poistan.
Mun lopettaminen periaatteessa lähti kans siitä, kun avokki oli ihan rikki mun juomisesta ja suhde oli tosi huonolla mallilla. Ajattelin, et mun tarvii valita joko juominen tai terve, toimiva parisuhde ja mä valitsin sit jälkimmäisen. Olihan tietty mun kaikki känni sekoilut ja jäätävät morkkikset ja krapulat sellaisia asioita mitkä johti siihen et inhosin itteeni jo senverran, et päätös lopettamisesta tuntus oikein hyvältä ja ainoolta oikealta vaihtoehdolta. Sunnuntaina tulee viis viikkoa juomatta ja on mun elämänlaatu nyt jo paljon parantunut. Eihän asiat näin pienessä ajassa korjaannu, parisuhde ja luottamus, mut parempaan suuntaan ollaan menossa. Nyt oon kyl ihan onnellinen Et sä mitään epäonnistu, kaikilla meillä on oma syy lopettamiseen. Jakselemisia sulle, kyl se siitä
.
Nyt kun olen ollut juomatta niin oon tajunnut että join ahdistukseen ja pahaan oloon ja nyt mun on ollut pakko oppia kohtaamaan se häijy olotila selvinpäin. Ekat kolme viikkoa mä koin niin järkyttävää ahdistusta, etten oo ikinä kokenut. Selvisin siitä kuitenkin, vaikken ottanutkaan siihen alkoa lääkkeeksi. Sit ahdistus vaan helpotti itestään ja nyt on menny pari viikkoa sillee ettei oo ollu enää paska olo. Vaikeaa selittää, mut oon jotenkin henkisesti voimistunut ja kaikki on vaan selkeempää.
Ongelmia on ja niit tulee, eikä elämä todellakaan oo yhtäkkiä mitään pelkkää auringonpaistetta, mut nyt on kaikinpuolin helpompaa kohdata kaikki, se ahdistuskin.
Tosta alkoholistista senverran et se on vähän ”vaikee” sana ja vaikka myönsin itelleni olevani alkoholisti, niin moni varmaan ajattelee et mulle ei vaan viina sovi:) Toisaalta ihan pirun sama oonko vai enkö ole holisti, tää juomattomuus vaan sopii mulle ja olen selvänä paljon rakastettavampi ihminen ku kännis. Ja mikä törkeintä, niin mä rakastan itteeni nyt enemmän ku viis viikkoa sitten Enkä mä ois juomista lopettanut pelkästään avokin takia, jos oisin oikeesti halunnut jatkaa entiseen tapaan niin sen olisin tehnyt ja haistattanut paskat kaikille. Kyl ihan itteni takia raittiina oon . Vaikka sulla on nyt vaikeaa niin et oo yksin ja kyl juominen käy mun mielessä edelleen ainakin kerran viikossa. Ei tää helppoa ole, mut sit kun niitä positiivisia juttuja rupee tulemaan niin ne auttaa jaksamaan. Vaikea selkoista sepustusta, ei mun kannata ainakaan kirjailijaksi ruveta Hyvät viikonloput sulle ja kaikille
.
.