Tietoisuustaitojen kehittäminen päihdeongelman ratkaisussa

Tätäkin sit lueskelin joutessani.
Aina joskus tulee tällainen päivä etten viitsi tehdä oikein mitään.
vetelänä roikun nettikoneeni edessä, just toimerrun silloin tällöin kahvikupin hakemaan, napsuttelen kaikenlaisia linkkejä ja lueskelen ilman kummempia odotuksia.

Tämän nyt ylimalkaisesti lueskelin läpi, en jäänyt mitään kohtaa pohtimaan ihan tosissani, pikemmin yleiskatsausta esitetystä aiheesta mieleeni annoin valua.

Kait sitä sitten tässä joskus vertailen, vaikka ei välttämättä ihan tahallani ja tietoisesti, muihin asiasta lukemiini tutkimuksiin ja havaintoihin.

Ja ihan mielelläni tietysti lueskelen, josko täällä muut tekisivät omia huomioitaan aiheeseen liittyen.

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96983/gradu07242.pdf?sequence=1

Tää on vähän niitä yksisarvis- tai korvaanpuhalteluhommia!

Mun mielestä tuo on ihan kiinnostava gradu. Siinä oli uusia termejä minullekin, ja myös ihan hyviä pointteja päihdehoidoista ja päihderiippuvuudesta toipumisesta.
En tosin vielä lukenut läpi kovin tarkasti vaan lähinnä silmäilemällä, mutta voisin syventyä tarkemmin uusilla lukukerroilla.

Kiitoksia linkistä siis. Minullakin pitäisi nyt olla joutilasta aikaa, koska olen… kröhöm… työttömänä. :sunglasses: Javisst, ollut jo pari viikkoa. En ole saanut tosin ryhdyttyä kaikkiin niihin toimiin joita ennen työttömyyttä haaveilin tekeväni “sitten kun on aikaa”, mutta empä ole ruvennut täyttämään päiviäni myöskään ryypiskelyllä.
Tietoisuustaitoja jo hieman, toivoakseni. :slight_smile:

E

Pieni lainaus gradusta;
“Hester ja Miller (2003) kannattavat esimerkiksi eklektismiä sopivan lähestymistavan valinnassa. Ei ole syytä lähteä tutkimaan sitä, mikä kaikistapäihteidenkäyttäjien hoitomuodoista on paras, vaan sitä minkälaisille yksilöille jokin tietty hoitomuoto olisi paras (emt.). Yksilön oma usko siihen,kuinka tehokas jokin terapia
muoto on, vaikuttaa myös hoitotulokseen (Bohart & Tallman, 2010).
Hoitotulosten kannalta voi olla siis tärkeää ottaa huomioon asiakkaan oma toive ja se mistä asiakas uskoo päihderiippuvuutensa johtuvan.”

Hassua olin lukevinani jostain että olet kunnallispoliitikko mutta ehkä se on sitten sama kuin työttömänä oleminen. :slight_smile:

Mikähän tässä tietoisuustaito- ajatuksessa poikkeaa jostakin muusta uskomushoidosta?

s

Eli kyse on aivan selvästä uskomushoidosta. Sillä menetelmähän ei tehoa mikäli et usko siihen!

Eli mun alkoholismini paranis sillä, että mä keskityn henkäilemään ja hönkäilemään sekä teen jotain hokkus-pokkustemppuja keskittyneesti, niin simplapimpsala ja salaaaam alkoholismi on poisa.

^ Joo toi on ihan totta. Uskomushoitoihin ei tarvita mitään yliluonnollista aspektia. Riittää että se perustuu uskomiseen johonkin sellaiseen mitä ei ole tieteellisesti todistettu. Esim. homeopatia on tällainen uskomushoito johon ei sisälly yliluonnollista aspektia eikä mitään asiakaskohtaamista kummempaa hengellisyyttä.

N

^ Mulla ei ole mitään uskomushoitoja vastaan. Metsänreunan miehellä on. Siksi onkin mielenkiintoista miten nyt yhtäkkiä tämä uskomushoito onkin ihan jees.

Voi se olla sitäkin. Kunnallispolitiikkahan ei nimittäin ole ammatti eikä ansiotyö, vaan koostuu erilaisista luottamustehtävistä, joissa kokoustetaan etupäässä iltaisin. Siitä ei saa säännöllistä palkkaa, mutta kokouspalkkioita voi saada sen mukaan miten paljon erilaisissa kokouksissa joutuu/pääsee istumaan. Se onkin sitten jännä nähdä, miten työttömyyskassa suhtautuu mainittuihin palkkioihin päivärahaa maksaessaan.
Meinasin aloittaa erillisen topicin otsikolla “Työttömän elämää”, mutta en vielä aloittanut.

Juuri näin, hyvä ALLU.

Päihdeongelman työstämistä voi minustakin verrata enemmänkin elämäntaitojen kehittämiseen, uuden elämäntavan ja ajattelutavan opiskeluun ja elämän hallinnan parantamiseen, eikä niinkään uskomushoitoon.
Itse olisin sitä mieltä, että päihdehoidon käyttämistä menetelmistä lähinnä vain akupunktio on luokiteltavissa uskomushoitoihin, mutta tätäkään en nyt sano tuomitakseni akupunktion.

Psykososiaaliset menetelmät perustuvat enemmänkin ihmisen omaan pohdintaan ja omiin oivalluksiin. Toipuja ei siis ole passiivinen hoitamisen kohde, vaan aktiivisesti omaa tilannettaan pohtiva toimija. Menetelmiä siihen pohdintaan on sitten erilaisia: ratkaisukeskeisyys, kognitiivis-behavioristinen, 12 askeleen menetelmä yms. Useissa menetelmissä on yhteisiä piirteitä, esim. vertaistuen hyödyntäminen.
Kuitenkin se on aina paljolti eri asia kuin maata passiivisena hoidon kohteena tai nappailla uskomushoitolääkettä (esim. homeopaattista lääkettä).

Tämä nyt edelleen varsin vähäisellä gradun lukemisella. Pitäisi kai syventyä siihen enemmän.

[Poistettu riidanhaastamista -Päihdelinkin moderaattori]

^ Joo-o, tuo on aivan totta, Fernetti. :slight_smile:

Kannattaisikohan TÄSSÄ ketjussa kuitenkin meidän vain pysytellä ketjun aiheessa, ettei käy tällekin niin kuin Presidenttiketjulle.
No, mä aloitan sen Työttömyys-ketjun nyt sitten. :bulb:

Gradun sivu 20.

Kuten Gradussa todetaan tutkimustuloksia ei oikein ole.

Mikäli tässä nyt pääasiaksi nousee onko tämä uskomushoitoa vai ei, niin tämän perusteella kysymyksessä on mitä suurimmassa määrin uskomushoito.

Minullahan ei ole mitään uskomushoitoja vastaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseessä on täysi kusetus tai sellainen, jossa hoidonkohde luopuu perinteisestä lääketieteen tarjoamasta hoidosta, esimerkiksi Vadelmamunkin mainitsemat Homeopaattiset lääkkeet.

Mietiskelyä suositellaan myös AA:n ohjelmassa, sekä orientoitumista nykyhetkeen sekä läsnäolemista omassa elämässään.

Minä suosittelen kaikille raittiuden alkuvaiheessa oleville edelleenkin ITSENSÄ hoitamista sekä hellimistä kaikin mahdollisin tavoin. Kampaajaa, hierojaa, hermoratahierontaa, akupuntiota, thaihierontaa, kylpylää ja kaikkea kivaa sekä hyvää oloa tuottavaa. Syöpöttelyä varsinkin.

^

Tietoisuustaitojen kehittäminen päihdeongelman ratkaisussa

Kirjoitan alkuun ns. tyyneysrukouksen: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Tämä on erinomaisen käytännöllinen tietoisuustaidon lähde päihdeongelman ratkaisuun.

Tyyneys edellyttää päihdeongelmaiselta nöyrtymistä siihen tosiasiaan, että on ongelma. Alkoholismiin sairastuneelle se merkitsee kroonista loppuiän kestävää fyysistä, psyykkistä ja hengellistä sairautta, Muulla tavoin juovalle ongelma on väliaikainen, satunnainen, tai vain taloudelle ongelmallinen tapa. Alkoholin käytön jatkuessa seurauksena voi kylläkin olla alkoholismi.

Rohkeus on halua ja valmiutta muuttaa jotain konkreettisesti: alkoholistille täydellistä pidättäytymistä väkijuomista. Muille ongelmaisille vaikkapa juomisen säännöstelyä.

Viisaus lienee samaa kuin ongelman laadun rehellinen myöntäminen itselle, ja sopivan toimintatavan löytäminen ratkaisun pysyvyyden tueksi.

Nämä rivit kirjoitti raitistunut alkoholisti.

Tänään et ole yksin

Tuossa tutkimuksessa muuten ei mitenkään yllytetty mihinkään henkimaailman hommiin.
Tietoisuustaidot kun eivät ole raamatun tai muunkaan korkeamman voiman opetuksia vaan ihan tätä maallista.

No, ollaan siitä mitä mieltä tahansa niin hyvä on jos osataan suhtautua terveen kriittisesti ja epäillen. Sitä taitoa ja omilta opitulta kielloilta vapautunutta uskalusta tarvittaisiin toki muuallakin.

Kun elämme yhteiskunnassa, jossa uskonnot ja korkeampaan voimaan viittaavat opetukset on julistettu koskemattomiksi, on tietysti vaikeaa epäillä “pyhää” sanomaa. Vaikka se näyttäisi valheelta niin totta se on koska se nyt vaan on uskonasia…
Ja jos ei nimenomaan pystytä aukottomasti todistamaan ettei noin mitenkään voi olla, niin riittäähän se todisteeksi…kun kerran vois olla…

Kirouksen poistaminen on homma jota saa ansiotyönään tehdä aivan rauhassa, ei sitä mikään laki kiellä. Korkeintaan voidaan puuttua siihen jos hinnoittelu on niin törkeää että sitä voidaan pitää ruokottomana peloteltujen ihmisten hyväksikäyttönä, ja jos aukottomasti pystytään todistamaan että peloteltu on. Pohjantähdessä antoivat kyläläiset selkään heitä jujuttaneelle laukkuryssälle, joka oli myynyt lutikanmyrkkynä tiilimursketta -ei sen petkutuksen takia, mutta siksi että kiinni jäätyään naureskeli ja irvaili kyläläisille “miksi sinä ei pannu se myrkky lutu suuhun…” Tänä päivänä ei onnistu enää kyläkunnan tuomiokaan, ja tuomion saaneet saarnaajat jatkavat seurojen pitoa heti kun poliisikuulustelusta on tultu, luvataan vaan uusia ihmeparantumisia ja ehdottomasti ollaan toki nöyriä. Ehkä ovat hekin pohjantähtensä lukenet, tänä päivänä kun nöyryydestä on tullut muoti-ilmiö. Pahinkin koijari, elvistelevä rokkilaulaja ja ministerinpaikkaa kuolaava poliitikko muistaa säännöllisin välein kertoa miten nöyrä hän on, nöyristä nöyrin,. toisten palvelijahan tässä… Ja nöyrtymistä suositellaan lääkkeeksi niillekin jotka jo valmiiksi ovat itsensä tuominneet häpeämään olemustaan täyspäiväisesti, vaikkei ihminen kehtaisi enää kaupassakaan käydä kuin kauniiden ja rohkeiden aikana jolloin ei taatusti muita siellä ole, niin enempi pitäisi maata kohti kumartua, nöyrtyä, nöyrtyä.

Niin, parannustoimintaa saa harrastaa melkein miten tahtoo. Varsinkin jos muistaa korostaa että vaikka sairautta tässä hoidetaankin niin eihän tietenkään olla sairaanhoidon alueelle menossa -mehän vain tuemme ja välitämme korkeamman voiman ilmestymisiä…uskonasiaahan tämä on. Ja mehän emme ota edes kunniaa ihmeistä itsellemme, kuulkaas nyt miten me rukouksessa kiitämme korkeinta, ei, ihan muualla ne ovat , puoskarit ja poppamiehet, hyi vaan semmoisia.