Kiitos kannustuksesta 
En joo ajatellutkaan vähätellä, nyt ei ole siihen voimia.
Krapulan oireet tulevat ja menevät kun juo taas muutaman bissen.
Tiedän kyllä mikä on normaali krapula, oliskin sellainen niin ei olis mitään ongelmaa lopettaa ja aikoinaan ei olisi pystynyt krapulassa juomaankaan.
Nyt ollut pakko lievittää oireita, muuten tuntuu että tapahtuu jotain vakavampaa.
Harmi vaan kunnei tälläkertaa taida omat voimat riittää, hävettää… ja paljon
Promillet laskee jos on laskeakseen aamuksi, ei voi mitään. Tänään aamulla puhalsin kun sain jonkunverran yöllä nukuttua 0.6 promillea omaan mittariin. Olo oli kamala, muutama bisse oli taas pakko ottaa.
No itse tämän olen itselleni aiheuttanut en voi mitään sille enää, parempaa huomista odottaessa.
Pelkään vaan etten saa itseäni täysin selväksi huomiseen mennessä, senverran rajut olotilat tuntuu tulevan.
Kuulostaa tutulta… Mutta ei siinä mitään häpeämistä ole jos hakee apua. Päinvastoin. Muista se, että henkilökunta siellä näkee kaikkea sellaista päivittäin mitä et osaa kuvitellakaan… Et siis ole mikään häpeällinen poikkeus siellä vaan ihan tavallinen jokapäiväinen potilas.
Itselläkin ollut tässä vaikeaa saada putkea poikki. Muutamaksi päiväksi aina onnistuu, mutta sitten taas korkki aukeaa… Onneksi nyt viime päivinä olen lähinnä ottanut maltilla olutta ankaran ryyppäämisen sijasta, mutta sekin v*tuttaa kun tavoitteeni on olla pidempään selvinpäin.
On muuten jännä juttu kun väitetään ettei bissen litkimisellä saa itseään huonoon kuntoon ?
Kyllä tuntuu saavan.
No toki väkevillä tapahtuu varmaankin nopeammin, samaa myrkkyähän se on.
Saa nähdä miten käy jatkossa, tarvii palata asiaan. Mutta kiitos näistä ?
Ole hyvä & eipä kestä… Kirjoittele toki jossain vaiheessa miten menee. Ja niin, kyllä olut on tasan tarkkaan ihan samaa shittiä kuin muukin alkoholi… Toki väkevät pistää kuupan helpommin / pahemmin sekaisin. Itse en aiemmin juonut juurikaan väkeviä mutta viime vuosina enenevissä määrin. En suosittele.
Pitkästä olutputkesta on vuosia sitten aiheutunut yhden kerran harhanäkyjä, jotka kärsin yksinään. Yksilöllistähän se on, sietokyky siis. Kyllä oluitakin on monen vahvuisia ja aivan yhtä vaarallista on juoda niitä päivittäin, mutta kuitenkin omalla kohdallani totean usein, “onneksi olen juonut vain olutta.”
Pari kertaa tärisevänä mennyt avokatkolle ja apu on kyllä aika välitön. Useamman kerran kärsinyt itse putkien jälkeen. Se jos mikä on rankkaa paskaa. Sanoisin että pahimmat olot kestää noin puolet putken pituudesta, jos puhutaan siis päivistä. Siinä sitä tallaillaan ympyrää, pelätään ihmisiä, ahdistaa hulluna ja olo täysin epätodellinen. Ei toivoakaan normaaleista asioista, kuten työnteosta tai autolla ajamisesta. Mutta lohdutuksen sana: 99,99% todennäköisyydellä se menee pikkuhiljaa ohi.
Itse popsin ihan mielelläni sen antabuksen, kun muistelen noita oloja. Tekee usein mieli juoda, mutta loppuu karhunpaini kun ei voi.
Delirium, juoppohulluus, on hengenvaarallinen tila. Jos yhtään on taipumusta saada niitä, (eikä koskaan voi olla varma, etteikö pitkä juominen siihen johtaisi), niin katko on siihen nähden myös turvallinen paikka lopettaa ja aloittaa raitis elämä.
.
Tervehdys
Otin itseäni niskasta kiinni, nyt 2 viikkoa ilman pisaraakaan alkoholia takana.
Mitään sensuurempia tavoitteita en ole asettanut, aamulla herätessä päätän etten ota tänään ja tuntuu toimivan ainakin toistaiseksi.
Ensimmäiset kolme neljä päivää oli pientä hampaiden kiristelyä, vanhat käyttäytymismallit piti saada muutettua ja nukkuminen oli mitä oli ensimmäiset yöt.
Nyt nukun jo hyvin ja virtaa riittää, painokin lähtenyt kivasti laskemaan kun turvotukset lähtee pikkuhiljaa.
Tällähetkellä ei ole pienintäkään mielitekoa ottaa bisseä vaikka sitä vielä kaapissa onkin jäljellä, pölyttyköön rauhassa
Mahtava homma! Itselläni nyt päivä numero 2 menossa. Tavoitteenkin asetin, 3 kk. Viimeksi onnistui se reilu 1 kk ja sitten taas alkoi arkitissuttelu.
Viikonloppuna oli pikkujoulut, tuli juotua maltillisesti vaikka etukäteen ajattelin vetäistä sellaiset kännit että pelkän krapulankin takia tekisi mieli olla muutama päivä ilman. Seuraavana päivänä oli kuitenkin ihan normiolo. Muuten toki voin huonosti, koska tuon kuukauden juomattomuuden jälkeen olen juonut melkein joka ilta tai ainakin neljänä iltana viikossa. Sama pullojen piilottelu ja siistin elämän larppaus ulospäin on jatkunut. Kuitenkin olen voinut huonosti, nukkunut liian vähän, syönyt mitä sattuu ja tuntenut sellaista hahmotonta arvottomuutta.
Pohjakosketus…
Lomalla lipsahti aika pahasti kaljoittelu yli. Tuloksena haimatulehdus kun olin jo selvinpäin olinhan pikapuoliin taas töihin menossa.
Olin jo lopettelemassa muutenkin, enää muutamia tasoittavia päivässä että olo pysyi hiukan siedettävänä. Ensimmäisenä selvänä päivänä sitten se alkoikin hiipimään, kipu, särky. Arvelin heti mistä voi olla kyse mutta toivoin että menisi ohitse. Eipä mennyt.
No onneksi sain hoitoa tautiin.
Enpä ole sen jälkeen ottanut, pakko koittaa nyt pitää korkki kiinni lopullisesti.
Usein tarvitaan pohjakosketus lopulliseen päätökseen. Onneksi selvisit säikähdyksellä. Paljon tsemppiä! Kirjoittele!
t. Juhani
Onpas siitä aikaa kun olen kirjoitellut tänne.
Hengissä edelleen.
Räpiköintiä ollut oluen kanssa suuntaan jos toiseen.
Haimatulehduksen jälkeen sain oltua vain 47 päivää ilman kaljaa, juuri tarkistin kalenterista.
Sen jälkeen vanhat tottumukset nosti päätään pikkuhiljaa.
Välillä ottanut aika paljonkin, määrät on toki yleisesti olleet pienempiä eikä beetasalpaajaakaan ole tarvinnut syödä enää ollenkaan.
Viikon parin selviä kausia ollut muttei pidempiä.
Maksa-arvot nyt mitattu taas, senverran reippaat että parempi olla ilman alkoholia
Nyt oon lueskellut taas p-linkkiä, muiden tuntoja ja ajatuksia kiitos niistä 
Nyt oon ollut kaksi viikkoa täysin selvänä, välillä tekis mieli juoda edes muutama varsinkin kun olutta on kotona useampi kymmenen tölkkiä.
No niissä se mieli punnitaan, olkoot juomatta toistaiseksi.