja oivallus on.Tänään en juo.Se mahdollistaa kaiken muun tässä elämässä.
Olet ihmisenä ihan saman arvoinen, kuin joku toinenkin kuka täällä tallustaa. Ainut joka laittaa vastaan on oma mielesi.
Paras oivallus oli itselleni täältä plinkistä ,kun joku mietti voiko alkoholisti juoda enään koskaan sitä yhtä.Joku vastasi jotenkin näin:jos alkoholisti miettii siideripullojen äärellä kaupassa että voisikohan sitä juoda vain vähän, on sama asia kun ajattelisi että ampuisi itseään päähän vain vähän.
En osannut siteerata oikein mutta jotenkin noin se meni,mun mielestä hyvä vertauskuva:)!
~Oma polku ja oivallus~ Kannel
~Ei ensimmäistäkään ryyppyä selvään päähän~ Eräs plinkkiläinen
Nämä tosin vain parhaita neuvoja alkoholismin saralla.