Tipaton oli ja meni.

Noniin, tipaton tammikuu meni hyvin. Helmikuu alkanu vähän heikommin. Viime viikonloppu meni kokonaan juoden pe-su ja ma iltana loiventavat päälle töiden jälkeen. Eilen alkoi sama ralli. Piilopullo viinaa ja vaimo aivan raivona. Positiivista että nyt selvinnyt ja en varmasti juo tänään. Mitkä on ollut parhaita keinoja teillä päästä eroon tuosta paskasta pysyvästi? Halu on kova lopettaa.

Oma juominen alkoi opiskeluajoista jonka jälkeen alkanut olla joka viikonloppuista. Nyt 29v ja ihana vaimo joka kyllä lähtee jos jatkan samaa rataa. Ahdistukset on kohdillaan mutta tänään ei juoda.

Juominen on itsellä ollut aina humalahakuista ja olen ollut se joka kaveriporukasta on aina eniten kännissä. Nyt tuntuu ettei kohta enään ole hallinnassa tämä juominen niin pakko lopettaa ennen kuin se pilaa loppuelämän. Koskaan en putkassa tms ole ollut mutta mielipahaa vaimolle aiheuttanut senkin edestä. En keksi yhtään positiivista asiaa mitä alkoholi tässä elämän vaiheessa minulle toisi. Silti se perjantaina aina alkaa suu nappaseen.

Tervetuloa joukkoon, Samou! Onnittelut onnistuneesta tipattomasta ja hyvästä päätöksestä jatkon suhteen. Olen itsekin niin tuore tapaus, että tuntuu vähän hullulta jakaa neuvoja pysyvään lopettamiseen. Enhän vielä tiedä itsekään miten onnistun, vaikka aikomus onkin vankka. Sen voin kuitenkin jo parin kuukauden kokemuksella sanoa, että aika auttaa osaltaan. Kun tipattomia päiviä kertyy, homma helpottuu.

Muuten apukeinot lienevät melko yksilöllisiä. Osa vannoo itsehoito-oppaiden, osa ammattiavun ja osa vertaisryhmien nimeen. Näitä kaikkia on luonnollisesti moneen lähtöön. Itse en ole mitään ammatti- tai lääketieteellistä apua hankkinut. Vertaistukea olen saanut täältä Plinkistä sekä sovelluksesta nimeltä I am sober. Sittemmin myös parilta tutulta, joista tosin toisen raitis putki vastikään katkesi. Lisäksi olen kuunnellut podcasteja ja äänikirjoja, joista ehdoton suosikki on Annie Gracen Selvin päin.

Itse olin viime vuoden ajan vähentäjä ja omalta osaltani voin nyt sanoa, että lopettaminen tuntuu huomattavasti vähemmän kuormittavalta. En vain halunnut ihan heti päästää irti, vaan luulin sen olevan helpompi tie. Kuten itsekin viisaasti totesit, harvassa ovat ne positiiviset asiat, joita alkoholi mukanaan tuo. En itsekään keksi enää yhtäkään, mitä ei halutessaan olisi mahdollista saavuttaa myös selvinpäin.

Hirveästi tsemppiä! Kirjoittelehan kuulumisiasi, ne kiinnostavat aina.