Toinen koukkuni bupreen. NYT riittää

Kuivaushuone
1

Täällä 25-30v mies painii asian kanssa joka on varmasti monelle tuttu; BUPRENORFIINI
Mun käyttö on ollut jo vuoden on/off, mutta kesällä iski ensimmäiset viekkarit liian pitkästä putkesta (josta toivuin) mutta se ei ollut niin inhottava kuin tämä nykyinen… ei sillä, annokset on mennyt nenään, joskus kielen alta ja aina alle milli. Nyt jäin työttömäksi ja ero tuli, mutta riippuvuus ei liity kumpaankaan. Tai enhän mä vielä tuolloin ollut riippuvainen vaan noiden tapahtumien jälkeen. Ei ole motivaatiota eikä tekemistä ja itsetunto massa, subu auttaisi, mutta vie rappiolle

Viime viikolla päätin taas lopettaa käytön ja nyt on ainoastaan mennyt diapamia 10-20mg/pv ja tänään sain panacodia ja neurontinia, joiden pitäisi helpottaa pahinta oloa. Eilinen paniikkikohtaus oli liikaa ja nyt hermot entistä enemmän riekaleina. ei pysty keskittymään ja itkettää. Tänään viiminen työpäivä jäi väliin.

Nyt ei ole voimia alkaa selaamaan ja etsimään tietoa josta olisi apua, mutta jos joku mulle kertoisi niin olisin kiitollinen. Tämän nykyisen koukun sain aikaan hankkimalla 8mg subua puolikkaan sijaan ja reiluun viikkoon se riitti. Sen jälkeen 0.4mg temgesicciä jolla ajattelin pudottaa, mut en tiedä oliko sekään järkevää :question:
Tuntuu että valoa ei näy tunnelin päässä, eikä takanakaan.

Neuvoja pliiis :neutral_face: edes vertaistukea. Kauanko olo kestää, miten pysyä erossa pahimpien viekkareiden jäkeen? Mitä vaan saa kirjoittaa

2

Riittääkö yksi sellainen 8mg tabu viikoksi? :open_mouth: Millä ihmeen mikroskooppi-leikkurilla siitä otetaan se pieni siivu? :open_mouth:

3

Kyllä se 8 riittää viikoksi. Ei ole kovin tarkkaa annostelua mut pilleri ensin neljään osaan ja ne vielä kerran pienemmiksi. Siitä on helpompaa ottaa noin 0.5 nokat.

Tyttöystävän lähdettyä omille teille useemmaksi päivksi annos nousi ja voi olla että nyt menee jo milli päivässä… en ole oikeen jaksanut välittää paljonko sitä menee koska tämä todella hyvältä tuntuva suhde sai tälläsen käänteen. Ensin ollaan lähes 24/7 yhessä, mulla oli ihanaa ja vaikutti että toisellakin ja vaikka riidat ollaan kaikki sovittu niin jäänyt ihmettelemään ja surkuttelemaan että mitä vitt… mitään riitää yms. ei jäänyt selvittämättä niin tämä tekee todella pahaa henkisesti

4

Eli tämä tyttöystävän lähteminen oli nyt edellisen postauksen jälkeen ja annos on noussut…
Pitäskö sinun hakeutua ammatillisen avun piiriin, vai oletko jo ollut esim. jossain vaiheessa?

5

Juu hän lähti vaikka viimiset hetket yhessä koin ainakin ite ihanaksi ajaksi ja aloin jo tosissaan luottamaan toiseen ja tulevaisuuteen.
Vielä kun oltiin yhessä niin kärvistelin toista tai kolmatta päivää pienissä refloissa, mutta sai ylipuhuttua ostamaan buprea… sen jälkeen sitä on mennyt eikä enää kiinnosta vaikka menee yli 0.5mg päivässä. Olen kuulemma addikti ja haluja vastaan on turha pyristellä tässä elämäntilanteessa.

Diakonissa kerran olen käynyt juttelemassa ja sainkin uuden ajan, johon en kuitenkaan mennyt kun ahdisti :frowning: tänään sain laitettua diakonille viestiä että josko pääsis uudestaan käymään vaikka yhden ajan jo skippasinkin.
Nyt olen lamaantunut, surullinen ja pettynyt ja vähän kiukkunenkin kun toinen ei meinaa vastata edes viesteihin eikä kerro miksi tekee näin :neutral_face:

Enhä mä ookeesti ekan postauksen aikana eronnut kun ei se ollut kunnon suhdekkaan mutta tömä jälkimmäinen oli kunnon suhde. Keväällä jo oltiin yhessä mutta tuli riita ja parin kk tauko

6

Hei!
Okei joo. Nyt on kulunut parisen viikkoa. Mikä tilanne nyt? Oletko nyt käynyt diakonin luona. Ja joo, kyllä tiedän, että et varmaan tykkää seuraavasta kommentistani, mutta onko oikea ratkaisu päihdekäyttö tuossa kohtaan, kun tuntuu pahalta? Onko se ollut sinun keinosi mennä yli ikävien asioiden? ( En vähättele ollenkaan sitä, että sinusta tuntuu pahalta, ero on aina sitä. Kivutonta eroa ei oikein olekkaan).

7

Kaikki riippuu aina niin ihmisestä,mutta jos saan villisti veikata,niin olisko pari kk pahinta,sitten helpottaisi.itse aikanaan sain lopetettua huumeiden käytön,ja puol vuotta viimesistä ei tehny enää mieli.en sillon ollut tarttunu piikkiin vielä.mitä enemmän kuluu aikaa käyttäessä niin sitä pidempään viekkarit kestää,ja vaikka kyse olisikin "pienistä"annoksista ja "vaan"nokittamisesta,niin psyykkinen koukku on silti kova.aina löytyy syitä vetää,mitkä on ne sun syyt olla vetämättä?

Itse koin aikanaan apua hakiessani,ettei mua otettu kovin tosissaan,kun en ollut piikittäen käyttänyt,mikä on musta ihan kamalaa.eli mulla oli homma hallussa?! :unamused:

8

Mikä sun tilanne on nyt?

9

en haluaisi vähätellä noita käyttömääriä, mutta ei ne nyt mitään ihan mahdottomia sentään ole. pikemminkin aika pieniä verrattuna esim. korvaushoito juttuihin yms. puhumattakaan näistä oikeista hevi juusereista.

no, meikäläinen ei oo koskaan ollut mikään himovetäjä minkään substanssin kohdalla, paitsi alkoholin kanssa joksus tullut vedeltyä aika paljon liikaakin. mut mitä opiaatteihin ja opioideihin tulee, niin käyttö on ollut enemmänkin sellasta maltillista. vähän, kuten op:llakin. tramalia joitain kuukausia putkeen, maksimi annos jossain vähän reilu 500mg. muiden opiaattien kanssa liikutaan jossain vastaavissa lukemissa teholtaan, ei millimäärältään. eli ei todellakaan mitään isoja annoksia monien käyttäjien mittapuussa.

toisinaan kaikki vaan on täyttä paskaa ja sillon sitä äkkihelpotusta saattaa hakea jostain. joskus on ihan ok syykin ja toisinaan sitten taas ei. no, meikäläinen on siitä erikoinen tapaus, että tykkään kyllä äkkihelpotuksista, mutta tykkään kyllä kylmistä kalkkunoistakin enemmän, kun pitkiksi venyneistä puolikylmistä kalkkunoista, jos niin voi sanoa. eli ei mitään pikkuhiljaa juttuja, vaan kerrasta poikki kaikki, ja tulee, mitä tulee. ihan kohtalaisen hyvin ne on tullut kestettyä. joskus käy niin, että on liikaa velvollisuuksia, tai jotain muuta vastaavaa, niin homma jää kesken ja jatkuu joskus sitten taas, kun on tarpeeksi aikaa moiseen. mutta noin ylipäänsä kyllä onnistuu, jos vaan haluan sen onnistuvan.

mitä tulee tähän op:n asiaan, niin suosittelen vain lopettamaan. järjestä ittelles lomaa, tai ota sairaslomaa, tai tee jotain, että saat aikaa n. viikon verran vain olla. siinä ajassa pitäisi tuolla käytöllä olla jo kokolailla terve. tietenkin kaikki on yksilöllistä ja vertaankin enemmänkin omaan käyttööni. tramalien kanssa kestää pari kolme päivää korjaantua. pitkävaikutteisten opareitten kanssa n. tuplaten pidempään.

jos jotain helpotusta haluat, niin osta apteekista loperamidia, eli immodiumia. se ei nouse hattuun ollenkaan, poistaa vaan sitä paskaa oloa. nappaile niitä nyt vaikka 5 x 2mg alkuunsa. jos ei auta mitään, niin ota pari kolme nappia enemmän. noi poistaa sen sen terävimmän kärjen noista refloista. toinen auttava aine on lyrica, mutta siihen jää sitten taas äkkiä koukkuun. eikä mitään megadosea senkään kanssa. ja käyttäisin alle viikon maksimissaan. pitäisi kyllä auttaa huomattavasti olotilaan. noi poistaa vähän muutakin, kun sen pelkän terävimmän kärjen, muttei kuitenkaan ihan kokonaan poista kaikkia oireita. lisäksi noi aiheuttaa ainakin mulla väsymystä. lisäksi noi on kivenalla ja maksaakin paljon. hankki sitten, mistä hankki, niin hankalia saada ja on kalliita. ei noista päihteeksi ole, mutta lääkkeeksi kylläkin, esim. tässä tapauksessa.

korjailin vähän tekstiä, poistin määriä jne, ettei ole mitään hehkutusta. immodiumista jätin määrät ihan tarkotuksella, kun sillä ei kovin helposti päätään sekasin saa.

10

Nyt yritän tosissaan lopettaa bupren käytön joka oli pikkuhiljaa kasvanut 1-2mg/vrk. Nyt kolmas päivä ilman ja fiilikset ihan hyvät, tosin saattaa johtua lyricasta ja bentsoista(joka määrätty).
Ihmettelen ettei pahempaa oloa ole, mut saas nähdä sitten kun tiputan lyricat pois…
Vähän on tosin masista mut saattaa johtua siitä kun muija muutti eikä olla sen jälkeen oltu paljo yhteyksissä

11

Hei!
Hyvä päätös. Sinulla on joku hoitotaho, onko tarpeellista ja mahdolista puhua siellä tuosta bubren lopettamisesta?

12

Juu kyllä mä olen siellä käyny (a-klinikalla) juttelemassa muutaman kerran bupresta ja bentsoista. Ei siellä vielä kovin pitkälle olla päästy kun mulla ja klinikan juttukaverilla oli flunssat perätysten.
Tää lopetus tuli mulle aika yllättäen sillä jostain kummasta sain motivaation lopettamiseen, heti tyttöystävän (mistä oon koko ajan puhunut tässä topicissa) muutettua omilleen.
Nyt ei olen hänestä hetkeen kuulunut niin alkaa pikkuhiljaa ahdistaa että josko asiat olikin valetta kuitenkin… halusi katon pään päälle asunnottoman kun oli :frowning: toisaalta voi olla että menee aikaa et hän tottuu uuteen kämppään ja tähän nykyiseen tilanteeseen. Mulla ainakin menee aikaa tottua tähän, koska asunnossani on niin ihania muistoja hetkistä jotka jäänyt mieleen. Jooh…

Buprea on tarjottu perjantaina ja lauantaina ja oli kyl yllättävän helppoa olla ottamatta/hakematta. Tällä hetkellä ehkä tekee mieli vähän mut en jaksa edes hommaa mistään. Which is good!

Oon pikkuhiljaa kehitellyt päässäni ideaa että kertoisin vanhemmilleni ja jollekin kaverille käytössäni mut takertunut siihen asiaan seuraavalla a-klinikalla… nyt on niin väsy. Öitä :slight_smile:

13

Tänään heräsin siinä 11 aikoihin enkä meinannut päästä sängystä ylös mut pakkohan se oli kahvia mennä keittää. Hetken koomassa telkkaria katsellen päivä lähtikin hyvin käyntiin. Sain tehtyä juttuja, siivottua ja pitkään lykkänneen tehtävän; mullan vaihto yhdelle kasville. Kiva kun sain tehtyä :slight_smile: kunnon ruokaakin jaksoin tehdä pitkästä aikaa ja huomaa nyt että on se ruokavalio tärkeetä! Kalanmaksaöljyä vielä kun saisi :sunglasses:
Illalla alko tosi paljon mietityttämään asia josta tyttöystäväni on jankannut, eli se että vaikka pääsee irti niin sen jälkeen on myös taistelua. Tän hetkinen fiilis on etten jaksaisi streittinä vetää vaan satunnaiskäyttö on melko varmaa tulevaisuudessa.

Kun ei ole sitä Juttua mihin haluaa panostaa niin se tarvii keksiä. Huumeettomat kaverit ovat jääneet tosi vähälle huomiolle viimeisen vuoden aikana ja tarvii jotenkin nekin korjata…
loneliness IS Bad
Tänään oli hetken aikaa ahdistunut olo kun huumeet tuli mieleen… en muista miksi tuli pieni himo ja ahdistus mut täytyy seuraavalla kerralla miettiä mistä johtui.

14

Nyt aamun ollut tosi turhautunut ja ahdistunut olo, eikä tunnu hellittävän vaikka ottanut 150mg lyricaa ja 1mg rivatrillia. Vatsakin sekaisin enkä tiedä onko kuuma vai kylmä :confused: Mielessä kummittelee apteekissa olevat panacodit ja ehkä käyn ne sieltä noutamassa jos kroppa ja pää ei vähääkään rauhoitu.

15

Tuntuu että nyt reflat vasta alkaa… todella levoton olo eikä siltikään jaksa tehdä mitään. Viime viikolla pystyin vielä helposti käymää pyöräilemässä mut nyt bussipysäkillekin meno tuntuu etovalta idealta. Masentaa ja vatsa oli aamulla ennen imodiumia sekasin.
Mielessä on välillä käynyt että olisko se niin paha jos hommais buprea ja koukun, mut vielä ainakin koitan kestää. Jalat heiluu, vatsa murisee ja pää haluaa jotain helpotusta. Oisko tää nyt 7. tai 8.pv ilman 1-2mg buprea nasaalisesti.
Tosin ennen lopetusta viikonloppuna annos saatto olla sen pari päivää 4mg, niin kaippa se vaikuttaa tähän kestoon.

16

Edit

17

Aamu oli taas niin pirun vaikea kun ei vaan kiinnosta nousta sängystä ylös. Perus aamu pesujen ja ravinnon jälkeen oli vaan tyhjää. Tyhjää ja levottomuutta, ei mitään, kaikki tuntus turhalta oli se sitten Netflix musiikki tai joku kirja. Mistään ei saanu mitään irti ja jalat vispas.

Sohvalla maatessa sain itseni psyykattua lähtemään kauppaan puiston kautta ja vaikka lähteminen oli vaikeeta niin pikku reissuni oli positiivinen, vaikkakin raskas.
Kuvailin sammakoita pienessä lammessaan ja otin kuvia sinivuokoista. Istuin hetken metsässä ja herkuttelin tummalla suklaalla ja banaanilla :stuck_out_tongue: sitten himaan.

Jalat taas vispaa ja on kylmä eikä mistään saa mitään irti. Ihmettelen että miten voi nyt vasta tulla näin huono olo kun viimeisestä millin nokituksesta on n.9pv!

Siinä turhautuneena koitin löytää jotain muuta kuin buprea, mutta sitä sitten kuitenkin löysin. Hetki nokkien jälkeen bussissa tuli todella pettynyt olo ja tunteet ja negatiiviset asiat nousi pintaan… miten suhteelle käy nyt kun hän sai kämpän, miten kertoa käytöstä läheisille ja pystynkö (vamman tai/ja riippuvuuden takia) jatkamaan töitä pian saikun loputtua??? Psykoterapiakin alkaa pian eikä saisi olla päihtyny siellä, enkä halua mitään h-merkintää minnekään rekisteriin joten en voi kaikesta kertoa… :cry:
Niin ja a-klinikka käynti ensi viikolla

18

Tuossa on hyvä kirjotus, että mitä sinulle tapahtui. Miten A-klinikan käynti, kerroitko rehellisesti mitä on tapahtunut ja teittekö suunnitelman, että homa ei toistu?

19

Ei tehty suunnitelmaa ettei retkahdus toistuisi kun mulla oli paljon muutakin sanottavaa. Rehellinen oon tähän asti ollut ja koitan jatkossakin olla.
Nyt alkaa taas tuntumaan samalta kuin sillon retkahtaessa… levottomuutta ja ylimääräistä energiaa mitä en osaa purkaa kuin jalkoja heiluttamalla ja hakkaamalla päätä seinään! Nohh, onneks oli paksu patalappu välissä.
Lyricaa ja opamoxia olen ottanut ne auttaa silti on tosi ilkeä olo.
Äitille sain kerrottua että kärsin vieroitusoireita niin nyt on ainakin se pois alta ja pääsen vanhemmille haluttaessa lepäämään. Pelottaa vaan kun opamoxit alkaa loppumaan ettei tulisi kärsittyä bentsoreflojakin samalla. Viimeksi, ekaa kertaa kun koin ne niin en haluaisi uudestaan niitä. Toivottavasti saan uusittua respan :exclamation:

20

Okei.
Miten sinulla nyt menee? Tässä on mennyt melkein viikko tuosta kirjoituksestasi. On tosi tärkeää käsitellä ja opetella käsittelemään näitä asioita rehellisyyden pohjalta. Sinulla on onneksi äitisi tavallaan tukena ja jolle voit asioistasi puhua.
Lienekkö tuo lääkehoito siirretty sinne päihdehoitopaikkaan. Menisi käsikädessä…