Tervetuloa selvä päivä :)

Me Vähentäjät
1

Heips,
Tulin tuolta lopettajista tälle puolelle, koska lopettajien mielestä ilmeisesti lopetan väärin alkoholin käytön. Toiveeni, haluni, haaveeni on joskus raitistua jopa täysin, mutta ilman sitä, että teen alkoholista mörköä “viinapirua” joka vaanii joka kulman takana valmiina hyökkäämään.
En halua, että viinasta tulee minulle niin suuri asia, että saarnaan omaa oikeaa totuuttani kenellekään tai arvostelen muiden väyliä käydä taistelua - ei alkoholia - vaan omaa tahtotilaa ja tottumuksia vastaan.

Juon paljon, voi kevyesti sanoa, että olen alkoholin suurkuluttaja. Välillä kaunistelen juomiani määriä jopa itselleni. Oikeasti en kehtaa kertoa edes täällä niitä määriä, mitä juon.
Se, mitä kehtaan kertoa, mistä olen ihan super, super ylpeä on se, että viime viikolla join puolet vähemmän, kuin keskimäärin viimeisen puolen vuoden aikana viikossa!
Tällä hetkellä täysi juomattomuus aiheuttaa epätoivon, joten olen antanut itselleni luvan juoda viikonloppuna.

Viikolla korkki pysyy kiinni. On pysyttävä. Viime viikolla kävin taistelua oman itseni kanssa. Selvisin voittajana. En juonut viikolla tippaakaan. JES! :slight_smile: Toiveeni, haaveeni näin ensin on se, että nämä arkipäivät eivät olisi enää taistelua ja selviytymistä, vaan normaalia arkea, jossa alkoholi ei ole läsnä - edes ajatuksissa -
Sen jälkeen on vuorossa toinen askel… pieniä askelia ensin kohti kohtuukäyttöä ja toivottavasti jonain päivänä raittiutta, olotilaa, jossa alkoholi ei määrää ajatuksia.

Olen aikoinaan lopettanut tupakanpolton. Sekin onnistui. Saatan edelleen joskus huvikäytössä polttaa (kerran vuodessa-kahdessa) ja tätä toivon aikanaan alkoholiltakin. Että se ei ole pelottava mörkö, vaan että se on joskus huvikäytössä sallittua pienissä määrissä. Kerran … vuodessa - kahdessa …

2

Tervetuloa Terbelau vähentäjiin!

Aina on parempi vähentää kuin jatkaa holtitonta suurkulutusta! Itse olen onnistunut vähentämään reilusti vajaassa kahdessa vuodessa. Todettakoon että välillä on palautunut suurkulutuksen puolelle kuten nyt kesällä. Meillä on turhankin tiuhaan käynyt vaimon sisko miehineen kylässä aina useamman yön kerrallaan ja silloin aina lipitellään. Kuten ketjustani voi lukea, ovat he taas tulossa kylään keskiviikosta sunnuntaihin.

Onneksi maanantaina ja minä pääsen aloittamaan pitkän tipattoman. Sen olen vaimolleni luvannut!

Olen nykyään aika laiska kirjoittamaan tähän plinkkiin, mutta toivottavasti löydät vertaistukea ja ainahan voi kirjoittaa muiden ketjuihin!

Paljon tsemppiä!

t. Juhani

3

Terve vaan Terbelau! ja toivottavasti selvä päivä sinulle myös, onhan arki.

Olen lukenut tekstejäsi Lopettajienkin puolelta ja osaan samaistua sinuun aika hyvin. Viime syksynä olin sellaisissa fiiliksissä, että ajattelin että ainoa vaihtoehto on lopettaa kokonaan. Ja vieläkin uskon että minulle se on pidemmän päälle ehkä ainoa vaihtoehto. Mutta ajatus heti siitä hetkestä täysi stoppiin tuntui mahdottomalta. Hakeuduin terapeutille, joka myös keskustelun jälkeen oli sitä mieltä, että minulle voisi sopia ensin vähentäminen. Ajatus ehdottomasta pakosta pelotti liikaa eikä motivaatio ollut kuitenkaan riittävä. Tulos on ollut se, että olen onnistunut hetkittäin vähentämään todella reilusti, mutta sitten keväällä ja alkukesästä palasin hetkittäin samaan moodiin. Siis siihen missä olin viime syyskuussa, kun viina maistui viikollakin ja maanantaisin olli sen sortin darra, että töissä pelotti jokainen rasahduskin.

Luulen, että siksi Lopettajien puolella ihmiset ovat sinun metodiasi vastaan, että vähentäminen ihan oikeasti taitaa olla vaikeampaa kuin kokonaan lopettaminen. Mutta sinä ja minä emme ole vielä valmiita sanomaan, että uskaltaisimme lopettaa. Pelkäämme jäävämme jotain kivaa vaille. Ehkä ei ole vielä mennyt riittävän huonosti kuitenkaan viinan kanssa vaikka välillä olen oikeasi ajatellut sen olevan jopa kuolemaksi. Luulen, että meidän kaltaisten täytyy käydä tämä vähennysjakso läpi ja sen aikana työstää ja valmistella ajatusta lopettamisesta. Uskon että se kyllä sieltä tulee jos on tarve. Siis jos ei tosiaan tapahdu sitä ihmettä että tämä vähentäminen toimisi pidemmän päälle.

Suosittelen, että jos todella haluat onnistua niin panostat asiaan. Tämän hyvän vertaistuen lisäksi ehkä kannattaisi käydä jonkun ammattilaisen kanssa asiaa työstämässä. Lisäksi suositelen kirjallisuutta joka keskittyy siihen miten omaa motivaatiota saa muutettua. En ole vielä löytänyt suomeksi kauhean hyviä kirjoja mutta englanniksi minulla on meneillään This Naked Mind. Se vaikuttaa mielenkiintoiselta. En ole päässyt vielä niin pitkälle, että osaisin sanoa onko siitä apua mutta lähtökohta on mielestäni kiinnostava. Samoin myös kirjan Easy Way to Stop Drinking. Kunhan saan molemmat kahlattua läpi kerron täällä mitä olin niistä mieltä. Mutta pointtini on se, että uskon meidän mahdollisuuksien olevan paremmat jos mietimme miten ajatusmaailmaa pitäisi muuttaa, jotta alkoholi ei liikaa kiinnostaisi. Itse syyllistyin liikaan itseluottamukseen ja optimismiin ja siitä se mopo taas lähti keulimaan. Ajatuksia pitää oikeasti pyrkiä koko ajan aktiivisesti muokkaamaan, mutta positiivisella tavalla. Siis minun mielestä, täältä löytyy varmaan monia joiden mielestä tämä on ihan skeidaa tekstiä. Enkä todellakaan ole mikään esimerkki onnistujasta. Mutta vaihdetaan ajatuksia matkan varrella ja kauheasti tsemppiä sinulle.

Ai niin, minun tavoite on juoda ainoastaan lauantaisin paitsi nyt kun olen lomalla. Nyt tavoite on, että mikään asia ei jää tekemättä eikä etenkään nauttimatta alkoholin takia eikä yksikään päivä mene pilalle krapulan takia. Kaksi viikkoa lomaa takana ja aika on ollut täydellistä! Paras loma pitkään aikaan. Tähän asti siis onnistunut, nyt pidettävä vaan sama meininki loppuun asti.

Tsemppiä sinulleTerbelau! Kuittaa tänne menestymisiä niin siitä se lähtee.

4

Vilma: itseasiassa mä luulen, että suurempi osa onnistuu lopettaessaan pikkuhiljaa, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka vain jossain vaiheessa ovat kyllästyneet jatkuvaan läträämiseen ja sitten lasketelleen alas ja yhtäkkiä ovatkin huomanneet, etteivät oikeastaan enää juo.
Kun siitä puuttuu se pakkolopettamisen ehdottomuus. Ihan samahan se on laihduttamisessakin. Jos kiellät jotain itseltäsi, niin siitä tulee helposti pakkomielle.

Eilen jälleen selvä päivä ja uskomatonta, mutta totta. Äärimmäisen helppo sellainen. Kävin jopa kaupassa ja kaljahyllyn ohikävely ei tuottanut pienintäkään haikeutta poiketa sinne. En silti sano, että olisin vielä voittaja, mutta suunta on oikea. Tiedän varmasti, että tulee vielä päiviä, jolloin se ei ole niin helppoa. Mutta olen ihan superonnellinen jokaisesta sellaisesta päivästä, jolloin se on noin helppoa kuin eilen.

Minä pyrin tekemään tätä niin, että en tietoisesti hae tietoa alkoholismista, alkoholin suurkuluttamisesta jne. Tulen tänne aamuisin/aamupäivisin kirjoittamaan ajatuksia, ikäänkuin päiväkirjamaisesti, mutta sen ajan, kun alkoholin juominen on todennäköistä, pysyn poissa täältä ja pyrin aktiivisisesti ajattelemaan kaikkea muuta kuin juomista. Jos velloisin siinä alkoholismissa, alkoholin haitoissa jne. se olisi jatkuvasti mielessä.

5

Täällä taas.
Ehkä jossakin vaiheessa päivittäisen päivittämisen tarve vähenee, mutta nyt ainakin alussa yritän kirjoitella, jotta voin sitten tarvittaessa palata näihin tunnelmiin.

Aika hieno fiilis, on keskiviikko eikä koko työviikon aikana ole ollut ainoatakaan krapulapäivää, jei! :slight_smile:
Eilen illalla kävin pitkällä ja aika rankalla lenkillä ja pohdin siinä, että sauna ja kylmä olut rentouttaisi. Olut ei tullut mieleen mitenkään vahvana vaihtoehtona, vaan lähinnä olemassa olevana vaihtoehtona.
En asiaa sen enempiä ajatellut, vaan suljin koko vaihtoehdon pois ajatuksistani ja jälleen yllätyin, kuinka helposti se kävi. Jotenkin hämmästyttää se viime viikon kärvistely, että miksi se oli niin vaikeaa viikko sitten?

Antaako yksi onnistuminen varmuutta, että pystyn olemaan juomatta vaikeinakin hetkinä? Kuitenkin, siinä sitten loppumatkasta vastaan tuli pariskunta, joka oli ottanut vähän “miestä väkevämpää” keskustelu oli lähinnä riitelyä, etenkin mies hoiperteli ja viinan haju leijaili sieraimiin ohikulkiessa. Ei siis houkuttelevana, vaan etovana. Molemmat olivat enemmän tai vähemmän pöhöttyneitä viinasta. Se näky kyllä tehokkaasti vei sen pienenkin houkutuksen siitä alkoholista pois.

Jotenkin hämmästyttävää, kuinka paljon aikaa ja voimia alkoholi vie. Eilen töiden jälkeen siivoilin, tein lenkin, pesin pyykkiä, olin enemmän läsnä. Olen jotenkin ajatellut, että minusta ei vain ole siihen, mutta se on ilmeisesti ollut se lähes tauoton känni ja/tai krapula, joka on vienyt voimat. Siis vaikka ei olisi ollut selkeästi tunnistettavaa krapulaa, niin silti juominen on passivoittanut.

Minähän annoin itselleni luvan juoda kahtena iltana viikossa (käytännössä pe ja la ilta) mutta nyt on sunnuntaiaamuna menoa, joka vaatii A) ajokuntoa B) läsnäoloa niin jo viikon vähentelyn jälkeen sitten otan ekaa kertaa sen, että nyt saan juoda vain perjantaina tällä viikolla.

Mutta siis. Tämäkin päivä menee täysin selvänä.
Kauhulla odotan sitä, että se ei jossain kohtaa olekaan näin helppoa.

6

Huomenia.
Eilen taas olut kävi lyhyen hetken mielessä, mutta sen korjaajaksi hain karkkia.
Söin jonkin verran, mutta en mitenkään hirmuisesti. En vaan millään haluaisi ottaa sokeria ainakaan päivittäiseksi alkoholin korvaajaksi, sillä olis kiva jos nää läskitkin jossain vaiheessa alkaisi poistumaan.

Se, mikä “raitistelussa” on sellainen masentava juttu, että kun on kuvitellut, että vain krapula ja alkoholi aiheuttaa “huonoja” aamuja (väsyttää, pää särkeää, masentaa, vituttaa). Mutta ei, en ole lauantain jälkeen ottanut tippaakaan alkoholia ja tänä aamuna sellanen olo, että olis aivan infernaalinen krapula. Pää särkee, väsyttää, vituttaa, maha on sekaisin. Siis tulee olo “Miksi olla selvinpäin, kun fyysinen olokin on ihan samanlainen kuin juodessa?”

Ihanaa juopon selittelyä <3 Mutta joo. En aio siitäkään huolimatta juoda tänään(kään).

Eilen illalla mietin, et miten tämä on nyt ollut näin helppoa. Kun on aiemmin tehnyt päätöksiä, että “en juo arki-iltoina” niin siitä on lipsunut kerta toisensa jälkeen. Mikä ja miksi nyt on eri tavalla? Tämä on - jo - toinen viikko peräkkäin ja päätös on tosi vahva.

7

Kuulostaa tosi hyvälle tuo, että olet onnistunut! Jotain sinun mielessä on tapahtunut, mikä on helpottanut siinä pysymistä että arkena ei juoda.

Tuo on kyllä kurjaa jos tulee sellainen olo että ei voi kirjoittaa jonnekin kun ajattelee eri tavalla. Minusta kukaan ei voi ehdottomasti sanoa toiselle että tuo mitä ajattelet on väärin.

Minä olen kans kirjoitellut lopettajiin ja miettinyt että koska olen vaan antanut kahtena perjantaina peräkkäin periksi ja juonut alkoholia, pitäisikö siirtyä tänne. Toisaalta on kyllä sellainen olo että minun aivot on nyt niin ohjelmoitu haluamaan aina vaan lisää, jos yhdenkin otan, että pitäisi nyt vaan antaa niille rauha oppia uusia malleja ja olla kokonaan juomatta.

Mutta siis toimisiko se kuitenkin paremmin niin että antais itselleen silloin tällöin luvan alkoholille (nyt jo huomaan ajattelevani että en kyllä usko omalla kohdallani tähän, koska sitten se vaan leviää se käyttö taas). Että ehkä nyt kuitenkin itse pysyn sillä puolella… Mutta en kyllä tykkää oikein missään asiassa mistään äärimmäisistä ja mustavalkoisista totuuksista. Että ehkä minäkin voin olla “vääränlainen” jossain seurassa. No, sellaisia ollaan mitä ollaan!

Hyviä unia sinne!

8

Noniin ja viikonloppu taas takana.
Perjantaina tuli otettua muutama olut.
Se on jännä, kun nyt juo vähemmän, niin sitten sitä ostaa laadukkaampaa olutta ja hinta huimasi kassalla päätä (ja lompakkoa). Se on jännä, et ekaa kertaa oikeasti tuli melkein paha olo siitä, kuinka paljon olut maksaa :astonished:

Join vähemmän, mitä mun “normiannos” oli aiemmin, mutta vika olut ei vain uponnut. Ei yksinkertaisesti enää maistunut ja jotenkin se nousi päähän ihan älyttömän helposti. Mietin, että eihän toleranssi voi laskea sillä, että on juomatta 5pva/viikko?
Lauantaina tuli otettu viiniä reilu pullollinen. Silti sitäkin jäi jääkaappiin, eikä juoppo juonut kaikkea. Vodkapullo pysyi koskemattomana koko viikonlopun, jei!

Nyt taas sitten perjantaihin asti ilman alkoholia :slight_smile: Ajatus tuntuu oikeasti tosi hyvältä.
Etenkin, kun takana on jo kaksi viikkoa, jolloin olen asiassa onnistunut, niin itsevarmuus, että tällä viikollakin onnistutaan, on ihan uudella tasolla.
Vielä kun saisi noita viikonlopun annoksia vähennettyä, olkoonkin, että nyt viikonloppuna join selvästi vähemmän kuin viikko sitten.

Mutta tämähän on vähentäjien palsta ja olen viimeisen kahden viikon aikana onnistunut vähentämään alkoholinkäyttöäni alle puoleen siitä, mitä se oli. Saavutus se kai on sekin? Nyt teen töitä, että pysyn tässä ja katselen sitten jatkoa myöhemmin. Tiedostan, että juon vieläkin liikaa, en sitä kiellä. Mutta juon kuitenkin huimasti paljon vähemmän, kuin aiemmin.

Jossakin ketjussa minulta kysyttiin, että toimiiko tämä, että annanko sittenkin itselleni luvan poikkeuksiin? En tiedä. En mä osaa sanoa, miten jatkossa, mutta tällä hetkellä se päätös vain on niin älyttömän vahva, että arkena en juo. PISTE. Olen aiemminkin tehnyt päätöksiä, että en juo viikolla tai jos juon, juon vähemmän ja keksinyt niitä syitä ja lopulta ratkennut. Antanut itselleni poikkeuslupia. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, että nyt en niitä tarvitse.
En kiellä alkoholia itseltäni täysin, mutta vaadin itseltäni sen verran selkärankaa, että en vain juo arkena, se ei ole vaihtoehto.