Juomat loppu, juhlat loppu.
Oli kohtuukäyttöä.
Nyt nukkumaan.
t. Juhani
Loistovia kuvauksia.
Tissuttelija
Mutta miksi telkkarissa on mainoskia tupakin lopettamisesta muttei raitistumisesta? Ettei vain lääkefirmojen voittopotentiaalilla olis jotain tekemistä asian kanssa
Kun mietin sukulaisiani ja ystäviäni, niin voin sanoa tuurijuoppouden olevan vaarallisinta.
Siinä menee ensin työpaikka kun ryyppää kaikkein kiireellisimmät työviikot ja sitten menee auto kun ei ole varaa pitää ja samaan syssyyn asunto ja lopulta koko perhe.
"Käytän alkoholia 2 syystä;
- euforia, nousuhumala, sosiaalisuus etc. -
- lääkitseminen masennukseen ja ahdistukseen
Onhan mulla lääkkeet kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, mutteivat ole yhtä tehokkaita kuin alkoholi. Nytkin on mieliala korkealla kun tietää saavansa illalla alkoholia!"
Tuo nousuhumalan tunne häviää kun tarpeeksi kauan juo; tulee vaan sellainen pöhnä ja sitten nukahtaa (ja kusee alleen usein jos juo kepardia eikä viinaa). Jos taas vetäisee ärmäkät kännit harvemmin niin toleranssin ollessa alhaalla on iso mahdollisuus sählätä - lompakot, kännykät tms häviävät tms. Masennukseen ja ahdistustiloihinhan alko auttaa kun promillet riittävän ylhäällä, mutta kun joutuu kuitenkin olemaan selvän oloisena hakeakseen uutta lastia ja tarpeeksi kauan kun juo niin lopulta alkaa sitten nollapromilleissa kädet tärisemään ja usean päivän raitistellessa voi saada viinakrampit eli alkoholiepileptisen kohtauksen yllärinä vaikka siivotessa tai pururadalla ja kuolleisuus siihen on useita prosentteja. Noiden bipolääkkeiden teho on lähinnä placeboa. Elämäntilanne aiheuttaa masennuksen ja riittävissä promilleissa mania saattaa pahentua eli on “karnevaalitunnelma”.
Mania on megamagee tunne - se vain pitää hyödyntää. Tämä edellytää sitten Helsingissä asumista, koska siellä voi esittää aika kauan tai loputtomasti jotakin olematta sitä:
-
Julistat kaikille olevasi asiantuntija, vaikka olisit 9 €/päivä harjoittelija tai kantaisit mappeja varastoon kahden tonnin kk-liksalla. Muistat huutaa, että kaikki työpaikkasi ovat olleet Helsingin keskustassa.
-
Tukit tuttavien sähköpostit “hyvillä” elämänohjeilla. Muutat Kokoomuslaiselle alueelle, ja joukkopostitat Kokoomuksen äänetysprosentteja eri asuinalueittain.
-
Soittelet vittuilupuheluita työttömille, irtisanotuille, omaisuutensa hävinneille, vakavasti sairastuneille.
-
Kierrät pitkin Helsinkiä ja Uuttamaata paukuttelemassa henkseleitä huutamalla heilutellen oikeaa etusormea. Viesti menee parhaiten perille huutamalla korvakäytäviin. Menstyksen tunteen saavuttaa esim. vesitiiviillä Samsungilla, jonka ylivoimaisuutta sitten mainostat. Myös käyttämättömien liikuntaseteleiden heiluttelu muiden nenän alla lisää menestyjän tunnetta.
-
Menet pätemään tilaisuuksiin, joissa todennäköisyys saada luuvitosta on vähäinen; esim. menet Myllypuron leipäjonoon heiluttelemaan lounasseteleitä ja huudat “noin puhuu peruspäivärahalla oleva mies” tai menet Diabetesyhduistyksen tilaisuuteen huutamaan: “hah, hah, haa - onneks mulla ei oo diabetestä” tai menet hautajaisiin huutamaan: “hah, hah, haa - jos ei auta niin kaivakaa hauta”.
-
Esiinnyt Dilbert -sarjakuvan Dogbertin tavoin monien alojen spesialistina (tuntematta aloja ollenkaan).
Menestyksekkään menestyksesi signalointipäivän jälkeen laitat yksiössäsi kuulokkeet päähän ja jammailet biisin “Kansa vastaa Kokoomus” tahdissa. Menestys on 100% mielentila. Tujakka mania (sairaudentunnottomuudella) on niin valtava flow-tila, ettei sitä alkoholilla kannata pilata. Se on olennaisesti samaa kuin teekkari vappuna soittamassa jänisräikkää kolmen promillen duubassa.
Menestys on 100% mielentila. Jos koet, että 37 tuuman Samsung on menestyjien tuntomerkki ja 32 Pana persaukisten luusereiden ja 65 Sony rahan pistämistä savuna ilmaan niin tätä pitää mennä huutamaan korvakäytäviin jos oletusarvo on se, ettei tule luuviitosta.
Periaatteessa: jos kokee, että Pomarfinnin mokkasiinit vuodelta 1981 ovat miljardi kertaa arvokkaammat kuin Fort Knoxin kultavaranto ja perstaskussa oleva pippurisumute lentotukialusta tehokkaampi ydinase niin asia on näin. Sama se saako menstyksen tunteen vaikka paskapökäleestä kunhan muistaa julistaa etusormi pystyssä mieluiten korvakäytäviin huutaen paskapökäleen yliaistillisuutta.
^ 
Ohhoh! 
En tiennytkään, että olet tuollainen verbaalisdynaaminen konekiväärikirjoittaja, Lasolarska!
Alkuperäinen juomistyyppijaottelu on myös mielenkiintoinen, hyvin pelkistävä ja toimii!
Olen ehdottomasti tissuttelija-lääkitsijä En oikeastaan usko, että kukaan voisi todellisuudessa ja loppuviimein juoda muuhun kuin lääkitsemistarpeeseen, sillä jotain kipua tai tyhjyyttähän juomisella kuitenkin yritetään korjata… mulla just se puoli litraa vodkaa illassa riittää turruttamaan nimetöntä tuskaa… noh kai sille olis moniakin nimiä, mutta kun olen kiltti tyttö, en voi ryhtyä moittimaan ketään itseni ulkopuolista tahoa vaan kannan itse vastuun ja juon viinaa sopivassa määrin…
Tipattomalla mennään.
t. Juhani
Mihin ryhmään itse kuulut?
Tipattomalla tammikuulla edelleen mennään.
Tosin aloitin tipattoman vasta loppiaisesta.
Bilettäjä olen ollut kai teinistä asti, mutta on minulla on ollut jonkinlainen dipsomaani-vaihekin. Kävin myös aika lähellä täysjuoppoutta joskus 2005 - 2007, vaikka pystyinkin jotenkuten roikkumaan vasemmalla kädellä työelämässä ja musiikkihommissa. Vuosiin 2006 - 2007 ajoittuu myös päihdehuollon asiakkuuteni. Ei siis kovin pitkä periodi, mutta muutaman kerran tuli mm. katko tutuksi.
Masentunut en ole ollut koskaan, enkä kovin ahdistunutkaan paitsi joskus krapulassa, joten lääkinnällinen käyttö ei ole ollut niin keskiössä. No joo, esiintymisjännitystä olen kyllä lääkinnyt. 
En ole koskaan ollut bilettäjä, ehkä ensisijaisesti tissuttelija ja lääkitsijä. Jälkimmäiset menivät kyllä määriensä puolesta ihan täysjuopon puolelle ja alkoholistihan minä olen. Töissä olen pystynyt kyllä käymään.
Tuo dipsomania tuli muuten tutuksi viimeisimmän raittiuspätkän jälkeen, mutta lasketaanko sitä?
Lasketaan alkoholismiksi.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
X
No auttaako lääkitys ? Onko elämäsi noin pidemmällä tähtäimellä parantanut.
Yhtä hyvin tätä voisi kysyä keneltä tahansa itseään lääkitsijäksi kutsuvalta, sattui nyt vaan silmiin.
X
Dave!
Itse asiassa vietin tipattoman tammikuun jonka jälkeen 1. helmikuuta maltillista ottamista kylpylssä ja nyt taas täysraittiutta 18.3 asti jolloin alkaa loma. Lomallakin malttia ja sitten taas raittiutta etc.
Itse asissa on käynyt mielessä, että kun tämä raitistelu sujuu näin helposti, voisi harkita täysraittiuttakin, mutta se on näillä näkymin tulevaisuuden päätöksiä.
t. Juhani
Juhani rehellisyytesi on kerrassaan kunnioitettavaa MUTTA miksi ihmeessä pelkäät vaimoasi? Onko hänellä joku taloudellinen ote tms. Onhan kumma liitto sellainen, jossa pitää puolisoaan pelätä eikä hän anna tukeaan toiselle tärkeässä hankkeessa kuten kuten juomattomuus.
Ei niin, että se harvinaista olisi. Minunkin kaverini 190cm/100 kg on täysin hennon 160 cm vaimonsa tossun alla. Vielä enemmän on varmasti naisia, jotka ovat miehensä terrorisoimia.
Olen itse kokenut vaikean masennuksen ja aika lailla lueskellut aiheesta. En yhtään ihmettele, että esimerkiksi masennus on niin yleistä. Yksi syy on mielestäni se, että ihminen kokee menettäneensä elämänsä hallinnan ja menettyhän se on jos ei voi edes nettiin kirjoitella kuin salaa tai vieä pahempi, houkutellaan tai pakotetaan juomaan.
Itse olen ollut jossain vaiheessa tissuttelija mutta sekin oli sen syytä että pohjalla on lääkitsijä. Olen tämän alkuvuoden aikana juonut yhden ainoan kerran, eikä juomattomuus ole ollut edes vaikeaa. Kyse on vain siitä että samaan aikaan olen lopultakin saanut tiuhaan tahtiin käsitellä traumojani ja historiaani terapiassa ja tuloksia tulee. Jo nyt on helppo nähdä konkreettisesti se minkä ennenkin olen tiennyt: jos ja kun saan pääni järjestykseen, juomisen eli lääkitsemisen tarve katoaa. Juominen on ollut pakokeino, nyt en enää pakene ongelmiani vaan kohtaan ne, yksi kerrallaan.
Tuon takia jatkan höpinääni tuolla Kotikanavan puolella, se saattaa olla tätä keskustelua sopivampi ympäristö omalle ongelmavyyhdelleni.