Toimivia taktiikoita, ainakin toistaiseksi, ainakin minulle

[Urtsi]

Moikka

täällä Plinkissä olen vähän vaihdellen käynyt. Nyt kelata selata lukaisin tätä ketjua.

Tosi mielenkiintoinen, luen varmaan vähän varsinaisemmin läpi myöhemmin.

Annie Gracella on paljon hyviä pointteja. Täytyneekin tuo äänikirja haalia myös. Monia eri tapoja on, mutta tuossa on hyvä kestävän kehityksen reitti, että tieto - - > tietoisuus - - > muutos halussa.

Eli ettei homma ole kiinni tahdonvoimasta (joka voi kulua loppuun) ja joka voi olla vähän kuin pahasti jännittyvä jousi.

Mutta edelleen, monia tapoja voi olla, monia matkoja.

Sen nyt tuosta vielä sanon, että olen niitä Annien podcasteja kuunnellut ja ollut muissakin kuvioissaan, ja ovat kyllä tukeneet ja avanneet.

Sitten tuo seksihomma vähän pysäytti. Mä olen nyt rakastanut. Kohtasin yhden ihmisen pitäkästä aikaa muutama viikko sitten. Olin sattumoisin tuolloin kännissä, kun oli alko-breikin jälkeen matkaa ja ohjelmaa. Tuolla matkalla kohtasin oikein kivan ja fiksun naisen ja romanttista jumppaa oli. Sittemmin laitoin hälle viestiä tästä rakkudellisesta kohtaamisestani ja suhteen alusta, ja hän ymmärsi. En kertakaikkiaan mikään härski pelimies varsinaisesti tahdo olla. Mikään korkea moraalinen kunto ei ole, mutta saa olla oikeasti tosi kusipää, jos sellaista pyörittää. No joo, mutta tuo känninen pano. Ihan sellaista sätkivää lihaa ja sokeaa loimua. Ei siinä ole herkkää ja todellista kohtaamista. Jossain (olikohan se podcasti) Annie muuten tätä myös käsitteli.

Tietysti alkoholi voi hormoneja heitellä, ja kaiken maailman biorytmejä, mutta kännipano ei ole mun kokemuksen mukaan tosiaan oikeasti mistään kotoisin, vaan siinä on ihminen helposti - - halujen heiteltävänä ja joku demoni juhlii itse ihmisen sijasta.

Johan nyt tulikin purkautuminen aiheesta. : )

Niin, ja sitten tuossa sattui silmiin tuo mielenkiinto ajatuksissa todella (viittaus koodaamiseen oli). Se on totta. Sitä olen juuri miettinyt: Kuinka avata niitä kiinnostavia ajatuksia, joista mieli innostuu? Kun mieli voi askaroida todellisten, todella (siis ihan todellisuudessa todella) kiinnostavien asioiden parissa.

Ei silti, joskus on tylsyyttä ynnä muuta muuta, mutta miten ajattelua voi kehittää? Sitä oon miettinyt. Kai tämä kirjoittaminen ja päiväkirjan kirjoittaminen voi toimia. Ja varsinkin jonkinlainen meditatiivinen pysähtyminen aina välillä, niin koen.

OK, mutta kiitos mielenkiintoisesta ketjusta, luen varmaan vielä myöhemmin vähän varsinaisemmin näitä hyviä reflektointeja.

Hyviä päiviä,

t. Urtsi

[Apnea]

Kiitos Urtsi! Herätit minut pohtimaan vähän uudella tavalla vanhaa näkökulmaa.

“Vanhalla kulmalla” viittaan siihen, että raittius ei ole hopealuoti, vaan se tuo raa’asti pintaan elämästä kaiken oikean, todellisen. Suhtautuminen joihinkin näistä on mietittävä uudestaan nimenomaan Raittius-otsikon alla, kuten täällä teemme. Omana esimerkkinä suhtautuminen luontoon näistä ehkä paras, harmittomin ja selkein. Raittiina Luonnossa on minulle niin iso ja kummallinen muutos, että kokemuksen kelaaminen kytkettynä tiukasti raittiuteen on ilmeisen hyödyllistä. Tai toisin muotoillen, ajatusprosessina Raittiina Luonnossa-laatikko ei haittaa tai edes rajoita luontokokemusta verrattuna Luonnossa-laatikkoon.

Liikunta, seksi, nukkuminen, ulkonäkö, työelämä, mielenterveys, ihmissuhteet, raha-asiat ja monta muuta ovat sitten erikseen niin valtavia kokonaisuuksia, että vaikka kaikki nämä on helppo tuhota pelkällä valkoviinikanisterilla, niin jokaisen korjaaminen vaatii paljon enemmän tai ainakin jotain muutakin kuin korkin sulkemisen. Omalla kohdalla liikunta, kuten edellisestä viestistä näkyy, on selvästi asia jota ei ole välttämättä “väärin” puida Päihdelinkissä, mutta eihän sillä tunnu olevan mitään tekemistä raittiuden kanssa. Olen raittiinakin liikunnan suhteen laiska, saamaton ja mukavuudenhaluinen. Raittiina Liikkeelle rajoittaa ajatusprosessia. Pitäisi piirtää paperin yläreunaan vain Liikkeelle ja prosessoida se erillään.

Toisaalta. Kaikki vaikuttaa kaiken ja muodostavat ketjuja, joissa asiat mahdollistuvat eri suuntiin. Toistan tuon edellisen litanian: Liikunta, seksi, nukkuminen, ulkonäkö, työelämä, mielenterveys, ihmissuhteet ja raha-asiat.

Esimerkkejä

—

Raittius - nukkuminen - työelämä - ihmissuhteet - seksi

Raittius - ihmissuhteet - liikunta - ulkonäkö - seksi - mielenterveys

Raittius - ulkonäkö - seksi - mielenterveys

Erilaisia mahdollistavia ketjuja vasemmalta oikealle voi rakentaa yksilöstä riippuen eri järjestyksessä. Minun on nyt raittiina todella vaikeaa tehdä ketjua josta raittius puuttuisi vasemmalta. Olisi onnistunut 20v sitten, mutta ei enää. Raittius - liikunta ei selvästi ole minun juttu, vaan siihen väliin kuuluu jokin muu palikka.

Kun asiat esittää ketjuina, niin voi tehdä havainnon, että vaikka raittius on pohjana, niin se vasta mahdollistaa muiden mahdollistavien asioiden toteuttamisen. Tämä voisi jonkun toisen elämässä tarkoittaa vaikka sitä, että raittius pitää kiinni työelämässä, joka mahdollistaa fuck you-rahan kerryttämisen, joka mahdollistaa huonosta ihmissuhteesta irtautumisen. Pelkkä raittius ei siis välttämättä anna eväitä ihmissuhteesta lähtemiseen, vaan tarvitaan raittiuden lisäksi muita lenkkejä, joiden työstäminen raittius mahdollistaa.

No joo, kovin raakaa yksinkertaistusta, mutta minulle on suorastaan kriittistä käsitellä asiakokonaisuuksia jonkin systeemin kautta. Ketjujen sijasta tuossa voisi olla mikä tahansa himmeli. Pihvinä varmaan se, että systemaattisuus auttaa paljastamaan heikkouksia omassa ajattelussa.

[Apnea]

Suosittelen lukemaan parin klikkauksen päässä olevaa Kotikanavaa. Jos jätän tässä pois kaikki muut tunteet mitä muiden kokemuksista nousee, niin jäljelle jää karu käsitys siitä miltä röpöttäminen todella näyttää muiden silmissä. Jos välillä tulee tunne, ettei oma terveys, työpaikka, taloudellinen tilanne tai muu itsekeskeinen mittari riitä baarin kuiskutuksiin, niin Kotikanava auttaa. Ja ei, Kotikanavan peiliin vilkaisu toimii vaikka ei olisi perhettäkään. Jessus ristus mitä elämäntarinoita… syyttömillä osapuolilla.

[Apnea]

Amatöörit juovat vappuna. Tuota tuli hoettua edellisessä elämässä kun kieltäydyin typeristä vappuperinteistä, joissa syötiin liian vähän liian fiinejä naposteltavia päivänvalossa ja tavattiin mukamukavia ihmisiä. Skumpan kilistely se vasta homoa oli. Me oikeat miehet istuimme kotona tai baarissa katsomassa MM-lätkää. Toki kaljaa ja jallua meni, mutta se oli kunnollista, oikeaa, suorastaan välttämätöntä kittaamista, oikean asian puolesta.

Jännä. Olen koko ikäni halveksinut ilonpilaajia, jotka eivät osaa juoda. Olen edelleen sitä mieltä, että amatöörit juovat vappuna. Liian moni vähemmän alkoholia käyttävä vetää pitkän talven jälkeen överiksi, tappelee, loukkaantuu tai tulee hyväksikäytetyksi.

Minäkin haluaisin olla amatööri. Millaistahan se olisi? Edellinen kerta olisi ollut vuodenvaihde, jolloin kävi karmeasti kun Sirkalta repesi lähtiessä sukkahousut ja myöhemmin Maukan raketti kaatui lähettäessä. Joku olisi voinut kuolla! Krapula oli niin paha, että vasta kymmeneltä aamupäivällä päästiin luomaan lumet pihalta ja siivottua rakettiroskat. Vieläkin hävettää. Oli sellainen opetus, että ei enää koskaan. Nyt vapuksi olisin hakenut Tokmannilta retkituolin ja kertakäyttöisiä kuoharilaseja. Veijo lupasi tehdä perunasalaatin ja Hillevi niitä ihania täytettyjä lihapullia joita oli uutenavuotenakin. Alkosta saa hyvänen aika sellaisia kolmen litran valkoviinipöniköitä!! Vieläkin naurattaa kun miettii kuinka moneksi vapuksi siitä riittäisi Ostin yhden kuoharipullon, josta riittää kyllä koko porukalle. Railin kekseissä on jo niin paljon sokeria, että ruoan kanssa sopii kaikille Vichyt tai Coke Zerot. Saakohan sinne puistoon mennä koiran kanssa? Stressaantukohan se? Parempi jättää Tarzan kotiin, mutta käydään sitten lohdutukseksi piitkä kävely iltapäivällä.

Lähti vähän laukalle. Amatöörejä on monenlaisia. Omaan uuteen amatöörivappuun piti kuulua motskalla ajelua, mutta otin jo ennakkoa viikonloppuna ja nappasin kunnon flunssan viimasta. Amatööriajelija…