*

on sullakin KK elämässä aika erikoinen tarkoitus: arvostella aa:ta…
voi vittu, että jaksat samaa negaatiota suoltaa koko ajan…

Eiköhän liene tarkoituksena vaan ylläpitää AA:n ympärillä käytävää keskustelua.

Kalevi Kalsarin virtuaalihahmo on rakennettu niin tympeän oloiseksi, että se saa aikaan juuri sen reaktion mikä on tarkoituskin.

Eli; kun ilmiselvästi totuus ei voi olla tuollainen sekasotku jota Kalevi Kalsari kuvaa, niin silloinhan sen täytyy olla juuri päinvastoin. Eli AA:n ideologia on nimenomaan oikea ja kaikenkattava.

Ja ihan samoin, kun tuo virtuaalihahmo esittää AA:n ideologiaa epäilevää, ja antaa kuvan kriittisestä ajattelijasta tökerönä huutelijana, niin tarkoitus saavutetaan; tuollaisiahan ne ovat, jotka eivät ole ymmärtäneet AA:n joukkoihin liittyä.

Kalevi saattaa olla yksi parhaista AA:n mainosmiehistä täällä.

Ilman häntä voisi keskustelu ainakin ajoittain liikkua ihan asiapohjalla, ilman minkään yhteisöjen jäsenhankintaa ja kehumista. Mutta, ei sille mitään voi. Tiedän, tämäkin vastaukseni ainoastaan keskittää keskustelua tiukemmin AA:n maailmankatsomusten ympärille. Tylsä juttu, mutta tätä tämä on.

no en ole viime aikoina paljon lukenut palstaa, kun ei ole ollut mahdollista päästä koneelle.
kuitenkin vaikka olisi tämä KK jokin aa:n asiamies, niin silti jaksaa ihmetyttää yhden asian jankkaus.
siis kai siihen itsekkin sorrun usein, mutta hänellä ei tunnu olevan mitään sanottavaa mistään, jankata
vaan samaa joikua.
luulisi nyt vaikka välillä kertovan jostain tyhjänaikaisesta muusta oman navan kaivelusta.
ei sillä, vapaa maahan tämä on ja vapaa palsta kirjoitella vaikka uhtä ja samaa lausetta joka ikiseen
viestiin.
ja en oikein usko tuolalisen olevan hyvää mainosta aa:lle tai tuollaisen tavan hyvää mainosta
yhtään millekkään.
johan tuonne on joku menemättä siitä syystä, että kuvittelee siellä olevan tuollaisia idiootteja kuten
hän. siis jos tämä on jotain käänteispsykoottista toimintaa.
itse kuitenkin luulen, että kaveri on tosissaan ja elää vitutuksen voimalla. vihassa on tosiaan voimaa vaan
siinä on se huono juttu että se voima tuhoaa itsen.

Mutta kun 99,9999999999999999999% lla jotka tulevat AA:han ensimäinen ongelma on…“MUTTAKUN sielä on se JUMALA!!” no ei ihme että on ongelma jos esitetään mitä sattuu väitteitä “jumalasta” joka on joku hirvitys joka kiduttaa ja rääkkää ihmistä kaiken aikaa…ja kulkee pistooli ohimolla…“JUMALAUTA SÄ TEET AIVAN KUTEN KÄSKEN TAI JUOT JA KUOLET!! ja otat vastaan NÖYRÄSTI kaiken paskan jonka niskaasi suollan!!!”…tätä oppia suoltavat päivästä päivään 50luvulla syntyneet sodanjälkeisen ajan uhrit!

Itse tykkään AA:ssa käydä kuuntelemassa kokemuksia. Omalla kohdallani ryhmissä käyminen on muodostunut samalla elämäntavaksi jossa pääsee myös sosiaalisia kontakteja hieromaan. Itse en koe olevani “pökkelö”, joka mun kielellä tarkoittaa sitä, että “pökkelö” on ihminen, joka ei muuta tee kuin puhuu AA:sta ja toipumisohjelmasta ryhmien ulkopuolella. Ei töitä, ei harrastusta on vain AA. Tietysti tämä on parempi vaihtoehto kuin ryyppääminen, mutta on sääli varsinkin nuorien ihmisten kannalta ettei esimerkiksi työpaikan saanti tmv. enää kiinnosta ollenkaan. Muutaman kohdalla olen vähemmän tekemisissä, koska haluan myös muista arkisista asioista jutella. On ymmärrettävää, että jos ollaan esimerkiksi eläkkeellä ja ollaan vaikkapa fyysisesti niin sairaita ettei pysty enään muuhun, niin tarjoohan AA sellaisille todella mainion tilaisuuden kertoa kokemuksistaan ja elämästään. Syrjäytyminen on todella huono asia, jota en toivo kellekkään. Minulle kävi niin hieno asia, että koeaika on takanapäin ja tänään oli ensimmäinen päivä vakituisena. Hieman vieroksuin kun eräs kokemuksen kertoja sanoi, että se on kokonaan AA:n ansiota, kun mainitsin kyseisestä jutusta. Toki sen myönnän, että kyllä ryhmissäkäynnit ovat edesauttaneet raittiutta ja jeesanneet siihen, ettei tarvi miettiä joka asiaan parannuskeinoksi bisseä. Kun puhutaan tuosta mikä on johtanut työpaikan saamiseeni ja kenen ansiota se on, niin kyllä siinä vähän omaa panostakin tarvitaan. :slight_smile:

Osku84 kirjoitti

Onneksi olkoon, hienoa että olet päässyt uudessa työssäsi hyvään alkuun. Palaverit sopivat niin työssäkäyville kuin niillekin, jotka syystä tai toisesta ovat ilman työtä. Ne sopivat myös erakkoluonteisille siinä kuin seuraihmisille. Ja aina joku on avaamassa ovet ja keittämässä kahvit.
Raittius on sinullekin antanut voimia, harkintakykyä ja rohkeutta ruveta toimimaan unelmiesi ja päämääriesi saavuttamiseksi. AA on silta elämään.

Tänään et ole yksin

Minäkin aloitin syksyllä uudessa työssä. Tuskinpa olisin tuota työtä saanut tai oikeastaan edes jaksanut hoitaa, ellen olisi viinasta luopunut. Kovasti olen kiitollinen AA:lle kaikesta tuesta ja avusta, jota olen sieltä suunnasta saanut. Kovasti on ollut apu ja tuki tarpeen.

Nuo AA:n opit minulle aukesivat kutakuinkin kerta istumalla. Siinä suhteessa tällä palstalla aika ajoin esiintyvä AA-vastainen paatos oikeastaan naurattaa. Välillä tuntuu, että palstan innokkaimmille jumalankieltäjille tekisi hyvää selvittää omakin suhteensa korkeampiin voimiin.

Kaksi kolmesta suomalaisesta nimittäin uskoo Jumalaan siinä määrin, että maksaa papin palveluksista tuntuvan rahakorvauksen. Aika lailla hämmästyttää, kun tästä Jumalasta ei sitten saisikaan puhua. Ikäänkuin jonkin mielestä olematon alkaa ahdistamaan, jos joku siitä välillä vähän mainitsee. Niin ja sitten vielä koko jumaluuksien ja kamaluuksien ongelma haihtusi sillä, että maksaa anemaksua papille - ei haihdu.

Tälläkin palstalla Jeesuksen oppeihin ja Raamatun sanomaan vetoavat nekin, jotka eivät koko Jeesukseen edes usko. Uskallanpa sanoa ja sanonkin, että monelle täällä tekisi hyvää istua penkin jatkoksi sinne AA-palaveriin ja selvittää itselleen tätä jumalasuhdetta. Jos siitä ei muuta iloa olisi, niin saisipa ainakin Jeesukset ja tulikivet järjestykseen korviensa välissä. Siis ainakin minä olen saanut. :laughing:

Joo - kyllä ne on enemmän tai vähemmän juuri niitä korvienvälimörköjä, jotka panevat ihmisen juomaan. Tyhjänpäiväistä sellaisten olemattomien kanssa on loputtomiin vääntää, kun vaihtoehtokin olisi tarjolla …

Jumalista (tai pääasiassa yhdestä jumalasta) tiedotetaan, puhutaan ja levitetään kirjallisuutta tässä maassa edelleen aika runsaasti.

Keskustelu maailmankatsomuksista on aina paikallaan, kysymys kun on asiasta jonka suhteen jokainen jollain tasolla aivoissaan rakentaa jonkinlaisen kokonaisuuden jonka mukaan sitten yrittää tämän maailman asioita, syitä ja seurauksia, ymmärtää.

Mutta, kun kytketään toisiinsa asioita jotka eivät välttämättä toisiinsa liity, ja yritetään niiden varjolla levittää jotain maailmankatsomusta, olkoonpa se sitten jumal-uskoon tai materialismiin kallistuvaa, niin sitä en pidä moraalisesti oikeutettuna.

Jos annetaan ymmärtää, että esimerkiksi juomisen lopettamiseen tarvitaan ns. korkeampaa voimaa, ja vihjataan että ellet hyväksy sitä niin kovin on ennuste huono, ei sinusta itsestäsi mihinkään ole…

Maailmankatsomuksista käytävä keskustelu, mieluummin etukäteen sitoutumatta mihinkään lopputulokseen, se voi olla hyvinkin avartavaa ja mielenkiintoista.

Päihdeongelmista keskustelu samoin.

Mutta mieluummin niin ettei julisteta niiden suhteen tehtävien ratkaisujen olevat toisiinsa sidottuja. Päihdeongelmistaan kun voi pöääöstä eroon niin idealisti kuin materialistikin. Ja dualistit, jopa minun kaltaiseni agnostikot.

Nyt tuli kyllä yllättävällä tavalla samaan keitokseen AA, Jumala, Jeesus ja papit tuossa Smokki & Sikarin kirjoituksessa. Kiinnostavaa, vaikka onkin sanottava että itse en ole AA:ta liittänyt kovinkaan kiinteästi Jeesukseen ja pappeihin, kun kuitenkin kyseessä uskonnollisesti sitoutumaton, joskin hengellispainotteinen yhteisö.
Itse myönnän AA:n ansiot ja suosittelen siihen tutustumista lähes harva se päivä jollekulle apua kaipaavalla päihdetoipujalle, vaikka itse olenkin ateisti. En siis ole ihan varma mihin lokeroon minut sijoitetaan suhteessa AA:han.

Sana “Jumalankieltäjä” on minusta aina kovin hupaisa. Uskon kristinuskon Jumalaan samassa määrin kuin Odiniin, Thoriin, Vishnuun tai Zeukseen. Ei ole myöskään mitään perustetta, miksi muinaisessa Israelissa kehitetty jumaluus olisi todempi kuin antiikin kulttuurien, viikinkien tai kauko-idän jumaluudet. Tai vaikkapa muinais-suomalaisten Ukko.
Jokainen joka ei usko Odiniin tai Osirikseen, tahi auringonjumala Ra’han on siis myös tavallaan jumalankieltäjä.

Olen muuten usein myös maahisten ja kummitusten kieltäjä, joten en enää pelkää pimeää vaikka pienenä pelkäsin. :unamused:

No, ehkäpä tämä riittää suhteestani ns. korkeampiin voimiin. Jumalista ja uskonnosta keskustelen kyllä hyvin mielelläni. Niiden irrationaalisuus kiehtoo, ja onhan uskonnoilla vahva sosiaalinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Ne todella vaikuttavat ihmisten elämään, niin hyvässä kuin pahassakin. Aika usein pahassa, valitettavasti.

Rahan ja uskonnon suhde, jonka Smokki ja Sikari mainitsi, on myös kiintoisa. En tiedä korreloiko kirkollisveron maksaminen suoraan uskonnollisuuden kanssa. Kuulutaanhan kirkkoon myös tradition vuoksi, ja koska halutaan vaikkapa kirkkohäät. Lasten kastaminen, rippikoulut yms. ovat myös traditioita, joista pidetään kiinni vaikkei siihen kosmiseen ylituomariin niin täysillä uskottaisikaan.
No, joka tapauksessa kirkon jäsenmäärä laskee, ja ellei sillä olisi käytössään ylivertaista jäsenten rekrytointimenetelmää eli lapsikastetta, se olisi jo pienentynyt kovasti pieneksi.

Jeesukseen uskon samalla tavalla kuin profeetta Muhammediin tai Siddharta Gautamaan josta tuli buddha. Todellisin näistä taitaa olla Muhammed, koska on joukon tuorein ja eniten dokumentoitu. Jeesus ja Buddha ovat myyttisiä hahmoja, joilla varmaan on ollut historiallinen esikuva. Historian oikea ihminen on kuitenkin kovasti eri asia, kuin luotu myytti saati kaanonisoitu jumal-hahmo; Kristus.

Miten tämä liittyy AA:han? En muuten tiedä. :bulb: AA:sta on joillekin paljon apua. Jos siitä ei ole apua, niin ei siellä tarvitse käydä, vaan voi tehdä jotain muuta.

Aamen, AA -men! :bulb:

Jumalankieltäjä on kai yksi uskontojen keksimistä pelottelusanoista. Annetaan mielikuva että jos ei usko johonkin jumalaan, niin se uskomatta oleminen olisi joku aktiivinen teko, josta tietysti jumalat tulevat ärripurreiksi ja keksivät kaikkea jäynää.

Ei se ole.

Ei ole aktiivinen teko lentävällä matolla lentämättömyyskään, kun ei ole likimaillakaan lentäviä mattoja ja vaikka olisikin niin ei se olisi sitä silloinkaan.

Uskontoja viimeksi kuulemani tiedon mukaan olisi ainakin kuusituhatta. Niissä on useimmissa paljon jumalia, ja vielä enemmän muita henkiolentoja. En minä edes ehtisi niitä kaikkia kieltämään millään tavalla.

Ja pysyn kannassani, kytkykauppa jossa sekoitetaan vaikkapa juomisen lopettamiseen jonkun ideologian omaksumisen tarpeellisuus -paskapuhetta, ja moraaliisesti varsin kyseenalaista maailmankatsomuksen levittämistä.

Eivät usko Uuteen Testamenttiin eivätkä Jeesukseen. Päättelen siitä että ihan tahallaan kohtelevat lähimmäisiään kaltoin. Sellainenhan touhuhan on ankara pieti jos Jeesuksen opetukset pitävät paikkansa, penalty on tulossa. Vanhan Testamentin Jumala sensijaan taisi pikemmin yllyttää sotimaan ja mellastamaan ja tappamaan ja riehumaan ja alistamaan. Ja merkkihenkilö Nooa julisti poikansa Haamin jälkeläiset muiden poikien ja näiden jälkeläisten orjien orjiksi. (Ja rikoshan oli se että Haam meni telttaan ja näki alastoman isänsä, joka makasi siellä liikaa viiniä juoneena ja sammuneena (Tässä kohtaa tulkitsen Raamattua siten että orjuus ja orjakansojen olemassaolo johtuvat tuosta Haamin kohtalokkaasta virheestä, ja se taas on seurausta Nooan juopottelusta ja alastomana telttaansa sammumisesta.).)

Tulkitsen Occamin partaveistä siten että se suosittelee uskomaan että tämä maailmankaikkeus on nyt vaan syntynyt itsestään, jotenkin.

Toinen vaihtoehto on uskoa että tämä maailmankaikkeus on luotu. Mutta silloin tilanne on monimutkaisempi koska pitää uskoa että se maailman luoja on vaan syntynyt itsestään, jotenkin, tai sekin on luotu…

Itse uskon että kolmen tilaulottuvuuden maailmankaikkeuksia on joko yksi tai useampia. Ja uskon että useamman ulottuvuuden maailmankaikkeuksia ja niissä olevia olentoja joko on tai sitten ei. Hawking päätteli että meidän elämän kaltaista elämää voi olla vain kolmen tilaulottuvuuden ja yhden aikaulottuvuuden maailmankaikkeuksissa. Nyt vetovoimat ovat verrannollisia etäisyyden toiseen potenssiin, ja silloin hiukkaset pysyvät radoillaan (Planeetat kiertävät aurinkojaan ja atomeissa elektronit kiertävät ytimiä.)

Onko rinnakkaisia maailmankaikkeuksia? Niin, jos metsikössä on jalkapallo, oletan että se on ainut jalkapallo siinä metsikössä. Jos metsikössä on golfpallo, oletan että niitä on siinä metsikössä useampia. Näin tämän maailmankaikkeuden olemassaolo todistaa että tämä on uniikki tai sitten näitä on useampia.

Uskovat vanhempani eivät sallineet tämän kaltaista pohdiskelua, jo se oli heidän tulkinnan mukaan jumalanpilkkaa. Itse en ajattele niin. En tietenkään halua harjoittaa jumalanpilkkaa, sehän olisi toisten ihmisten tahallista loukkaamista.

Mielellään keskustelisin näistä silloin tällöin mutta useimmiten keskustelut jäävät melko lyhyiksi, argumentit menevät toistensa ohi, sukset menevät ristiin, vitsit alkavat olla vähissä, teitittely unohtuu, …

Edit: Niin, pitää vielä lisätä että usko antaa kyllä suotuisissa tapauksissa rutkasti voimia. Yksi mies antoi nylkeä itsensä mieluumin kuin luopui uskostaan, ja toinen porukka antoi hiljattain Isisin haudata itsensä elävältä mieluumin kuin luopuivat uskostaan. Joten uskon avulla voi kyllä saada voimia, vaikkapa viinan houkutuksia vastaan, jos tuntuu siltä että jonkinlainen korkeampi voima on uskottava. Minusta ei tunnu vielä, mutta mene tiedä jos vaikka myöhemmin. Joten uskokaa ihmeessä te joista se tuntuu luontevalta.

Kiitos paarustajalle rauhallisesta kommentista kekusteluun.

Agnostikkona en mene väittämään varmuudella missä menevät mahdottomuuden ja mahdollisen rajat. On olemassa asioita joita on ainakin hyvin vaikea ymmärtää. Tämän maailmankaikkeuden ikä on tiedossa, alle 15 mrd vuotta. Mutta, jotain on kai pitänyt olla siinä tiukkaan pakatussa pisteessä joka sitten laajeni, alkuvaiheessa yli valon nopeudella. Ja miksi ei voi olla olemassa myös enemmän samantapaisia pisteitä jotka voivat räjähtää ja laajentua? Ja jos se rtäjähtävä piste oli olemassa ennen alkuräjähdystä, niin se on saattanut olla siinä hyvin kauan. Todella kauan. Äärettömyyden käsite on hankalasti ajateltavissa. Mutta se hankaluus ei silti todista minkään jumaluuden olemassaolosta suuntaan eikä toiseen.

Niin nyt kuitenkin pääsääntöisesti olemme luonnonlakien ja niistä johtuvien syiden ja seurausten, tapahtumaketjujen, sattumanvaraistenkin aineen liikahtamisien armoilla, ja minusta on ihan hyvä elää kuin eläisimme materiasta koostuvassa maailmankaikkeudessa -uskoa että tiellä kohti ajava auto tekee kipeää sen kulkulinjalle osuvalle ihmiselle eikä kävellä eteen uskoen että saattaapa se jumala tuolla autyolla minua kolhaista mutta saattaapa olla kolhaisemattakin, ans kattoo ny sit taas miten tekee…

Yliluonnollisia asioita en kiistä, olenpa niitä nähnytkin.
Esimerkiksi edesmennyt vaimoni avioliiton alkuaikoina omasi sellaisen selvänäkemisen kyvyn että hän erehtymättömällä varmuudella poimi astiakaapista minun pesemäni astiat ja laittoi ne uudestaan pesualtaaseen. Aivan samanlaisten mukien joukosta hän osasi katsoa menneisyyteen ja nappasi ne jotka minun tiskauksessani olivat olleet. Tämä kyky kylläkin jossain määrin heikkeni ja katosi avioliittovuosien aikana.

Niin, tosiaan, niille joiden mielestä vieläkin vaan Suomessa on hengistä liian vähän puhuttu, lohdutuksena voinette huomioida että Amerikan uusi presidentti on juuri rukousaamiaisellaan korostanut erityisesti rukouksen, hengellisyyden ja Jumalan merkitystä. Kyllä sitä sieltä tulee, tänne asti. Ja ihan entisen päälle, omat saarnamiehet saavat vähän apuvoimia.

on tosiaan hämmästyttävän eriskummallista joidenkin väittämä, että jumalaa tarvitsee raitistumiseen
ihan pakolla. muuten ei voi raitistua tai jos raitistuu, ei ole oikea akoholisti ollutkaan.
kun on kosolti esimerkkejä aivan muusta.

pirun hyvää keskustelua ja pirun hyvässä hengessä.

itse olen pyrkinyt taittamaan itseäni tällä haavaa jonkin voiman alaisuuteen, rakastavan voiman.
ei mulla ole oikein muita vaihtoehtoja mielessä.
tiiä sitten miten kaltaiseni agnostikkojuipin käy? pystynkö luomaan kuvan jumalasta, joka itsepäiseen
olevaisuuteeni taipuu?

osaanko antaa olla ymmärtämättä, antaa periksi, antautua. itseäni en pysty myymään, oikeudenmukaisuuttani
voin tuskin pois antaa. mutta ehkä saan terävimpiä särmiä hiottua ja noin tulla toimeen maailaman
kanssa…elää sovussa muiden ja ennen kaikkea itseni kanssa.

filosofioissa, opeissa ja uskonnoissa on hirveästi hyvää ja niissä olevan pahan voin antaa olla.
yritykseni on itsekäs mutta siitä hyötyvät kaikki: olen parempi itselleni ja myös siten toisia kohtaan.
armo ja armollisuus ovat kovia sanoja kun niitä oppii harjoittamaan.