Täällä jälleen. Kolmas selvä päivä menossa. En muista milloin putkeni olisi alkanut tai milloin olisin viimeksi selvänä ollut, mutta luullakseni silloin kun viimeksi tänne kirjoitin… Viikkoja… Kuukausia…??? En muista! Muistini muutenkin mennyt muissakin asioissa, hävinnyt useita päiviä viime kuukausien ajalta? Vieläkään ei tule uni, ei maistu ruoka, tärisee kädet, pää, koko helvetin kroppa. Sunnuntaina kun päätin lopettaa juomisen sain niin paljon kramppeja, että luulin kuolevani ja luulin vihdoin päässeeni eroon alkoholista ja kaikesta muustakin yhdellä kertaa…
Tupakkaa kuluu kahta kauheammin ja kävelyttää pitkin asuntoa…Mitä tekis? En jaksakkaan? Ulos ei kiinnosta mennä, en jaksa lukea, en keskittyä mihinkään, en jaksa syventyä elokuviin, en tiedä muuta tekemistäkään enää kun kävellä kaljakauppaan tai alkoon ja jäädä vaikka ulos juomaan yksinään…
Mutta nyt menen selvänä vaikka tunnin kerrallaan…En jaksa edes miettiä huomista, mietin seuraavaa tuntia, että mitä tekisin muuta etten retkahda
TUNTI KERRALLAAN…
Tutun kuuloista menoa ja muistaakseni hemmetin ikävää sellaista… Jos tosiaan on jo kramppejakin ollut niin en voi muuta kuin suositella paikkakuntasi katkopalveluja ja A-klinikkaa. Se kunnon deliriumikin jos on tullakseen, niin paukahtaa päälle juuri parin vesiselvän päivän jälkeen…
Ps. Nyt luin vielä uudestaan viestisi läpi niin huomasin itsessäni kuinka matkustin 5-7 vuotta ajassa taaksepäin fiilistelemään omaa tilannettani. Minä henkilökohtaisesti jopa jollain sairaalla tavalla nautin tuosta maanpäällisestä helvetistä. Kuinka surkeaksi maanmatoseksi voikaan itsensä tuntea kun tuossa tilassa paskalta, hieltä ja kuselta haisevana ihmisrauniona käy siellä alkossa ja menee johonkin puiston penkille sitä aperita-pulloaan paijaamaan. Olen minä kyllä ollut suhteellisen kipeä kaveri, ei voi muuta sanoa… Toivottavasti sinä saat ajoissa apua omaan tilanteeseesi…
Yksinkertainen raitistumisohje, älä ota ensimmäistä ryyppyä. Hetki kerrallaan eteenpäin. Jonkun ajan kulttua tulee hyvä hetki, joka antaa toivoa paremmasta. Ajan myötä näiden hyvien hetkien määrä kasvaa päivä kerrallaan. Hyvällä hetkellä tarkoitan sitä, että alkoholin himo on hetken pois. Silloin pystyy keskittymään johonkin muuhunkin asiaan. Ruokailusta tulee huolehtia, vaikka ruokahaluja ei olisi ollenkaan. Se pitää edes vähän viinan himoa aisoissa. Asunnon ympärikävely ja ylenmääräinen röökaaminen on tuttua touhua. Siittä tulee aivan varmasti perkeleen huono olo. Kannattais syödä vaikka yrjöt tulis. Tietysti sitä haluaa selvitä itse, apuakin on kyllä saatavilla!
Sinne sairaalaan vain. Kerro siellä että sinulla on kuulo ja näköharhoja ja pelkäät deliriumia.
Ottavat sisään ja koska promillet on nollissa niin saat diapamia samantien. Seuraava satsi kahden tunnin päästä jne.
kunnes nukahdat.
Siellä tulee syötyäkin kunnolla kunhan nyt saa nukuttua ensimmäisen yön. Kolmantena päivänä pääsee pois.
Jos jäät sinne kotiin tärisemään ja valvomaan niin niitä univelkoja parannellaan korjaussarjalla.
Käy ostamassa tarpeeksi tupakkaa reissua varten. Sairaalan kahvioissa niitä ei myydä eikä niissä sairaala kamppeissa
viitsi lähteä hakemaan kauempaa.
Olen edellisten kirjoittajien kanssa samoilla linjoilla, hae apua! Yksin kärvistely vain kasvattaa riskiä valita se sittenkin (hetkellisesti) helpoin tie ja tarttua pulloon.
Miten menee Rolle Jr?