Täällä taas

Siitä on melkein kaksi vuotta kun täällä olen viimeksi ollut. Se ei tarkoita sitä että pelit olisivat loppuneet. Ei todellakaan. Suht lyhyitä kausia pystyin välillä olemaan pelaamatta, nekin maksimissaan kuukausien mittaisia. Alkaa taas olemaan niin toivoton tilanne etten tiedä enää mitä tekisin. Jätin täällä käymisen lähinnä siitä syystä että täällä ollessa pelit tulivat tietysti mieleen ja halusin vain unohtaa ne.

Aloitan pelaamisen joka kerta aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ensin menee “hyvin” ja sitten ollaan pohjalla. Näin käy joka kerta. Mutta kun ei vaan opi. Taas jo jokin aika sitten voittoputkessa haaveilin että tällä menolla ne velat on kohta maksettu. Sitten en enää voittanutkaan ja piti taas ottaa pikavippiä. Voitin sen verran että pääsin vipeistä eroon ja olin taas ns. nollapisteessä. Kun rahat ovat vähissä niin pelihimo vain yltyy. Tässä kuussa olen ollut todella tiukilla ja eilen sitten ajattelin (kahden viikon pelaamattomuuden jälkeen) että jos otan 50 euron vipin ja saisin edes pienen voiton, niin pärjäisin hyvin loppu kuun. No pieni voittohan sieltä tuli mutta lopetinko siihen. En tietenkään.

Tuolla kasinolla tuli talletusraja vastaan mutta eihän se mitään estä. Uusia kasinoita löytyy vaikka millä mitalla. Rahaakaan ei tilillä tietenkään ollut mutta lukemattomista luottokielloista huolimatta, löytyy myös aina joku paikka josta saa rahaa. 2000 euron luoton sai muutamissa minuuteissa. Siitä 1500 euroa hävisi muutamissa minuuteissa kasinolle. Ja tässä sitä sitten ollaan.

En voi käsittää miten pelihimon iskiessä teen kaikkeni päästäkseni pelaamaan. Palkan tullessa siirsin osan säästötilille ja nostin loput käteiseksi. Olin tyytyväinen ja ajattelin että nyt en voi pelata. Ei mennyt kauaa kun keksin että ei tarvitse kuin mennä verkkopankin chattiin ja pyytää tuo säästötili omaan käyttöön. Sinne tyhjeni säästötili.

Norwegianin yhdistelmälainaan olen tehnyt nyt varmaankin neljä kertaa korotuksen. Tällä kertaa 2000 euron että saan tuon luoton pois maksettua kerralla. Alkuun lainaa oli sen verran että olisin maksanut sen viidessä vuodessa takaisin. Sitten kahdeksassa vuodessa. Nyt maksankin sitä seuraavat 15 vuotta. Lainaa on “vain” alle 8000 euroa mutta törkeillä koroilla maksan sitä takaisin n. 18000 euroa.

Hain eilen peli poikki- ohjelmaan. Olen silti jo tavallaan menettänyt toivoni. Montako kymmentä kertaa olen tässä tilanteessa ollut että päätän lopettaa pelaamisen. Ja montako kertaa onnistunut…

Hei johanna11
Toi pelipoikki ohjelma on kyllä hyvä. Toivottavasti jono sun kohdalla ei oo liian pitkä, tällä hetkellä vissiin n 2 kk. Siitä saa kyllä voimia pelaamisen lopettamiseen. Toki, omasta päästä tää kuitenkin lähtee. Velkataakkaa meillä on jokaisella. Liki ryöstökorkoiselta kuulostaa tuo sun lainasi? Nyt kun saat pelaamattomuus-moodin ensin päälle niin varmaan sille voisi löytyä halvempiakin vaihtoehtoja? Mutta tosiaan ensin täytys saada se pelaamattomuus päälle. Pelipiru on ovela, ja varsinkin alkutaipaleella se keksii vaikka ja mitä ansoja. Mutta ne kun yksi kerrallaan selättää, niin jossain vaiheessa tilanne alkaa helpottaan. Toki tää on liki ikuinen taistelu. Se pelihimo istuu syvällä. Ainakin mulla. Löysit kuitenkin tiesi tänne takaisin. Se on jo hyvä alku. Tsemppiä ja voimia taistoon pelipirua vastaan sulle!

Alan olemaan todella epätoivoinen pelaamisen loppumisen suhteen. En vaan saa tätä loppumaan millään. Vihaan pelaamista ja olen sen takia kokoajan kiukkuinen. Äitienpäivälounaallakin olin varmasti todella inhottavaa seuraa. Koska aamulla alotin pelaamisen ja sehän jäi ihan “kesken” kun piti tuolle lounaalle lähteä. No kotiin päästessä pelasin tietysti taas kaiken. Sain muutama kuukausi sitten isomman lainan pienemmällä korolla ja ehtihän se ainoana lainana olla ehkä kuukauden. Velat tällä hetkellä:

Santander: n. 10 000
Vippi: 550
Vippi 2: 650

Mitä täältä olen lueskellut, niin tuo raha-asioista murehtiminen on todella tuttua kaikille. Ahdistaa paljon etten juuri tällä hetkellä pysty noille mitään tekemään. Veloista selviäminen vaatii aikaa, mutta kun ei tunnu kärsivällisyys riittävän. Niistä pitäisi päästä heti eroon ja sitä tietysti yritän pelaamisella vauhdittaa. Ei onnistu ei. Mietin myös kokoajan, että entä jos tulee joku ylimääräinen meno. Kun sitä ylimääräistä rahaa ei todellakaan ole.

Pelaaminen on pilannut mun elämän. Enkä tiedä pääsenkö tästä suosta enää ikinä ylös.

Hei johanna11 “Älä murhedi noita velkoja.” Se on kyllä todella helppo sanoa, mutta ne ovat viisaita sanoa. Se täytyy oppia, ja minunkin piti oppia. Samoin kun sinä niin minäkin olen ollut kärsimätön ja olen yrittänyt vauhdittaa velkojen poismaksamista, huonolla menestyksellä. Kyllä se siitä, ja sen sinäkin tulet huomaamaan. Itselläni vielä noin 18500 jäljellä. Se on vielä melkoinen summa, mutta sitten laskin, että viime 11kk:n aikana velka on pienentynyt 5300 eurolla.
On ainoastaan YKSI konsti päästä veloista: LOPETA SE PELAAMINEN JA MAKSA VELKASI KILTISTI POIS. Ei auta itkeä, kyllä muakin välillä harmittaa, että joka kuukausi menee iso summa palkasta velkoihin, mutta silti pakko pysyä lujana. Sinulla tuo velkosumma on vielä hyvinkin siedettävä, eli aloita nyt ennenkuin tilanne entisestä pahenee. Palstalla on monia hyviä esimerkkejä niistä, jotka ovat lopettaneet pelit. Mikset sinäkään pystyisi siihen. Onnistut varmasti :exclamation:

Kiitos viestistäsi! Jouduinkin heti muokkaamaan tuota isomman lainan summaa. Korkoineen se tosiaan on noin 10 000 euroa. Kun on yleisestikin tälläistä murehtijatyyppiä, niin velkoja on todella hankala olla miettimättä. Ja kun tuntuu että joka kerta epäonnistun ja velkaa tulee vain lisää. Voi kun olisikin vain se 2000 euron laina minkä ensimmäisenä pelaamisen takia jouduin ottamaan. Tätä oravanpyörää on jatkunut jo vuosia. Yhdistelmälaina millä saa pienet maksettua pois. Lainankorotusta uudestaan ja uudestaan. Kunnes täytyy etsiä uusi isompi ja koroltaan pienempi yhdistelmälaina. Tiedän että velkamäärästäni on vielä mahdollista selvitä ilman luottotietojen menetystä tai ulosottoa. Mutta silti yksin asuvana ja pienituloisena sen maksamisessa tuntuu menevän ikuisuus.

Olen henkisesti todella poikki ja masentunut. Pelaamisen tilalle pitäisi kehittää jotain muuta tekemistä, mutta kun mikään ei huvita. Saatan ahdistua jo todella paljon siitä että pitää käydä esim. kaupassa. Lisäksi ajattelen että en voi tehdä mitään mikä maksaa. Koska ne velat.

A

Kiitos viestistä Katja. Auttaa kummasti kuulla että muutkin painivat samojen asioiden kanssa. Juuri tuota samaa jossittelua pohdin itsekin lähes päivittäin. Olen itse luullut olevani myös tuossa pisteessä, että nyt se on loppu. Mutta tuo häviöistä johtuva romahdus on koettu jo muutamaan kertaan eikä vaan vieläkään lopu. Siinä kohtaa aina tulee tauko pelaamisesta, mutta jotenkin siitä toipuu. Ja sitten taas että jos “vähän koittaisi”.

Tämän takia on todella vaikea löytää toivoa koko lopettamiseen. Lisäksi juuri nuo ahdistavat ajatukset päässä lisäävät pelihimoa. Niitä ajatuksia haluaa pakoon ja kuvittelee pelaamisen helpottavan. Pelaaminen on itselle niin pinttynyt tapa että sille on vaikea keksiä korviketta. Vähän kaikkea olen kokeillut, mutta mitään tarpeeksi mielekästä ei ole löytynyt. Pahimpia ovat nämä viikonloppuaamut. Työttömänä ollessa siitä tuli jo ihan rutiini että aamulla keitin paljon kahvia ja istuin koneen ääreen tunneiksi pelaamaan. Sitä oikein odotti jo illalla nukkumaan mennessä että kumpa pian tulisi aamu.

Todella turhauttavaa on myös tuo laskurin nollaantuminen ja alusta alottaminen. Toisaalta ei pitäisi edes laskea. Ahdistaa vaan kun tiedän että menee monta viikkoa, että tästäkin retkahduksesta taas toipuu. Onko sitten taas jo sellainen ajatus päässä että jos vähän koittaisi?

Moi Johanna11

Sun ajatukset on hyvin tuttuja, mullakin on vain yksi neuvo. Löydä motivaatio ja halu luopua peleistä kokonaan. Sitä mä työstän tällä hetkellä ja murehdin myös rahoja. Se murehtiminen on tuonut mulle 65k velat, vaikka oon ollut lopettamassa 6 vuotta näitä pelejä. Tosin sillon se oli enemmänkin pelikrapulan jälkeistä lopettamista, nyt se on sitä oikeasti.

Puhuit velkasi määrästä. Se tuntuu isolta ajatuksissa, niin tuntui mustakin 5000 kohdalla. Niin tuintui myös 10000, 14000, 25000, 34000, 50000 ja nykyisen summan. Niin mä onnistuin itteäni huijaamaan tai en tiedä edes mitä ajattelin loppu vaiheessa pelejä. 6kk aikana mulla on yks retkahdus, joka maksoi puolen vuoden takapakin. Ajattelet myös varmasti, että kun velka on maksettu niin elämä alkaa taas. Niin mäki sorrun tähän virheeseen… Ku pitäis keskittyä siihen ongelmaan, sen työstämiseen ja hallitsemiseen. Se raha on vain yksi merkki, mistä voi huomata että ongelma on täällä. Pelaamattomuus on lääke niiden hoitoon, toisaalta mainitsit tuon rahan ajattelun. Se on hiton vaikeaa, kun tulee päiviä kun alkaa vaan v*tuttamaan omat teot. Kuitenkin kaikkea ei mitata rahassa, mua ärsyttää mitä se pelaaminen on muuten mulle tehnyt. Oon kuluttanut siihen älyttömät ajat ja tuhonnu omaa mieltäni. Mä toivon ja uskon että mun pelit on pelattu. Toivon että niin myös sunkin.

Tsemppiä! Tuli kirjoitettua aika putkeen teksti sulle enempää miettimättä.

Mä olen käynyt saman helvetin läpi parikin kertaa. Viimeinen niitti tuli joulukuussa, kun pistin kaikki veronpalautukset kasinolle, eli yli kilon. Vieläkin ahdistaa, kun muistelen sitä aikaa. Velkaa on mullakin yli 20 kiloa. Ja tämä kaikki pelkästään peleistä.

Tässä tulee nyt toistoa, ajatuksia, joita olen tänne aiemminkin kirjoitellut. Mitään turhaa lätinää en edes aloita, koitan kirjoittaa mahdollisimman suoraan… Sulje kaikki ovet pelaamiseen, anna pankkitunnukset jollekin luottoihmiselle, tee yksinkertaisesti pelaaminen mahdottomaksi. Mutta ennen kaikkea, älä vaivu liian syvälle. Lopeta pelaaminen. Älä pelkää kohdata kiusauksia, voita ne. VOITA ne. Keksi korvaavaa tekemistä. Jos himo käy vastustamattomaksi, nosta totuus esiin. Muista siinä kohtaa, mihin se aina loppujen lopuksi johtaa. Turmioon. Vaikka voittaisit, et voi voittaa. Et vaan voi. Itseni kohdalla voin sanoa, että se on lähes matemaattinen fakta. Äläkä missään nimessä masennu, jos tulee sortuminen. Mutta sitä ei saa tulla, jos kuitenkin tulee, se on vain hävitty taistelu. Aina pää pystyyn. Mä kyllä sydämestäni toivon, että saisin täällä lukea sunkin onnistumisesta, pelittömyydestä, voitetuista taisteluista. Ja toivon sitä ihan jokaiselle.

Mitä kauemmin olen ollut kuivilla, sitä pelottavammalta tuntuu ajatus, millaisissa moodeissa olen ollut. Silti kunnoitan pelipirua joka päivä, joka päivä käyn monta taistelua etten sortuisi. Ja joka päivä tuntuu helpommalta vastustaa. Silti muistan itseni, enkä halua unohtaa sitä pimeää puolta. Se pitää muistaa, jotta se ei pääse yllättämään.

Tänään näköjään tuli “pyöreitä” täyteen kun laskuri näytti 20 pelaamatonta päivää. Eipä sitä tarvi juhlia kun saan sen taas nollata. Telkkarista tuli uuden kasinon mainos niin siinä ei montaa minuuttia mennyt kun olin pelaamassa. Lomarahat juuri saaneena olisi voinu käydä todella huonosti. Eihän tuossa pelaamisessa ikinä hyvin käy hävisi tai ei.

Pankkitunnukset on ulkomuistissa ja puhelimessa on tuo tunnusluvut -sovellus. Lisäksi ei edes ole ketään luottohenkilöä joka raha-asiani voisi hoitaa. Kukaan läheiseni ei tiedä pelaamisesta. Pääsin mukaan peli poikki -ohjelmaan ja jännittääkin ihan hirveästi kun pitäisi ensimmäistä kertaa tästä ääneen jollekkin puhua. Tiedostan kyllä itsekin etten tee tarpeeksi estääkseni pelaamista. Yritän mennä sieltä mistä aita on matalin ja olla vain ajattelematta koko pelaamista.

Korvaavaa tekemistä olen jonkin verran löytänytkin. Tässä melkein kolmen viikon aikana pelaaminen ei juurikaan ole ollut edes mielessä. Sen takia en ole täälläkään käynyt kun en haluaisi edes ajatella koko asiaa. Tämä retkahdus tuli hyvin nopeasti ja yhtäkkiä johtuen vain tuosta kasinon mainoksesta. Eikä se pelaaminen ole enää edes kivaa. Sillä vain pakenee tätä tylsyyttä ja ahdistusta. Koska nyt ei edes ollut tilannetta että rahat on vähissä ja jos koittaisi voittaa vähän lisää.

Täytyy varmaan käydä nostamassa tili tyhjäksi. Olen niin joskus ennenkin tehnyt mutta sen vaan jäi kun ajattelin että pystyn olemaan pelaamatta. Lisäksi on jotenkin epämukavaa elää vain käteisen varassa. Tekosyy varmasti tämäkin kyllä…

Pahoittelut jos tuli sekavaa tekstiä. Halusin vain heti retkahduksen jälkeen tulla purkamaan ajatuksia.