tarinoita pelaamisesta

kerron tässä oman pelitarinan en tidä kiinnostaako ketään mut mua helpottaa kun saa kirjoittaa.

peliongelma on ollut jo 25 vuotta olen nyt 39 vuotias.

kaikki alkoi kun isän antoi rahaa pajatsoon siitä stten mittasuhteet on noussut

ensimmäisen kerran olin 14 uotiaana ongelmissa kun olin pelannut partiolle keräämäni rahat

joten ratkaisin ongelman en mennyt enää partioon

tulot oli pienet ja kaikki meni hedelmäpeleihin ja luottotiedot siinä samalla vuonna 1995

ja sitten tuli nettipelit kaikki lähti hallinnasta menee omat varastetut ja lainatut rahat.

monta asuntoa lähti vuokrien takia .

välillä tuli voittoja paljonkin ja makselin laskuja etukäteen joten tilit jäi pelaamiseen.

otin lopputilin töistä et sain pelata ne,yksi avioero tullut. varstelua,huijaamista

ja nyt oon toistamassa samoja virheitä mut nyt olen päättänyt lopettaa…

soitin peluuriin ja sain sieltä osoitteita

laitoin tän viestin sen takia etolisi mukava kuulla muiden tarinoita ja muutenkin keskustella asiasta.

Moi

Ite pelannu ainakin 15 vuotta, nyt ikää 30v naimisissa ja kaksi lasta.
Yhden kerran aikasemmin pelasin jo luottotiedot, maksoin velat n.15 000 ulosottoon. Nyt sama tilanne taas vähintään saman verran velkaa. En muista pelaamisessa yhtään hyvää hetkeä. Nyt tää Paska saa loppua. Oon tänään jo soitellu eri paikkoihin, mistä saisin apua tähän ongelmaan.

En ymmärrä miks oon elämäni tuhlannut pelaamiseen, ku siitä ei seuraa mitään hyvää…

Pelit alko kaupan kolikkopeleistä joskus yläasteikäisenä, pelasin Viikkorahani kaupassa, varastin siskolta rahaa, myin perheen videokameran johonki kirppikselle et pääsi vaan pelaa…

Uskomatonta… Ja kuinka paljon tuskaa pelaaminen on aiheuttanut lähimmäisilleni. Lopetetaan yhdessä nyt pelaaminen. Olkoon tää ensimmäinen päivä. Huomenna palataan…

Muista kirjoitella tänne usein, jos meinaan oikeasti haluat “elämäsi kuntoon”, kaikki apu mitä on käytettävissä kannattaa käyttää.
Täällä on valitettavan pajon pelkkiä yhden tai kahden kerran kirjoittelijoita jotka ei sitten vissiin oo ollu ollenkaan tosissaan yrittämässä peleistä irti, se on surullista :cry:

Ensimmäinen askel otettu. Kävin lääkärissä ja sain lähetteen sairaalahoitoon. Klo 16 tänään…
Pääsee keskustelemaan asioista, saa nukkua ja syödä. Vaimon mielestä ei sais mennä hoitoon ku pitäis hoitaa koiraa kotona. Mitä vi##ua?
Toinen päivä. Kokoajan huono olo ja väsyttää…

Siis onko pelaaminen ajanut sut sairaalahoidon tarpeeseen?
Mut nyt sun vaimos ei oo kyllä tosissaan, koiran takia?

On ajanut. Nyt on viimenen mahis pistää elämä kuntoon. Viimeiseen kahteen vuoteen en oo pystyny muuta ajattelee ku pelaamista. Työpaikkakin meni pelaamisen takia. Yöt ku valvoo ni ei pidemmän päälle jaksa. Eikä mikään oo tuntunut miltään. Se on sairaus, jos et pysty hallitsemaan pelaamista. Älkää pelaako… Ainakaan, jos vaikeuksia hallita. Ei tää oo sen arvosta. Jos et pysty rehellisesti puhumaan pelaamisesta kaikille niin sitten on ongelma…

Pidä huolta itsestäsi ja kiitos varoituksistasi!

Ei pysty mitään tekemään. Jokainen pikku asiakin tuntuu niin vaikealta. Hävettää vaan koko pelaaminen niin paljon.

Rahat meni, velkaa jäi. Mut hengissä sentään ollaann
Viides päivä…