TajunnanVirtaKeijo

^ Venäjällä ei ole homokaneja. eikä juoppoutta. tai turvattomuutta, työttömyttä tai pulaa mistään kelläkään.
Ihmiset luottavat virkavaltaan, joka noudattaa lahjomattomasti asetuksia ja lakeja, jotka duuma on säätänyt.
Onnellisuus on suurta ja tulotaso korkealla, sosiaalisia paineita ei ole tai talouspakotteista mitään harmia.

Kasveja on vielä twenty jäljellä. Jos keväällä niitä on tusina olemassa, on kuolleisuus% pysynyt melko kohtuullisena.
Itse en nyt ala uusia kasvitulokkaita tähän asumukseen talvea vasten hankkimaan tai itse muuttumaan sellaiseksi.
Pyrin kyllä kasviksii syömään, mutta taitaa se aika heikonlaista olla, väkisin lisään ruuan sekaan pakaste-
vihanneksia ja koitan elellä ihmismäisesti. Toi ylä- ja alavire voi sahata pitkin päivää, mutta melko tasasta
on tää viidakon elämä, vähän harmittaa tulevat etuliukkaat kelit, mut paristosuhdanne kulkee odotetun tyyppisesti. ikänäkö meinaa ottaa musta silmän mitan voittoa, kun kaukonäkö on heikkenemäs ensin oikeasta öögasta. vielä tunnistaa puolimatkasta ja ulkonäkö on okei ikäisekseni ja olen selvän näköinen näkijä, parempi ku se yks karmanainen, joka vei kanervan Ikeltä jalat alta, muttei ole voittanut lotossa kovin montaa täyspottia…

kun ei lue enää mielipuolipidepalstoja, voi paremmin. siellä on kuitenkin samat jutut vuosituhannesta toiseen:

[i]koirankakka oli puistossa ja pissattu oli meidän auton renkaaseen, joku tyyppi etuili kassalla, ei palveltu hyvin, ostoskärry vetää vasemmalle isossa marketissa, lihatiskillä ei ollut mustaa, naapuri möykkää tai on liian hiljaa, juttelee toiselle asunnossaan päiväsaikaan kuuluvasti ja kertoo asioitaan ominaan ja naapuri häiritsee vuorotyöläistä soittamalla paholaisen musiikkia, naapuri häiritsee päiväunia soittamalla klassista, naapuri soittaa itse 12-kielistä kitaraa kuuluvasti ulkona hangessa kilometrin päässä, naapuri häiritsee moikkailemalla ja olemalla iloinen ja auttavainen, kuten kantamalla ostoskassit mummon kotiin seiskakerrokseen, työpaikalla kollega keulii kaksion ostolla, työkaveri aiheuttaa lisäressiä tuomalla minulle kahvit omalle käytävän päässä olevalle työpisteelleni, liikenteessä ajetaan heti täysiä isolla panssarivaunulla päälle tai annetaan tilaa niin paljon, että muu liikenne ruuhkaantuu ja yleiset liikennöintivälineet myöhästyvät ja meidän pikku vesa ei siksi ehdi palettitunnille, josta pitää kuitenkin maksaa täydet hinnat, vaikka yksinhuoltaja saa duuneissa tehdä nykyään kolmen duunit ja paine on valtava uni- asuntovelkaisena, kun naapurit mellakoivat ja vuokraisännät ovat arvaamattomia aivan kuten teinit on käytökseltään aivan todella törkeitä, sillä ei meidän nuoruudessa silloin 1935 tällaista suvaittu, vaan annettin vapaa nettipaikka kirjastossa vanhemmalle väelle,
ja tulevaisuudessa 2055:

kaikki vanhukset on täynnä tatskoi ja hirveen kovia hevifaneja, kyllä sillo 2015 oli paremmin ja oli töitä ja kaikki tuli toimeen ja ei ollut sotia ja saattoi liikkua ihan huoletta Suomen miljoonakaupungeissa… mutta tähän se on mennyt, kun ei osata kasvattaa edes omia lapsia ja opettajilla ei ole valtaa ja ammattitaitoa ja blaba jne jne plääplää [/i]

vähän ku suomipoppi 1985, 1995, 2005, 2015, 2025, 2035: soitetaan eppuja, yötä, popedaa ja sitten vähän eppuja…

tää ei oo valittamista, vaan huomiontekoa. havaintoja, että tietää mitä välttää. ennustin nykyisyyden menneestä.

poljin kakkaran pian toisen - poimin kikkaran ja moisen - roudasin mä roskikseen - ei haasteta mua rosikseen

[size=150]
Tähän antaisin hyvän neuvon. Leikkaa tyttö kaljuksi niin loppuu ongelma! SAATANA SENTÄÄN[/size]

^ en tiiä miksi moinen kommentti jonkun randomin söpöstä, viattomasta saparopäisestä yksivuotiaasta tyttärestä, joita me kaikki olemme joskus olleet ja mistä tämä ongelmaviesti oli ees repästy, kun ei ole linkkiä ja miten se liittyy koiranpaskaan… oi, miksi oi….

oon kiharaista sukua isäni äidin kautta ja mun lisäksi parilla sedällä on kans sellasta komeeta lainefledaa ja
isillä oli dallasin bobbyn tukka ja näytti muuten burt reynoldsilta, paitsi oli komeempi kuin Elvis,
jonka hiukset olivat värjäämättä oikeasti mun tukan väriset. nämä kaikki tiedot ovat tärkeitä.
ja tulen niistä tätä lukeneita yksitellen kuulustelemaan. pistokokeita tehdään. arvioinnit
vaikuttavat raittiuden laatuun ja unen rem-vaiheeseen, hiilidioksidin määrään kehossa.

kikkarat kerätään puistoista, kunhan vaan on paskapussei ja nehän on ainakin mansessa ilmaisia,
sillä niitä automaatteja on keskustan alueella. tämäkin kiinnostaa yllättävän paljon. ja eniten minua,
ainoaa, joka tästä tiedosta ammentaa päivittäin. jospa tämä tästä jotenkin tänään ja pääsemme päivästä kii.

heijaa ruusut sinivalkoiset, salaa sekaan hieman mamuu lisäsin

Lumiukolle voi laittaa nenän jäätyneestä koiranpaskasta

^ joku oli duunanu puistoon edellisenä talvena penkillä leveesti istuvalle lumiukolle jäätävän stondiksen,
jonka koirankusi oli sulattanut tehokkaasti ja gubben naama oli valunut jonkin verran happaman puolelle.

[i]oli aamu marraskuinen ja tuuli pohjoinen, vettä satoi koko päivän mä vielä snadin skidisti muistan sen

  • sinä päivänä hän tahtoi olla minun kokonaan, sitä kohtaa en mä dementian takia pysty kelaamaan…[/i]

Dementian vuoksi on hyvä seurata mikä viikonpäivä on kyseessä. Saattaa mennä meikäläiseltä sekaisin. Kaikkee sitä torstain kohdalta löytyykin

kuvasta 20 vuotta eteenpäin, muistatko kuka kukin on?

siittiö lojui toimettomana ja ootteli vuoroaan. sen lajitovereista osa oli delannut ja toiset uiskentelivat innokkaina kuin kultakalat ympyrää. toinen kauemmin kasseissa ollut konkarisidis tuli morjestamaan ensin mainittua. kysyi: mitä tuumaat, oisko jo aika lähtee maailmalle, vaikka jo tänään. on ollut huhupuheita, että päästäis ihan tositoimiin ja aavalle ulapalle… ois uus kanta-alus meitä tullu vastaan ja esivalmistelut viittais meidän aktivoimiseen ehkä ny viikonloppuna… tähän tuumaa toinen: jaapajaa. eihän me viime viikollakaan päästy vartta ylemmäs. tiiä sit mikä siittiöidentietotoimisto sellasta disinfoo levittää ? taitaa vaan olla tää laukaisualusta sen verran laho, että tänne me jäädään toimettomana ja kohta delanneena kellutaan kuten jake ja makekin… nekin kaikkee luuli kuulleensa ja laskivat vaikka minkä sotalehmän varaan. olivat kännissäkin enempi ku me. nyt on ainakin alettu käyttää jotai hidasteita, kun seittämän munaminuutin ryminät on taakse vempattua aikaa. tähän kolme viikkoa vanhempi sidis toteaa: niin… mut sit se menee vaan niin. on kai soluttauduttava omiin ryhmiinsä… vaan minkä sää sille teet, alatko vaan tavissoluksi siitä jakaantumaan, hä… mulla menee hermo tohon mun soluasunnon yli-innokkaaseen mouhohäntään… mut… huonomminkin voi käydä… kuhan ei ny vaa homma päädy ihan päin persettä…

[i]en mää toho osaa jatkaa ku on ihan toisenlaiset vekottimet, enkä mää tiä noita siittiöiden ajatuksia!

Munasolu on yksinäinen rassukka, ei kaverin kaveria.[/i]

^ taas tositarina koiramaailmasta. eräs nainen oli leikkauttanut oman pikkuhurttansa kohduttomaksi kaksi vuotta sitten, mutta niin vain oli alkanut ferrarit eli juoksut, sillä munasolu oli päässyt kasvamaan takaisin. tämä on jonkun alan roffan mukaan mahdollista pienikokoisille koiraroduille. lienee mahdotonta uroskoiralle, että kassit alkais tehdä paluuta. mut tuo kohtuuton juttu herätti itselläi kysymyksen, että voiko noin käydä myös pienikokoisille naisille.

noh, ei kai.

päivän hassuin sana: munanjohdin. jokin sanalautakunta on varmaan saunaillassa näitä toimittanut ja keksinyt.

tuuba uteriina! Must se on ihan hyvä nimi, voishan se olla munasolunkuljetinsuoli

Hautajaismusaa

Muistorikkaimmat hautajaiset

kevennökseksi: james bond!

^ rikastetut muistot bondin parhaista panoista ja hautajaistuubaa

tämä ei liene maailman seuratuin ketju. asiaan yoko tehdään muutos tai
ollaan ihan tyytyväisiä näinkin pienilevikkeiseen julkaisuun ja lukijamääriin (0-2).

oon harkinnut uuden ketjun perustamista. se vois olla esim. tokaisut, mietelauseet ja tölväisyt
tai vaikkapa todetut, kuullut ja luulelmat tai sananlaskuja ja kaskuja lopettajille
tai mietteet, tuumailut ja metrinmitalla

mut en tiiä, kantaisko. antaisko se mitään. täällon ollu joinain vuosina joka asiasta oma ketju tyyliin:
mulla putos kynä, onko kukaan nähnyt ja laitanko taksirahatkin kaljaan tai mismun pipa ja tupakit
liekkö nuo olleet samoja tyyppei myös Saunan puolella, mutta tokkopa siitä silti on haittaa, jännääkään se ei ollu.

harvassa korvat, ikkuna metsään päin, lelut patterin välissä, karsas katsella, mutta lempeä ja antelias sydämeltään

karvaton koira

Tässä olis Perun karvaton koira, olis vielä ihan koiran näköinen sekä kokoinen. Vuokraisäntä antais varmaan ottaa allergiaa aiheuttamattoman karvattoman koiran. Mä vain olen sitä mieltä, ettei se sovellu tänne pohjoisiin oloihin. Se kyllä pärjäis tässä kuumassa bostadissa paremmin kuin karvalliset. Mä kun olen sen verran juntti, etten mä tykkää pueskella koiria toppahaalariin pakkasella. Onhan niitä karvattomia kissojakin vaan niiden ulkonäkö on mun mielestä jotenkin ruma. Sitä paitti sitä ei vois vain laskea ulos itsekseen ja jostain kumman syystä mä en kehtais ulkoiluttaa kissaa narussa. Tässä talossa asustelevat kissat (joita näkee ikkunoissa tiirailemassa) ovat näemmä sisäkissoja. Yks varmaan sun ikäinen heppu ulkoiluttaa narussa (omituisiin kellonaikoihin) aivan ihanaa pitkäkarvaista kissaa tuolla tien toisel puolel. Heppua jotenki hävettää se katin narussa kuljettaminen.

^ Joo onne vähän karmeita katella… kerran keskustassa juttelin jonkun naisen kanssa, jolla oli tollanen
pieni posliininahkainen piskale ja siinä seisoskellessa laskeskelin ohimenevien ihmisten irvistyksiä.
koiraa on karvoihin katsominen. toki makunsa mukaan ja maantiedon ja ehkä sittenkin kelien, myös.
enkä peru puheitani - ja ittestäni on tulossa kultaisennoutajani kaltainen. paitsi häntäni ei heilu jokaiselle.

koirankoppi, koiranilma, koiranilme, koiranruoka, koiranpeti, koiralenkki, pääsee kuin koira veräjästä

koiran nenä, kirsu, kärsä, saparo, sorkka, potka, vodka, lime, lasi, vesi, kesä,…

hana, mahtava, lainehtiva, ajelehtiva, taannehtiva, haikaileva, ponnistava, takaava, tarkastaja, tallettava, tallentava, talletukseton, tuumaava, puumaja, majava, matala, maallistava, mallasmaja, mallistaja, maalaistava, makeileva, mahtaileva, sekava, takana, porkkana, ajastava, ajautuva, ajateltava, ajattelematon, aikamatto, maatumaton

turve, turso, torso, murha, turha, tarha, harha, hörhö, öylätti, lätti, rätti, tratti, tatti, tutti, suti, tisu, tase, tili, nauha, mangneetti, minareetti, lasareetti, riitti, shitti, hitti, huti, luti, lato, mato, sato, kato, laho, maho, nuha, kuha, haku, maku, muka, kamu, musa, masu, suma, masuuni, tsunami, tatami, matami, mitali, tali, tuli, tallaa, tili, tuli, tilitali, trallaa…

Twin Peaksin uusi vuosituhat

Mahtaileva pyhimys saapui taajamaan ja tilasi viidet tuopit maitoa saluunassa, jonka nurkassa pianoi paimentyttö.
Makkaravajan tiluksia kaupaavan pappisnaisen tytär solmi pikasuhteen lähipöydässä askarrellen lasipalmikkoaan. Lehtiyhtiön mainosmies oksensi kengilleen kujalla. Tullessaan torjutuksi ovella hän ajoi maasturilla sen vessasta sisään. Paikalliset pitävät elonkorjausjuhliaan kuun ensimmäisen viikon maanantaina ja polttavat nuotiolla beatles-levyjään. Tämän jälkijättöisen osavaltion kaupungin pormestarista tulee seuraava vapaan maapallon presidentin tyttöystävä.

Pyhimys tarjosi koko saluunan väelle milkit ja julisti etsivänsä paikkaa lelutehtaalle, vinkin antajalle luvattiin palkkioksi tankillinen mannia. Maksaessaan kierrosta huljahti setelinpidäke paskaksi ja paksu tukku levisi lattialle. Mukaansa motelliin pyhimys korjasi kaupungintalon umpikännisen sentraalisantran. Parisataakiloinen santra kuvotti vähän enemmän kuin hiukan pyhimystä vaan korven leipä on tiukassa ja mitään ei saavuta jos ei itseään uhraa asian puolesta. Urheasti pyhimys tarttui hyllyviin ja jonkin aikaa puuhasteltuaan santra koki elämänsä orkun. Aamulla krapulainen santra ja pyhimys porhalsivat kaupungintalolle satra työhön ja pyhimys tapaamiseen hallituksen kanssa

tiensä veivät erilleen eräänä dramaattisena yönä, kun painoasia tuli liian painokkaasti esille sänkysessioissa. nainen tilasi tilataksin itselleen ja karisti tuon pöndepiiksen sannat sukkahousuistaan. uusi elämä alkoi vierekkäisen osavaltion suurkaupungissa ja uutena aktiivisena harrasteena sandra ahkeroi salilla joulunajasta kevääseen ja pienentyi yli puolella ja hän alkoi käyttämään paunapuntaria kilonmittaajan sijasta. työkseen hän läikytti kaljatuoppeja eri kulmakunnan räkälöissä ja duuni oli karmeaa ja heikkoliksaista, mutta urheasti tuo nainen kesti pystypäin itsekunnioitustaan menettämättä tyhmemmän ja sivistymättömän sukupuolen tölväisyjä. sitten tarjoutui pitempi pesti ikijuppien pintaliitopaikassa ja hän alkoi vetämään tuoreempaa ja innokasta miessukupolvea puoleensa. ne kerääntyivät iltaisin paikalle kuin parvi paskakärpäsiä. niin iso määrä laadukkaita adoniksen alkuja siveli entisen ladan kokoisen naisen vapaasti kasvanutta ja tervehtynyttä itsetuntoa. ihailevien nuorten poikasten intohimoisen huomion kohteena olemisesta koitui paljon oppia ja puumamaista rohkeutta. he olivat älykkäitä, varakkaista kodista tulleita kokemattomia mammanpoikia, mutta täynnä sojottavaa innokkuutta ja jäntevää uteliaisuutta. matkaa tuosta oli siis paljon lerpahtaneeseen, alati pierevään ja persettään raapivaan äijänkäntykseen. ikävää oli todeta, että niistäkin nuorista yliopistopojista merkittävä osa tulisi päätymään oksettavien räkälöiden kanta-asiakkaiksi. mieslajin taantuminen ja henkisen kehityksen keskeytyminen saattoi johtua monistakin eri syistä, mutta keskeisimpänä vaikuttimena sandra havaitsi naisen lämmön puuttumisen ja sitä hältä vaistomaisesti kaikki miehet olivat hakeneet läpi elämänsä. riippumatta roikkuvan lihan määrästä tai muodosta. joitain iltavuoron jälkeisiä jatkojen jatkoja kehittyi siviilin puolelle ja jossain vaiheessa raja duunin ja vapaa-ajan välillä alkoi olemaan häilyvä. miksikään halvaksi milffisutturaksi hän ei halunnut, eikä hän sikäli huomaavaisten, mutta keskeneräisten poikien kanssa jaksanut pitempään pelehtiä. kaipuu oli aikuisen miehen rahakkaaseen kainaloon. mieli alkoikin kesän kynnyksellä puntaroimaan campäkin tekoa osavaltion hikiseen takapajulaan, olihan paikkaan voimakas tunneside ja ihmislapsen sydämen kaipuu. haliwuudi tuntui maalaistyttönä heinäpaalin painona varttuneesta nelikybäsestä, koulut väliin jättäneestä, mutta fiksusta naisesta liian vieraalta ajatukselta. sinnehän menivät kaikki epäaidot ja potoksilla muovatut tyhjäpäät. palatessaan landelle samaan taajamaan hän aloitti uudet työt kahvinkaatajana tuoreen ketjun maantievarsikuppilassa. muodokkuutta oli tarjoilutaitojen lisäksi esillä myös vanhalle kannattajakaartille, joka ei tosin tunnistanut ollenkaan muutosprosessin
läpikäynyttä kotokylän kasvattia. samat naamat ja muuttumattomat sukurutsauskuviot. pian hiipi mieleen turhan tutut ajatukset, että oliko hälle tuossa junttilassa tulevaisuutta sittenkään… sandra polki kuntopyörää täysillä vastuksilla ihan tavallisena vapaapäivänään ja alkoi himmata pian 300:n mailin jälkeen. tsumpareeniä lopetellessaan hän huomasi, raejuustoa syödessään, yhä vakavammin miettivänsä elämänsä seuraavaa siirtoa…

Nyt on lähdettävä uusille urille. Koulutukseen ei jaksane mennä, eikä ole varaakaan. Täytynee perustaa joku bisnes. Alkuinventaarin mukaan erityisosaaminen sekä pääoma puuttuvat, on lähdettävä liikkeelle todella tyhjästä. Mitä on, on kykyä tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. On vanha saunarakennus sekä ympärillä luontoa. Varmaan paras vaihtoehto on jokun rentouttavan parantavan metodin kehittäminen luonnon materiaalista. Mitäs luonnonmateriaalia on vielä valjastamatta tähän parantelumeininkiin. Paikallinen savi-, kivi- ja kasvikunta alkaa olemaan jo käytössä. Vielä löytyy, vielä löytyy, onhan pahkasammal vielä käyttämättä. Kasvikirjan ja netin mukaan kyseisellä sammalella ei ole havaittu olevan mitään parantavia ainesosia eikä kansanparannuskaan ole missään vaiheessa ollut siitä kiinnostunut. - Luodaan niitä ominaisuuksia, laitetaan porukalla nuorten kanssa foliohuput päähän, kutsutaan kööri kasaan.
Alkoholilla lienee ollut osuutta asiaan, vaan luovan illan aikana syntyi monenmoista suunnitelmaa. Päädyttiin tekemään sammalmössöä johon lirautetaan salaa hevosten lihasten rentoutusainetta mukaan. Nettikööri luo tutkimuslaitoksen tutkimustulokset sekä mediakööri tekee dokumenttifilmin paikallisissa olosuhteissa siperian metsänsyövereissä asuvan jaguuttikylän pahkasammalen käytöstä parannukseen…