.

.

Huomenta.

Olen ollut melko samanlaisessa tilanteessa joskus. Nyt voin antaa vain tavalliset neuvot.
Ensinnäkin: tuollaisen putken jälkeen saatat tarvita ammattiapua juomisen katkaisuun. Tämä etenkin siksi, että tuossa tilanteessa on jo vakava viinakramppien ja deliriumin vaara.
Hakeudu siis mahdollisimman pian oman paikkakuntasi katkaisuhoitoon. Jos et ole ennen sellaisessa ollut, löydät oman paikkakuntasi päihdehoidon tiedot varmaan googlella.

Katkolla saat levätä ja rauhoittua ainakin muutaman päivän ajan. Siellä voit myös alkaa suunnitella, kenties ammattilaisten kanssa, miten jatkat toipumista siitä eteenpäin.

Tsemppiä!

Ensinnäkin: hienoa, että tulit ja kirjoitit tänne. Se ensimmäisen askeleen ottaminen on pirun vaikeaa, sen tiedän ja tietää kaikki täällä olevat.Sinulla on sairaus, johon tarvitset apua ja hyvä, että sitä nyt pyydät.

Suosittelen myös ensialkuun katkaisua. Ensin pitää saada fyysinen stoppi tuolla putkelle. Katkossa saat levättyä ja apua akuutteihin oireisiin. Sitten voit miettiä ammattilaisten kanssa jatkoa, kuntoutusta yms. Jos kynnys lähteä varsinaisiin AA-kokouksiin on korkealla (kuten minulla oli), niin AA:lla on myös netissä verkkoryhmiä esim. zoomin kautta. Näihin olen itse osallistunut ja löytänyt vertaistukea sen jälkeen kun itse rämähtänyt naamalleni asfalttiin.

Mutta kuten sanottu: ensimmäiset asiat ensimmäisinä: ota yhteyttä paikkakunnan katkaisuhoitoa järjestävään paikkaan.Siitä se lähtee.Valtavasti tsemppiä ja rohkeutta sinulle.

.

Ongelman myöntäminen itselle sekä läheisille rehellisesti on nähdäkseni se ainoa tie ulos tuosta pakkojuomisen tilasta. On turha sotia tuulimyllyjä vastaan tuossa minullekin tutussa tilanteessa. - Nöyryyttähän se raitistuminen vaatii ennen kaikkea.

.

.

Kyllä sinun nyt pitää sitä apua hakea. Onko parempi, että sinun kulissit kaatuu ryminällä vaikka et haluaisikaan? Päihdehuollossa on vaitiolovelvollisuus, eikä tuollaista avunhakemista tarvitse sukulaislle, ystäville, naapureille huudella.

Se oletettu kulissien pitäminen kunnossa. Olen minäkin joskus pitänyt muka kulisseja pystyssä, mutta kaikki silti tiesi, että minulla on ongelma. Isompi yllätys niille taitaa olla se, että minä en enää juo ja olen saanut elämäni kuntoon. Ensin vähentämällä juomista, sitten lopettamalla sen kokonaan.
Jännä, että miten minulla tuo se, että saan näyttää, toimia vastoin odotuksia voimaannuttaa minua.
Odotukset oli, että porukka luulee minun juovan kaikki, ihmissuhteet, työpaikat, talot ja muun omaisuuden elämästäni. Lopulta henkenikin. Paljon menikin, mutta uusia mahdollisuuksia tuli ja henki säilyi.

Saan tyydytystä jollakin hullulla tapaa siitä, että voin sanoa, “tässä minä olen, päihteettömänä ja asiat kunnossa, vaikka muuta luulitte”.
Voin olla väärässä, mutta hyviä ihmisiä on aika vähän. Enemmän läheisetkin nauttivat siitä, että jollakin menee huonosti, huonommin kuin itsellä. Siksi niitä yllättää kun luuseriksi tuomittu nouseekin paskaojasta ja alkaa elää ‘kunnolla’.

Tee nyt nuori ihminen jotakin. Sinulla on kaikki mahdollisuudet elää upea loppuelämä ja minun iässäni tuskin muistat näitä juoma-aikojasi. Mutta sinun pitää tehdä itse se ensimmäinen askel. Muut ei väkisin sinua raitista. Apua kyllä tarjotaan, mutta itse pitää lopettaa. Käsitellä asia ja ymmärtää, että hauskuudestaan huolimatta alkoholi on pirun vaarallinen aine. Ja elämää on todellakin ilman sitäkin.

Voimia sinulle.

.

Hei,

Hienoa että kirjoitit tänne. Tilanteesi on/oli hyvin saman tyylinen kuin minulla. Olen 38 vuotias normaali mies. Viimekertaisen noin 40 päivän juomaputken jälkeen marssin itse katkaisuhoitoon luettuani äkillisen lopettamisen mahdollisista vaaroista. Hoitohenkilökunta oli ystävällistä, eikä tuomitsevaisia. Tämä olisi tärkeää sen kannalta, ettei mitään mahdollisesti vaarallisia vierotusoireita pääse syntymään kun alkoholi poistuu verestä pitkän käytön jälkeen. Normaali tapa on kai diatsepaami kyllästys kunnes potilas rauhoittuu ja nukahtaa, B1 (tiamiinia), ja mahdollisesti lääkitystä auttamaan unen saantia. Tarvittaessa pahoinvointia estävää lääkitystä. Itse esim oksentelin ensimmäisenä päivänä. Samalla tarkastetaan veriarvot. Tätä muutama päivä ja akuutti vaara on ohi. Sen jälkeen aletaan pohtimaan jatkosuunnitelmaa juomattomuuden tueksi. Kummasti alkaa keksimään muuta mielenkiintoista tekemistä elämään, kun alkoholi poistuu kuvioista. Itseä motivoi se, että olen nähnyt liian monta surullista kohtaloa, kun kuningas alkoholi on ottanut vallan vuosikausiksi.

Suosittelen tätä vahvasti. Ei siitä tarvitse sen kummemmin kenellekkään kertoa, sano vaikka että menet käymään kaverin mökillä. Sinun terveys ja tulevaisuus on tärkeämpää, kun mahdollinen hetkinen haitta siitä että ”joku kuulee asiasta”. Kyseessä on pitkässä juoksussa kuitenkin vahvasti elämää haittaava sairaus ja pahimmillaan kuolemaan johtava.

Tsemppiä kaikkeen! Tukena ollaan.

.