Tavoitteena uusi raitis elämä.

Hei. Päätin rekisteröityä tänne uudelleen vuosien jälkeen.

Kävin eilen lääkärillä ja sain kuulla labratestien tulokset, maksa-arvoni ovat yli 500! En ole koskaan saanut tuollaisia arvoja itselleni ja se todella pysäytti minut miettimään tätä elämää uudelleen.
Pelästyin oikein noita arvoja ja lääkäri samantien kirjoitti minulle antabusta, ilman että sitä pyysin.

Olen koko “Nuoren” ikäni taistellut alkoholin kanssa, välillä meni niinkin että join jopa viikon kaksi putkeen (tällöin olin vielä avoliitossa nyt jo edesmenneen mieheni kanssa) elämä oli silloin paljon rankempaa.

Nyt olen ollut naimisissa uuden nigerialaisen mieheni kanssa vajaan vuoden, viime kesä meni hyvin kun oli sitä rakkauden alkuhuumaa niin ei tullut juotuakaan saatika mietittyä alkoholin pirua.

Mutta sitten elämä muuttui jotenkin taas arkiseksi ja viina alkoi maittaa.

Pyytäisin teitä kohtalotoverit kertomaan miten olette raittiuden alkutaipaleet selvinnyt.

Miten olette päässyt siitä viinan himosta ylitse kun se iskee?

Toki minulla on nyt se antabus tukemassa raittiutta. Entäs itse antabus sitten, pitääkös siinä katsoa kaikki normaalit perusruuan tuoteselosteetkin ettei vain sisällä alkoholia? Entäs deodorantin käyttö?

Anteeksi jos kysymykseni ovat tyhmiä mutten ole sitä lääkettä ennen käyttänyt ja haluan olla varma.

Eilen jäi kysymättä lääkäriltä tuosta, senverran järkyttynyt olin noista labravastauksista!

Kiitos paljon vastanneille. Tulen jatkossa kirjoittamaan täällä kuulumisia tässä aloittamassani ketjussa että miten uusi raitis elämäni etenee. PS. Kun mainitsin tuossa alussa että Olen koko “Nuoren” ikäni taistellut alkoholin kanssa niin tällä hetkellä olen siis 27-vuotias.

Tervetuloa palstalle. Ykslilöiden välillä on eroja suhteessa antabuksen vailutukseen. Joillekin jo alkoholipitoinen kasvovesi aiheuttaa reaktioita. Alkuun kannattaa siis vilkuilla myöskin vähän ruokien perään, niin oppii tietämään omat reaktionsa. Itselläni antabus ei aiheuttanut mitään oireita.

Viinanhimonkin suhteen olen päässyt helpolla. Joillakin se tuntuu vaivaavan pidempään. Alkuun minua auttoi kummasti, kun kävin purkamassa tuntojani AA:ssa. Jossain välissä oivalsin, että kohdallani viinanhimo oli itseasiassa sisälle kätketyistä tunteista johtuva ahdistunut olo. Erilaiset itseltä kätketyt pelot löytyivät monesti taustalta, kun pysähtyi etsimään syitä ahdistuneeseen oloon. Kun paha olo sai selkeän nimen ja muodon, myös viinanhimo helpotti. Alkuun join myös paljon nesteitä. Puolen litran motillisia laimennettua puolukkamehua meni parikin kerralla. Ainakin on ihan hyvä varmistua siitä, ettei viinanhimo ole pelkkää janoa - missä tarkoituksessa itse kukin on oppinut alkoholia ottamaan.

Heipä hei africanwife!

Itse olen kyllä huoletta käyttänyt alkoholipitoisia dödöjä mutta en menisi esim. liqöörikarkkeja syömään antabus-kuurin aikana. Mielestäni Antabukseen kannattaa suhtautua varsin positiivisin mielin koska siittä ei suurella todennäköisyydellä ole sinulle minkäänlaista fyysistä haittaa. Eli syö mieluiten ainakin vuosi sitä, jopa pitempään. Koska jos tulee jossain vaiheessa ajatuksia, että kyllähän sitä nyt ilman antabustakin pärjää niin mielestäni tässä on liian suuri riski, että alkoholisti alkaakin vaan petaan omaa juomistaan ja haluaa antabuksen pois jotta saisi mahdollisuuden juoda jossain vaiheessa.

Nuo maksa-arvot ovat toki aika huolestuttavat mutta ne suurinpiirtein puolittuvat jo kuukaudessa jos ollaan täysin raittiina. Eli noin 2.5-3kk raittiuden jälkeen maksa-arvosi todennäköisesti ovat viite-arvojen sisällä.

Hei,

alkuperäiselle suosittelen lämpimästi antabusta. Itse olen ollut kohta 4 kk raittiina sen voimalla. Mitään oireita minulle ei ole tullut, olen pystynyt käyttämään dödöä, hiuslakkaa ja hajuvettä normaalisti. Tuoteselosteita en ole myöskään tiiraillut.

Olethan käynyt lääkärissä? Tuli vaan mieleen, että voiko antabusta käyttää jos on korkeat maksa-arvot. Ilmeisesti sitten voi. Kannattaa käydä siellä maksatestissä myöhemminkin.

tsemppiä raittiuteen ja kannattaa käyttää antabusta pitkään, se auttaa viinapiruun.

Hei agga.

Joo olen käynyt lääkärissä, hän juuri antabusta suositteli. Tai oikeastaan kirjoitti sen eikä kysellyt mitään.

Uudet labrat ovat kahden viikon päästä, lääkäri sanoi että tarvitsee tarkkailla niitä arvoja.

Kiva kuulla ettei ole tullut dödöstäkään mitään reaktioita.

Tänään ajattelin siivoilla että saisi ajan kulumaan eikä tulisi se viinapiru mieleen.

Eikä kyllä ole nyt mielessä käynytkään, ei tee mieli ei.

Tosin eka viikko voi olla vaikee ja tämä on nyt mun kolmas selvä päivä.

Eihän antabus itsessään sitä himoa pois vie, vaan ainoastaan estää sen juomisen? :question:

Saattaa se hieman himoakin vähentää. Kun aamulla juo lasillsen antabuslientä, niin siinä samalla hieman mieli kirkastuu sen suhteen, että on raitis päivä tulossa. Myöskään pation ohi kävellessään ei tarvitse miettiä, että entä jos sittenkin yhdet. Kun viinaprua vastaan ei tarvitse ponnistella, niin se vähän helpommin pysyy taka-alalla. Menestystä vain hyvälle alulle. :smiley:

Hei,

Musta antabus on tosi hyvä lääke kainalosauvaksi.
Jos koska oot lääkärin valvonnassa ja sun maksa-arvoja seurataan, niin mitään riskiä ei pitäisi ton lääkkeen suhteen olla.
Miten niitä riskejä, joita syntyy, jos juot?

Sä pyysit kertomaan miten alkuvaiheessa pystyi olemaan erossa akoholista ja vieroitusoireista.
Mä olen kyllä toisaalta ihan alkutaipaleella itteni kanssa edelleen, mutta jos mä mietin vaikka sitä ensimmäistä kuukautta selvinpäin, niin opettelemista oli niissä tilanteissa, jolloin oli tottunut tarttumaan pulloon.

Mä join paljon vettä, saskiaa, limua, koska oli oppinut säästämään janoani sille siiderille.
Kotona oli ja on vieläkin jatkuvasti lidlistä halpaa saskiaa. Kaikkein vaikeimpina hetkinä ostin kaupasta nikolaita tai täysin alkoholitonta siideriä. Siitä saa kuitenkin sen fiiliksen, että juo jotain jonka makuun olin tottunut.
Syöminen ja verensokerin tasaisena pitäminen oli myös tärkeää. Nälkäisenä on helpompi tyydyttää energian tarpeensa alkoholiin.
JA mä luin.
Ja lepäsin
Luin
lepäsin.

Se alku toisaalta oli helppoa, koska meillä oli parisuhde jo siinä pisteessä, että kattelin asuntoja.
Mä päätin, että viinan takia mä en siitä lähde. EIkä sen jälkeen, jos lähden voi mua kukaan säälivästi katsoa, että kattokaa tommoinen juoppo, ei ihme ettei suhe kestänyt.
Mä myös petasin kai sitten ihan kokonaisvaltaista muutosta elämääni. Miehen kanssa tai ilman.
Nyt olen kanssa ja tuntuu ihan tosi hyvältä.

Mulla ei ollut mitään sellaisia fyysisiä oireita, paitsi unettomuus, johon kyllä käytin lääkitystä lääkärin määräämänä.
Uni oli ja on mulle tosi tärkeää, että en masennu.
JA masennuslääkitystä käytän myös, koska masennusdiagnoosin olen saanut jo parivuotta sitten.
Nukkumiseen käytän pientä annosta ketipinoria. Sen pitäisi kuulema parantaa unenlaatua. No en tiedä onko se totta, mutta nukun kyllä nykyisin aika hyvin.
JA huomaan että masennuskin alkaa pikkuhiljaa väistymään. Täytyis keskustella mun lääkärin kanssa mitä mieltä se on mun lääkityksestä nyt.
Yksi suuri pelko minulla on ja se on toi unettomuus.
Mä haluan yöni, mä tarviin uneni. Niistä lääkkeistä en halua vielä luopua. Enkä minä pidä niitä vaarallisina.
Vaarallisempaa olisi lopettaa lääkitys nyt ja lähteä unettomuuden kierteeseen.

Hain hyviä kokemuksia, jotka vahvistavat raittiutta. Haen vieläkin.

ENkä mä niistä vieroitusoireista muutenkaan tiedä kun perheessä sateli muutenkin jääpuikkoja, että mikä johtui mistäkin ja joulu oli pakko järjestää lasten vuoksi. Mutta ahdistusta oli ilmassa ja paljon.
Jossain vaiheessa alkoi tulla niitä häpeän tunteita tehdyistä. Se häpeä ylisi tosi kauas.
Silläkin oli kai merkityksensä.

OLi hetkiä, jolloin oli ihan pakotettava ittensä olemaan menemättä kauppaan.
Mä sanonoin niitä asioita miehelle ääneen ja se tuki mua ja sanoi, että ei.
Ja kun sen teki mieli mennä ostämään oikeaa olutta, mä tuin sitä ja sanoin, että älä mene.

Ensimmäisiä postiivisia konkreettia asioita oli lasten kommentit.
-Äiti ja isä ei juo ollenkaan :slight_smile:
Vieläkin se kyllä kantaa.

Kiitos vastauksestasi Kukka.

Oon huomannut kans että mun pitää tosi usein litkiä jotain esim. vettä, mehua, teetä.

Kai sitä yrittää korvata sitten jotenkin sitä juomistaan ja parempiahan noi juomat tosiaan on :slight_smile:

Ruoka on alkanut maittaa myös paremmin, tuntuu että ois kokoajan nälkä :blush:

Pitäs muutenkin saada painoa pois niin ei paranis syöpötellä ei. Mutta luulis että tässä alkaa laihtuunkin kun jää alko pois kuvioista. :question: Koska mä en syö niin hyvin ollenkaan että siitä lihoisin vaan kyllä ne on ollut noi alkoholin kalorit enimmäkseen syynä siihen. Lidlin saskia…Mitä se on? Sori jos on tyhmä kysymys mut en oo koskaan kuullut tollasta. :unamused: Meillä on kans avioliitto kärsinyt mun juomisesta varsinkin kun mies ei juo kun yhden sauna siiderin lauantaisin.
Mutta nyt näyttää paremmalta kun kerroin miehelle että sain ton antabuksen enkä voi sitten juoda enää. Oli mielissään uutisesta kun kerroin sen puhelimessa (hän on työmatkalla nyt) Palaa onneksi jo viimeistään lauantaina niin ei tarvi olla yksin. Mä en oo itseasiassa uskaltanut lähteä ulos nyt pariin päivään ettei vaan tuu mentyä sinne kaupan kaljaosastolle, tosin ei oo rahaakaan niin ei syytä huoleen :laughing: Kyllä mä oon niin vakaasti päättänyt että nyt tää mun elämä muuttuu mä en anna viinanpirun paholaisen pilata elämääni. Ennen pitkää hautaan tuo alkoholi vie, niin kävi edesmenneelle avomiehellenikin v. 2007 hän ehti juuri muutamaa kuukautta ennen täyttään 30v :cry:
Sain juuri siivottua ja nyt ajattelin järjestää vaatekaappini, on siinäkin sitten tekemistä. Sitten aion pelailla nettipelejä taas, ne on tosi kiinnostavia eikä sillon mieti mitään muuta ku sitä peliä :slight_smile: Niin kauanko sä olet ollut nyt raittiina?

Ainiin, on mullakin tuota lääkitystä tosiaan niin Rivatril 0,5mg rauhottavana x3 pvä
Zoloft 125mgx1 päivässä ja Circadinia unettomuuteen.

Seuraavaksi luultavasti pääsen myös kuntoutustuelle kun on kuntoutussuunnitelma ensikuun alusta, sekin piristää mieltä kun ei noilla sossun toimeentulotuilla paljoa mitään itselleen saa.

moi

lidlin saskia on muistaakseni saskia-merkkistä kivennäisvettä.

Itselläni on auttanut jääkaapin täyttäminen erilaisilla kivennäisvesillä ja limppareilla. Kahvia menee jonnini verran, muttei liikaa voi kitata, koska sitten menee yöunet.

Mulla tää on vähän tälläistä haparoimista raittiinaoleminen, mutta kun en mä halua dokatakaan, niin eikös se toinen vaihtoehto ole sitten raittius.

Päivä kerrallaan :slight_smile:

No jopas on kummallista politiikkaa kun itse en viime kesänä saanut antabus-reseptiäA-Klinikan ylilääkäriltä koska arvoni olivat hieman koholla, jotain 110 - ja tämä siksi että jos ne ovat koholla viinan takia, niin pitäisi odottaa siihen saakka että arvot ovat normiviitekehyksessä joten resepti jäi saamatta. Siihen kuulemani mukaan liittyy riski saada maksatulehdus jos arvot ovat koholla ja syö antabusta. Ehkäpä hän lääkärinä on oikeassa. Reseptin sain kuitenkin terkkarilääkäriltä eikä ollut puhettakaan mistään maksa-arvoista.

En kuitenkaan silloin ruvennut kuurille koska epäilin että TAAS joisin kuurin aikana - noh, helmikuussa ryhdyin taas ikuiselle raittiuspätkälle antabuksen kera joka päättyi vajaan kuukauden kohdalla siihen että minut valtasi se legendaarinen joku ja olin voimaton sen edessä ja taas join - ja kärsin monen päivän ajan oireista ja sen jälkeen päätin etten ikuna enää koske antabukseen, nyt se on nähty ja se jos joku on helvetin vaarallista maksalle jos antabuksen aikana juo ja M.Nykänen on oikeassa mitä tulee fiilispuoleen.

En ole jaksanut kirjoitella tänne vähään aikaan enkä seurata keskusteluja, AA:ssa olen käynyt nyt enemmän kuin koskaan tällä 4 vuoden ovenvälihirressäroikkumisolo -aikana. Yhä olen retkahdellut, ja toden totta retkahdellut ilman että olisin halunnut juoda, olen vaan vielä kehittymätön monessa asiassa ja teen vääriä tekoja(jään koneelle, skippaan ruoka-aikoja, valvon pitkin yötä jne.) ja ajattelen ja käyttäydyn yhä väärin. Viimeksi en kuollaksenikaan olisi uskonut että seuraavana päivänä juon kun illalla oli sellainen olo että 2 viikon kuivana olo ja ryhmäkäynti on taas alkanut hyvin. Itseluottamus, itseluottamus, itseluottamus. Se oli sen retkahduksen takana.

Erosin vihdoin ja viimein 3 viikkoa sitten - se oli suuri helpotus. Sen jälkeen olen kerran juonut ja muun ajan miettinyt paljon ja koettanut hankkiutua eroon pinttyneistä tavoista etc. ja käynyt aina kun mahdollista ryhmässä. Tällä viikolla olen käynyt 3 kertaa ja huomenna on tulikoe kun pitää mennä kämpille huomiseksi ja seuraava ryhmä on vasta sunnuntai-aamuna. Viettelen perälässä aikaani nyt eron jälkeen mahdollisimman paljon koska täällä ei tulisi kuuloonkaan juoda ja täällä pääsee hyvin käymään ryhmissä. Mulle on tärkeää päästä eri ryhmiin.

Olen finito. Mutta onneksi ex pystyi jättämään mut viimein, minusta ei ollut lähtijäksi vaikka kuinka yritin. Niin kauan kuin siinä suhteessa olin, niin kauan olisin ainakin juonut, se on vissi. En rupa asiaa nyt sen enempää purkamaan mutta se oli kahden sairaan ihmisen epätoivoinen suhde ja molemmat hakivat apua ongelmiinsa toisesta ihmisestä, turvallista syliä. Mun sylissä ei ole turvallista koska olin aina monta vuorokautta kämpillä yksin juomassa ja sen jälkeen olin kauheassa olotilassa ehkä fyysisesti läsnä mutta henkisesti muualla ja sen jälkeen oli aina jonkun aikaa ns. normaalia kunnes taas karkasin kämpille juomaan. Tämä alkoi tämän vuoden aikana toistua koko ajan ja suhde kuoli lopullisesti.

Mun ei onneksi tartte enää pähkäillä mistä mä saisin apua koska sen mä tiedän 100% varmasti. Mutta se ei ole laisinkaan 100% varma että onnistuuko se mun kohdalla ikinä. Mä pidän AA:sta, mä uskon siihen ja mä tiedän että siellä on minunkin mahdollisuus. AA-vastsutajat sun muut raakkujat, pliiis, älkäätte vaivautuko tällä kertaa kommentoimaan omia näkemyksiänne AA:sta sun muusta tähän viestiin. Vaikkei se mun AA-laisuuttani kaada tai romuta promillenkaan vertaa.

Helvetin paljon muuten Smoggikselle onnea 1 raittiista vuodesta!

Tervehdys sinullekin Trickster. Kyllä sekin aika vielä tulee, että saat AA:ssa tarjoilla kakkua. Sinulla on asenne kunnossa ja halu raitistua. :smiley: Työstät vain niitä askelia, niin kyllä se viinapiru kääntyy selälleen.

ja se jos joku on helvetin vaarallista maksalle jos antabuksen aikana juo ja M.Nykänen on oikeassa mitä tulee fiilispuoleen.

Tuota lausetta lainatakseni senverran siihen kommentoin etten todellakaan lähtisi juomaan antabuksen aikana, näin miten edesmennyt avomieheni siihen reagoi ja se ei ollut kivaa katsottavaa.
En yleensäkkään ymmärrä miksi pitää juoda jos sen kuurin kerran hankkii…