Olen alkoholisti. Tuurijuoppo oikeastaan, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että alkoholisti olen
Taustaa hieman. Hieman yli 40-vuotias mies Kainuun korvesta. En ihan kaupungista, mutta Kainuun lähialueelta. Tällä hetkellä en ole mukana työelämässä mielenterveyssyistä. Niistä myöhemmin muutama sana, mutta kuitenkin ne ovat hallinnassa hyvin ja lääkitys kunnossa. Ongelma on alkoholi. Tätä kirjoittaessa on sunnuntai 15.8.2021 ja olen päättänyt lopettaa alkoholin käytön täysin. Taas kerran. Minulle sopii vain täysraittius. Edellisenä kahtena päivänä join itseni muistamattomaksi. Tänään löysin jääkaapista 6 olutta, jotka kaadoin viemäriin. Olen tehnyt niin todella monta kertaa. Join rahani viikonloppuna kuten aina kun alan juomaan. Juon yksin tai hyvin harvoin kaverin kanssa jos häntä voi kaveriksi sanoa. Täysjuoppo. En ole häntä sen kummemmin arvostelemaan toki, mutta on pahemmassa jamassa kuin minä
Loppukuuta on kaksi ja puoli viikkoa jäljellä ja minulla on noin 5€ rahaa tilillä. Sukulaiseni lupasi auttaa ruoka-avulla vielä tämän kuun, mutta sitten apu loppuu. Olen oikeastaan siitä helpottunut, koska tiedän, että se todellakin loppuu. Minun on otettava vastuu itse. Jos repsahdan ja juon tilini tyhjäksi, vaikka ensi kuussa tai neljän kuukauden päästä. Kärsin myös siitä omassa nahassa eli ei ole ruokaa todellakaan sitten
Olen tunnollinen raha-asioissa kun en juo. Juodessani minulla on rahaa vaikka tarjota koko kylälle viinaa. Pari kuukautta sitten kun minulla oli raitis jakso tein alkukuusta excel -taulukon johon kokoan sen kuun tulot ja menot sekä maksan laskut heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Minulla on oma asunto, josta olen lyhentänyt lainaa noin puolet eli mielestäni osaan käsitellä rahaa kun on raitis kausi. Suhteeni sukulaisiin ovat kunnossa, vaikka tiedän heidän kärsivän juomisestani kun ratkean siihen. Kärsin siitä itse kuitenkin eniten. Tämä päivä on ollut todella ahdistava ja tuskainen. Siksi päätin kirjoittaa tänne ajatuksiani jos se helpottaisi oloa. Nämä eivät ole kovin hyvin jäsenneltyjä, mutta kuitenkin sitä ajatuskulkua, joka mielessäni on tällä hetkellä
Uskon kuitenkin tulevaisuuden tuovan minulle raittiuden joko vaikeamman kautta tai sitten se voi tapahtua helpostikin. Vuosia sitten olin lähemmän neljä vuotta täysin ilman alkoholia. Tosin sitä edelsi kolme kuukauden juopottelu. Lopussa se alkoholin juonti ei ollut edes hauskaa silloin, vaan en uskaltanut lopettaa, koska pelkäsin vieroitusoireita ja selvinpäin oloa. Sain kuitenkin haettua apua paikallisesta A-killasta, jossa kävin viikon päihdetyöntekijän juttusilla ja sain Risolid -lääkettä vieroitukseen. Kyseessä oli avokatko siis. Siitä alkoin tämä nelisen vuotta kestänyt raittius jota muistelen kaiholla edelleen. Elämä oli silloin mukavaa ja esimerkiksi ulos ei pelottanut mennä eikä muita ihmisiä ollut vaikea kohdata
Pyrin tähän samaa nyt. Toivottavasti onnistun. Vertaistukea olisi kiva saada ja pyrin kirjoittamaan tänne kuulumisiani välillä. Toivotaan, että iloisemmissa merkeissä kuin tällä hetkellä
Firestarter
Moi!
Hyvin kirjoitit tilanteestasi. Eihän se helpolta kuulosta mutta varmasti on parempaa luvassa kun pysyt päätöksessä pitää pään selvänä.
Rahaa menee juomiin ihan tolkuttomasti ja olen sen itsekin huomannut nyt viikon jälkeen. Muistelit niitä aikoija, kun olit irti alkoholista ja fiilis oli parempi. Ajattele, että saat ne taas takaisin.
Tsemppiä kovasti?
Hyvä kirjoitus, Firestarter. Niin hyvä, että kehotan lukemaan sen joka kerta kun tekee mieli ryypätä.
Tulosta vaikka sivu lompakkoon ja jokaisen takin/housun taskuun että on aina saatavilla muistin vahvistamiseksi.
Tsemppiä raitistumiseen.
ps. minullakin on samanlainen exel-taulukko käytössäni. 
Iso kiitos teille tsempanneille. Tästä päivästä muutaman sanan haluan jakaa. Eilinen ilta oli vielä kohtuullisen vaikea, mutta toisaalta sunnuntai-maanantai -välisen yön sain nukuttua aika hyvin. Tänä aamuna oli ihan kelpo olo ja aamupäivä menikin hieman kämppää siivotessa ja pyykkikuormaa pyykätessä. Päivällä söin ihan hyvällä ruokahalulla ja sen jälkeen torkut päälle. Sitten alkoi kumma olo, jota en ole tuntenut pitkään aikaan. Tuli pelkotiloja. Lähinnä ne koskivat ja vielä tätä kirjoittaessa koskevat vainoamisen tunnetta. Tiedän, että kukaan ei vainoa minua, vaan että tämä johtuu hyvin suurella todennäköisyydellä vielä kovasta ryyppäämisestä
Tämäkin on hyvä osoitus siitä miksi minulle olisi hirvittävän tärkeä päästä alkoholista eroon. Minulla on kolme mielenterveysdiagnoosia ja ne eivät oikein hyvin tule toimeen alkoholin kanssa. Selvinpäin tosiaan lääkitys on mallillaan sekä psykipuolen kontaktit kunnossa ja selviä arjesta melko hyvin, mutta kuten nyt huomaan niin yhdistettynä, vaikka ihan yhden päivän kovaan ryyppäämiseen, tulee selkeästi heittoa mielenterveyspuolella myös eli näitä kummia vainoamisen tunteita. Vuosia ja vuosia sitten näitä vastaavia tuntemuksia oli paljon ja pitkän aikaa. Olin siis hyvinkin psykoottinen ja eristäytyvä mainittuna aikana. Silloin en käyttänyt juurikaan alkoholia, joten mielenterveyden heittelyt johtuivat vielä vajaasta ja sopimattomasta lääkityksestä, joka onneksi sittemmin on saatu kuntoon
Järki sanoo, että kukaan ei vainoa, mutta tunnepuoli on erimieltä. Uskon kuitenkin edelleen, kuten olen koko alkuillan itselleni vannottanut, että saan nukuttua hyvin ja huomenna on taas uusi ja hyvä päivä. Pikkuhiljaa psyyke tasaantuu alkoholin käytöstä ja normaali olotila palaa. Äkkiseltään vain säikyttävät ja kummeksuttavat moiset tuntemukset. Aiheuttaa mm. epämiellyttävää levotonta ja keskittymiskyvytöntä oloa
Olipa toissapäivä tosiaan kummallinen kun alkoi jo päästä heittämään melkein. Nyt eilen ja tämän päivä, ainakin tähän asti, olleet ihan normaaleja. Se varmasti tuo alkoholi, vaikkakin vain yhden kerran jälkeen, teki psyykkeelle pahaa ja alkoi ahdistamaan ja vainoamaan olemattomat. Nyt onneksi ne takana ja kun koko ajan tiesin, että sinällään vakavasta ei kyse, koska pää pysyi sen verran tolkuissaan etten tosissaan uskonut kenenkään tahon vainoavan, vaan että se oli kovan ryyppäämisen jälkiseurausta
Puolen tunnin päästä kokoustan psykologini kanssa puhelimen välityksellä, että mielestäni sattui todella hyvään saumaan kun vasta alkoholin käyttyrepsahdus takana ja saa siitä suoraan puhua. Olen rehellinen näistä repsahduksistani ns. tukiporukalleni ja he, kuten kaikki kaverinikin, tietävät ongelmastani. Eipähän tarvitse kierrellä ja valehdella. Varmasti olen joskus valehdellut juomisestani. Ainakin alkuaikoina kun suurempi volyymi meni alkoholia ja pidempiä pätkiä. Silloin, kuten varmasti kaikki, alkoholistit vähättelevät juomistaan jne. Kuitenkin ne keille valehtelee tai vähättelee tietävät varmasti miten asiat oikeasti ovat. Rehellisyys tässä kaikista parasta myös itselleni. Ei sitä kaljaa kukaan kaada kurkusta alas vaan itse sen tekee, joten miksi valehdella itselle, että “eihän sitä nyt paljoa tullut eilen otettua” vaikka peilikuva näyttää jyrän alle jääneeltä 
Muutama päivä ilman alkoholia nyt takana ja olo on ihan hyvä. Tähän voisi tottua, mutta jos repsahduksia vielä tulee ja epäilen valitettavasti, että tulee, on se vaan hyväksyttävä ja noustava ylös taas pohjalta. Toivottavasti ei tule, koska kyllä raittiina on kerrassaan fiksumpi olo kuin krapuloissaan ja ei morkkista ollekaan kuten krapuloissaan. Täältä tänään tähän ja nyt odottelemaan psykologin soittoa
Moro vaan kaikille. Viimeksi kirjoittelin 18. päivä ja nyt kun viikonloppukin oli tässä välissä niin ajattelin päivittää tilannetta. Viikonloppu meni ilman alkoholia. Taputtaisin itseäni selkään jos yltäisin Ensimmäinen viikonloppu selvänä todella pitkään aikaan. Tuntui ihan mahtavalle lauantaiaamuna herätä ilman krapulaa
Olo on muutenkin ollut tasainen. Ihme sinällään, että ei alkoholia edes viikonloppuna tehnyt mieli. Odotin hieman jopa pahempaa kuin mitä se oli. Hirmusesti tuli voimavaroja lisää tuosta onnistumisesta. Tässä olen kaveripiiriä käynyt läpi ja heille kertonut, että koitan kovasti raitistua (taas). Sovimme, että eivät kutsu minua juominkeihin eivätkä soittele kännipäissään. Muuten toki saa kahvella käydä ja pitää yhteyttä. Kaikki ymmärsivät ja tsemppasivat kovasti. Mahtavaa porukkaa ovat
Psykologin kanssa käytiin tätä juomaongelmaani läpi tosiaan viime viikolla, ja mulle tulee ns. hoitotiimiin päihdetyöntekijä mukaan jollain aikataululla. Uskomatonta, että semmonenkin voidaan järjestää lähes tuosta vaan. Varmasti iso tuki kun saa pitää keskusteluja hänen kanssaan ja etsiä niitä vaihtoehtoja jos alkaa juomahammasta kolottamaan.
Tämmöstä tällä kertaa. Uusi viikko ja kujeet ovat toivottavasti alkoholittomia
Hienoa Firestarter ja tsemppiä raitistumiseen! Taputukset sulle täältä hyvin sujuneesta viikonlopusta ja mukavaa tätä päivää
Aamupäivää väki! Tässä almanakkaan katselin ja alkaa olla mulla puolisen kuuta raittiutta takana. Se on jo hyvä alku. Viikonloppu meni hyvin. Ei juurikaan ollut mielitekoja alkoholin suuntaan. Sen verran kauneusvirhettä tuli, että juopottelukaveri soitti, että tuu juomaan. En mennyt. Siitäkään “kaverista” kuulunut pitkään aikaan ja eipä haittaa vaikka ei kuuluisi koskaan enää. Toisaalta en tiedä oliko kauneusvirhe, koska en langennut viinan vietäväksi. Ehkä ennemminkin onnistuminen ja hyvä sellainen. Lähinnä ajattelin siltä kantilta, että sillekin tyypille olen sanonut, että multa loppui nyt viinan juonti. Ei tarvi kännissä soitella. Ei pitkään uskonut. Kuitenkin puhelimessa oli asiallinen ja muisti sitten mitä oltiin puhuttu aiemmin, ja toivotteli hyviä raittiuspäiviä kuitenkin
Ei nämä viikonloput nyt niin tylsiä olekaan mitä pelkäsin tuossa viikko - pari sitten kun viinoittelu loppui. Mukava herätä aikaisin ja hörppiä aamukahvet niin, että puolet ei tärise syliin ja että kello ei ole kolme iltapäivällä sekä ensimmäinen ajatus ei ole, että mistä viinaa tälle päivää. Tänne kirjoittaminen on tuonut selkeästi mulle otetta tähän raittiutumiseen. Jos näitä horinoita joku jaksaa lukea niin mikäs siinä, mutta pääasia mielestäni on, että saan itse purkaa ajatuksia. Voisin toki tehdä tämän ihan paperille tai vaikka Wordillä, mutta nykyaikaa, joten nettiin muidenkin nähtäväksi. Onhan siinä semmonen ajatus mulla vielä että jos joku saa näistä mun kirjoituksista pontta omaan raitistumiseen tai vähentämiseen niin olen tyytyväinen todella paljon
Mukavaa syssyä. Kirjoittelen taasen kun asiaa tulee mieleen
Oot kyl rohkee kun kerroit kavereilles. kannattaa tommonen yks soittelu antaa känniääliölle anteeks ja unohtaa, varsinkin jos “muisti” puhelun aikana miten asiat on.
tsemppiä raittiuteen!
Taas kerran:
- luvattu itselle ja muille, että en koskaan enää juo
- kaadettu toissaillan loput oluet viemäriin ja luvattu, että koskaan en enää juo
- pyydetty anteeksi sukulaisilta ja tuttavilta keitä loukkasin kun join ja luvattu, että en enää koskaan juo
- edellisen kirjoituskerran jälkeen itsetuhoisuutta ja päivystysreissu + psykiosastoreissuja monta. Joka kerran jälkeen luvattu itselle, että en enää juo koskaan varmasti
- pakonomainen tarve kirjoittaa ja luvata myös tänne, että en koskaan enää juo
Nythän toki on niin, että nuo lupaukset ovat turhia. En tule koskaan pääsemään alkoholista irti sillä, että lupaan 100-varmasti että en koskaan enää juo. Tämän on varmasti monet palstan lukijat ja asian kokeneet todenneet myös toimimattomaksi asiaksi
Kirjoitin viimeksi elokuussa tänne. Sen jälkeen viina on vienyt miestä kovasti. Rahaa on tullut lainattua liiaksi asti ja nyt kun eilen aamulla tätä kirjoittaessa pääsin paikallisen sairaalan päivystyksestä pois - mieleeni jostain syystä tuli tämä palsta. Nyt sitten kävin lukemassa mitä olin tänne kirjoittanut ja ihan hyvät tuntemukset palasivat takaisin. Tosihan on, että viime elokuussa olin vain sen 2 viikkoa ilman alkoholia. Juuri sen ajan mitä kirjoitin tänne eli puolisen kuukautta. Jotenkin surullista kun muistelen miten kovalla motivaatiolla lähdin ajamaan raittiuttani. Kuitenkin. Lannistuminen ja hälläväliä -asenne olisi nyt väärä teko ja se johtaisi vaan juomisen sekä velkaantumisen jatkumiseen. Pääkään ei kestäisi sitä pitkään
Minulla on lähiaikoina edessä 3-4 viikon jakso ECT eli sähköhoitoa todennäköisesti Kuopiossa yliopistollisessa sairaalassa. Odotan sitä todella innolla. Oikeastaan kahdesta syystä: olen kuullut ECT -hoidosta todella hyvää mm. toimintakyvyn ja ahdistus/masennusoireiden hoitoon (tein tämän sivun masennustestin juuri ennen tätä kirjoitusta ja tulos 29 pistettä) Juttelin myös vasta psykivuodeosastolla ollessani toisen potilaan kanssa, joka oli Oysissa saamassa ko. hoitoa ja hän kehui ECT:tä ihan hirvittävän hyväksi hoitovaihtoehdoksi. Hänellä sattui myös olemaan samantyylistä psykiongelmaa kuin minulla eli sekamuotoinen bipolari, sekamuotoinen dissosiaatiohäiriö ja määrittämätön persoonallisuushäiriö. Aikamoinen basket case olen tosiaan
Mutta se toinen syy. Hyvin tärkeä syy siihen miksi olen innostunut tästä - sanotaanko nyt suoraan - kuukauden pakkohoidosta on se, että sinä aikana en voi juoda, vaikka miten haluaisin. En tiedä onko tämä jotenkin kieroutunut ajatus, mutta en näe oikein tälle muuta hyvää vaihtoehtoa kuin pakolla lopettaminen ja nyt kun ECT-hoito ns. “pakottaa” olemaan raittiina niin toivon, ja hieman menneestä oppineena uskonkin, että kun sieltä palaan - toivottavasti myös mieleltä virkeämpänä - olen ollut raittiina kuukauden ja, ainakin toivon, että pahimmat viinantuskat ovat sillä välin väistyneet. Myöskin toivon ECT-hoidosta saavani reippautta ja toimintakykyä siten, että minun ei tarvitse hakea sitä päihteistä vaan voin tehdä ihan perusasioita arjessa ja ylläpitää sosiaalisia suhteitani ihan selvinpäinkin
Hieman harhailee ajatus kun en ole toipunut edellisestä ryyppäyskerrasta vielä kunnolla eli varmaan huomennakin vielä tuntuu semisti-krapulaiselle olo. Ryyppäsin siis edellisen kerran perjantaina. Toissapäivänä siitä kun tätä kirjoitan. Ei enää tokene kroppa kuin nuorempana. Tosin alkoholimääräkin oli aika valtava. Tänään päivällä oli kovat tuskat saada alkoholia lisää. Onneksi ei ollut rahaa ja en sitä mistään saanutkaan kun taas olen vannottanut kaikille, että eivät lainaisi minulle suoraan rahaa, koska se menee alkoholiin. Toiseksi tein omaehtoiset ulosottomerkinnät Asiakastietoon ja Bisnodelle. Loppui kertaheitolla pikavippien ottokin. Nyt on vaan niiden maksaminen edessä
Hieman nousi ahdistus pintaan tätä kirjoittaessani, mutta tuntuu kuitenkin hyvältä kun sain kertoa tilanteestani. Pyrin taas päivittelemään jatkossa kuulumisiani ja pitämään yllä raittiutta parhaani mukaan, vaikka tunti kerrallaan
Tuli mieleen tuosta käyttämästäsi “ei enää koskaan”. Kokeilin joskus AA:ta. Siellä ne suorastaan kielsi tekemästä moisia raittiuslupauksia. Ei tänään oli pisin sallittu aikajana. En sitten tiedä onko siinä ideaa…
