Täällä tänään

Me Lopettajat
1

Oon kauan lueskellu täällä näitä juttuja ja nyt ajattelin itekki tänne jotain rustailla :slight_smile:

Ongelmajuominen mulla alako varmaan 20v sitte,aluksi viikonloppuörvellystä ja siitä pikkuhiljaa rapularyypyt ja viikkojuomiset.Ensimmäisen avioeron myötä ottaminen lähti kunnolla lisääntyyn.Töissä kävin mutta suurimmaks osaks seki oli vaan välttämätön pakko et sai rahotettua örvellykset.

Törkyratteja alako tulla jo 80luvun lopulla ja tähän päivään mennes niitä on jo 5kpl, tuli ehottomia tuomioita,työvelvotteet ,ajokorttiseurannat ja viimenen oliki jo sitte panta valvonta v2013.
Katkolla olin v2010 ja sieltä kankaanpään a-kotiin kuntoutus jaksolle.Kävi vaan niin et samana päivänä kun kotiuduin niin kännis jo illalla.

Viime syksy oliki sitte jo meleko raskas,olin niin loppu et yritin iteltäni henkee pois,eihän se onnistunu kun loppu luonto kesken.Sen jäläkeen a-klinikan asiakas ja viikkotapaamiset siellä.Psykpolilla käynnit mistä ei ollu oikeestaan mitää hyötyä ja aika pian tultiin siihen tulokseen et ihan turhaan ramppaan sielä. Napit masennukseen mistä onki ollu suuri apu,sai ton pollan ees jotenki pelaamaan :slight_smile: Toki juomista se ei vähentäny.

Täällä puhutaan paljon siitä et haetaan syitä et voi ottaa viinaa,viimeseen vuoteen en enää tarvinnu mitää syitä.Otin vaan ja 1-2viikon putket oli enempi sääntö kun poikkeus,selevänä välis 3-4päivää et pahimmat horkat tasottu.
Alakuun otettiin sitte hain rapulaan ja lopuksi en enää uskaltanu lopettaa tietäen jäläkitärinät,kunto kun oli tarpeeks huono niin pakko oli lopettaa kun kunto ei enää kestäny.

Morkkikset hirveet jo senki takia kun laiminlöin omat kakarat ja vielä lapsenlapsetki, viinantakia jääny pois synttäreistä,ristiäisistä sun muista pippaloista.Täälä vaan vetäny itekseni kalsarikännejä ja ihimetelly tätä olemistani mikä ei hirveen hyvällä tolalla ole.

Jotenki aivot kykeni aatteleen pitkästä aikaa jotain järkevääki ja juhannuspäivänä viimeset ryypyt ottanu,tuleehan siitä kohta 3vko ja fyysisesti rupee oleen olo ok.Psyyke tietty viä ihan retuperällä mutta en oottanukkaa sen korjaantuva ihan heti.Tänäpäivänä olo suht ok ja viinanhimot toistaseksi pysyny pois.Yritän mahollisimman paljon olla ulukona ja liikkeelä koska äkkiä jos täälä kämpillä jumittaa niin saattaa toi laho pää ruveta taas elään omaa elämäänsä :smiley:

Täälä plinkissä käyn joka päivä lueskelemas toisten kirjoituksia,hyviä tarinoita ja ehdotusia täälä on. aa:ta vielä mietin koska sielä käyneenä aikanaan niin jotenki rupes ne jutut junnaamaan paikallaan,tiesi jo etukäteen mitä kuki puhu.
Toki sekään vaihtoehto ei ole pois suljettu,aika näyttää.

Tänään täällä ja selvinpäin :smiley:

2

Tsemppiä sulle!

Tosi hienoa, sulla on vaikeeta, mutta yrität!
Toivon, että seuraaviin juhliin voit mennä mukaan. Se voi olla just tämä kerta, kun laitoit korkin kiinni kokonaan! Ihan ite!

t. yhden lapsi

3

Hieno homma että tännekin eksyit. Kyllä se elämä siellä alkaa sitten taas sujua kun tekemistä keksii. Siinäpä se vähän vaikeus onkin että jos ei keksi niin sittenpä menee sormi suuhun, joskus pullokin. Ei muutakun paljon ulkoilua ja ihmisten pariin (selväpäisten mielellään).

4

Paljon onnea ja menestystä valitsemallesi tielle. Samalla tiellä tässä ollaan itsekin, vaikkakin erilaisilla taustoilla. Raitistuminen tähtäimessä ja parempi loppuelämä.

Tiedän omastakin kokemuksesta morkkisten olevan hirvittäviä, jos juomisen tai krapuloiden takia jättää läheisten ja tärkeiden ihmisten merkkipäiviä välistä ja koittaa paikata ne joillain hätävalheilla. Ei ole pitkäkään aika kun sukulaistytön rippijuhlat jäivät väliin kankkusen takia.

Mikään raittiusneuvonnan mestari en itse ole, mutta pientä tukea kykenen kuitenkin antamaan. Hienoa, että olet ollut juomatta noinkin pitkän ajan. Se on hyvä merkki. Ensin päiviä, sitten viikkoja. Viikkojen jälkeen fyysinen ja psyykkinen terveys paranee, jonka jälkeen mennään kuukausissa selvinpäin. Puhun tässä tietyllä tavalla myös itselleni. Tilanteet, jotka ajavat juomaan vaativat erityishuomiota. Nuo kiusaavat tilanteet tulisi korvata jollain muulla tekemisellä. Millä tahansa, mikä vie kiusauksen pois.

Mikä sitten voisi estää paluun entiseen, joka retkahtamisenakin tunnetaan. Joku viisas sanoi joskus, että riippuvuutta ja ongelmia voi hoitaa parhaiten paneutumalla ongelman alkulähteeseen ja syihin mitä on niiden taustalla.

5

Clockwise:

Oma kokemukseni on, että ensin kannattaa olla raittiina vaikkapa päivä kerrallaan -ohjelmalla, joko omin avuin tai jostain tukea pyytäen.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

6

Komppaan lomapuistoa.
Minullakin juominen kesti useamman vuosikymmenen, ja siinä ei juuri pausseja pidetty. En kiistä itsetutkistelun ja syiden selvittelyn hyödyllisyyttä, mutta minunkin kohdallani vuosikymmenten takaisten syiden penkominen olisi ollut kovin työlästä, jos enää niin mahdollistakaan. Omatkin muistikuvat senaikaisista mahdollisista yllykkeistä ja sytykkeistä ovat kovin harmaita -muiden senaikaisten tuttujen asiapohjaiset tiedot minun henkilökohtaisista asioistani silloin ovat varmasti vielä hatarammat.

Ja minulle olisi voinut käydä niin, että jos olisin sen menneitten asioiden tutkistelun pääasiakseni ottanut, olisin voinut vaikkapa ajatella että leppoisamminhan noita nyt pienessä pöhnässä muistelee, kun ei ole tämä selvänäpysytteleminen häiritsemässä ajatuksia…

Kyllä minulla se irtiotto alkoholismista oli jonkun vikon ihan koko ajan läsnäolevaa … ei riittänyt edes että päivä kerrallaan,alkuun tein sitä selvänäolon ennätystäni tuntikin kerrallaan!

Se sitten, miten sitä tein, siitä olen täällä tainnut kirjoittaa aika paljon… tavoitteeksi asetin tämmöisen selvän elämän jossa alkoholilla ei merkitystä ole, ja joka päivä siinä irtiottovaiheessa se tuli todellisemmaksi olotilaksi.

Minulta saattoi sitten jäädä se syiden etsiminen väliinkin -kai niistä joku aavistus on, mutta kun ei silläkään ole enää mitään merkitystä niin en aio edelleenkään asialla kovin paljon päätäni vaivata.

Voimia toivottelen selviytymiseen, eiköhän se siitä selviä sekin miten se just sinun kohdallasi parhaiten onnistuu.

7

Päivä kerrallaan on mun kohaalla ainoo oikee systeemi,en mieti menneitä enkä tulevaa.Ainoostaan tätäpäivää
Jos sitä rupeis menneitä tötöilyjä liikaa miettiin ja sitä keille on aiheuttanu huolta ja murhetta niin saattas toi kuuppaa mennä sekasin totaalisesti :confused:

Niitten aika tulee sitte myöhemmin jos on tullakseen,hhyvittelen sitte niille joille katon sen olevan tarpeellista,kaikille en aijo hyvitellä koska se lista venyys jo kohtuuttoman pitkäksi.
Minul on muutama sisko ja aina joskus heitille soittelen,juhannuksena sitte tuli otettua kännipuhelut ja löpistyä kaikennäköstä.Yhellä siskolla tuntuu olevan jonkimmoinen pakkomielle tohon minnesotahoitoon.Hänen mielestä se on ainut vaihtoehto mun raitistumiseeni,johtuu varmaan osaksi siitä kun yks sukulaanen raitistu sen kautta.

Asiat tuppaa näköjään paisuun mitä usiamman suun kautta ne kulukee,vanhempi tytär laitto viikonloppuna viestiä et mitä se peli täälä meinaa kun naapurit kantaa viina ihan kotia asti :slight_smile: tää sisko oli likalle soitellu ja näin kertonu sitte taas oli meinannu et minnesotaan vaan juoppo.

En millää lailla vähättele minnesotaa enkä muitakaa keinoja et pääsee viinasta eroon,muitaki kuntoutuspaikkoja on ku minnesota esim myllyhoito, aa,a-kilta , ym ym.tänäpäivänä vaan taitaa olla melekosen työn takana saada maksusitoumusta jos semmoseen hoitoon haluaa.Tosin en tällähetkellä tunne tarvetta semmoseen kuntoutukseen.

Tänään taas yks raitispäivä rupee jäämään taakse ja hyvä niin :smiley:

8

Jos olisin nyt raitistumassa, yrittäisin päästä Myllyhoitoon. Kalliolan klinikalla touhu tuntuu olevan tosi jees. Olis kiva päästä muutamaksi viikoksi sinne kaltaistensa seuraan.
Myllyhoitoon saattaa saada jopa maksusitoumuksiakin, olen kuullut.