Usein olen lukenut keskustelupalstoja aiheesta peliriippuvuus. Asiallisia kirjoituksia, hyviä neuvoja, mutta ihmismieli on heikko. Nyt päätinkin purkaa tuntojani itse, kirjoittamalla mieltäni kalvavat asiat.
Minä, reilu viisikymppinen, nykyisin yksinelelevä ennen niin järkevä ja säästäväinen nainen olen koukussa nettikasinoihin. Tätä olen harrastanut reilu neljä vuotta ja tappiota on tullut n. 24 000 €. Tuntuu tosi pahalta kirjoittaa ja nähdä tuo luku! Onneksi en ole ottanut velkaa, joten velkoja ei ole lisätaakkana, mutta työttämän työmarkkinatuki ei oikein anna oikeutuksia työntää vähäisiä rahoja kasinoille.
Eilen pelasin, häviten 800 €, edellisenä päivänä voitin 300 €. Ongelmani on se, etten osaa lopettaa ajoissa ja aina pelaan voitetut rahat takaisin. Tämä rassaa mieltä.
Nyt tömä lopetuspäätös on tarkoitus pitää, siksi olen täällä. Uskon vertaistukeen. Olen miettinyt, että nykytilanteeni ei tuo onnellisuutta elämään ja siksi pelaan. Vai voinko syyttää ikääntymistä, yksinäisyyttä, työttömyyttä ja toivottomuutta tästä riippuvuudesta, mikä puolestaan lisää negatiivisia asioita elämään. Minä haluan lopettaa pelaamisen.
Tervetuloa, tämä on hyvä paikka jutella ja tästähän se kaikki hyvä voi lähteä.
Pelaamiseen on pakko olla monta erilaista syytä, mutta uskon että jokaisella se syiden yhdistelmä on aika sama, jollain ihmisillä varmaankin painottuu eri asiat kuin toisilla… Mun kokemuksen mukaan yksi suurimpia syitä monilla on että kun ei oikein ole muutakaan tekemistä niin pelaan… Pelaaminen antaa kuitenkin kaikessa passiivisuudessaan huikeita tunneryöppyjä, ihan sama voittiko vai hävisikö, omille jääminen tuntuisi typerältä, hieman nössöltä.
Ei varmaankaan ole hyvä täyttää pelaamattomuus aikaa taistelemalla pelejä vastaan tekemättä mitään konkreettista… Eli jotain on tultava tilalle, kavereilla käynti, lukeminen, sarjojen katsominen, liikunta, postimerkkien keräily… Ihan mitä muuta vaan… Ja nämä kaikki muut harrastukset on paljon halvempia kuin pelaaminen, joten rahasta se ei ole kiinni…
Tsemppiä kovasti, valitsit hyvän polun tällä kertaa
Kirjoitit tosiasiaa. Pelaamisessa käy läpi monia eri tunteita: +/- tilanne tuntuu turhauttavalta, tappio masentaa, v*****aa ja voitto ei suuren suurta iloa loppupeleissä tuota. Lisää vaan matalaa mieltä kun pelas kuitenkin voittorahat.
Pelaamisessa ei ole todellakaan mitään järkeä, sen tietää, mutta silti. Kyllä olen niin monesti sanonu itselleni ”tyhmä, tyhmä”, mutta tähän on tultu.
Mutta jos se aurinko alkaisi vielä paistamaan muuallakin kuin taivahalla sillä: kävin aamusta reippaalla kävelyllä, siinä samalla pohdin omaa tilannettani. Päädyin siihen, että minun oli pelattava ja hävittävä vielä kerran, jotta näkisin mitä olen tehnyt ja mitä menettänyt. Ihan oikeasti silmät avautuivat näkemään, että näin pilaan elämäni, en edes elä täysillä, enkä ole huomannut mitä kaikkea hyvää on olemassa ja mitä kenties vielä tulee. Varmasti tulee vaikeita aikoja, mutta tahto parempaan on suuri.
Tuo laskuri ” ollut pelaamatta x päivää” Totesin juuri että se on yksinkertainen motivaattori. Ainakin itselle tuli hyvä mieli kun luin ” pelaamatta yhden päivän”. Tosi pieni saavutus, mutta antoi puhtia itselle seurata kuinka pitkälle pääsee
Laskuri lähtee aina liikkeelle nollasta. Yhtäkkiä jonkin ajan kuluttua siellä onkin paljon enemmän päiviä. Laskuria on mukava seurata ja saa olla itsestään ylpeä, kun määrä kasvaa joka päivä. Itsestäni tuntuu, että viimeisin pelipäiväni olisi ollut ihan vähän aikaa sitten, mutta tänään on kuitenkin jo 390. pelaamaton päivä eli reilu vuosi on mennyt nollatoleranssilla. Muutamissa kohdissa on selkeästi ollut haastavaa pysyä pelaamatta, mutta millään en pysty antamaan periksi ja lähtemään taas nollista. Lisäksi ajan kuluessa on helpompaa käsitellä asioita ja välttää niitä sudenkuoppia, jotka ennen ajoivat pelien äärelle.
Tsemppiä matkallesi kohti pelaamatonta elämää. Pystyt siihen kyllä, jos vain haluat tarpeeksi elää pelaamatonta elämää.
Sinun saavutuksesi on hienoa , uskon ja toivon, että pysyt hyvällä tiellä.
Ja kiitos, viestisi antoi minulle uutta uskoa ja puhtia, haluan todellakin elää elämää johon ei virtuaalimaailma kuulu.
On niin mahtava herätä aamuisin, kun ei iskostu pelitappiot mieleen. On vapaa olo
No voi sun saakeli. Taas harmittaa, hävettää ja vaikka mitä.
Eksyin pelaamaan, ensin panostin 60 €, kaikki meni. Lisää 60 €, pelitilillä oli reilu 300 €. Oli, kun tämä tyhmä ei kotiuttanut edes alkupanostuksia eli 120 € ja arvata saattaa että sinne kasinollehan rahat meni. No, uutta yritystä eli vielä 60 € ja katosivat. Sitten 100 € ja arvaatte varmaan mikä oli tulos.
Yritin ajatella että kyseessä oli ”vain” 280 € menetystä, mutta kyllä kouraisee syvältä ja pahasti. Itseinho on suuri Miksi olen niin heikko, miksi?
Trustlyn sivuilta löytyi joku palaute- tai yht.ottolomake, jolla itse pistin viestiä. Vahvistivat vielä sähköpostiin asian, kun olivat lisänneet eston.
Moikka. Itse laitoin Trustlylle ihan sähköpostia. Kerroin rehellisesti että kärsin vakavasta peliongelmasta ja kysyin että miten saan estettyä heidän palvelunsa, saanko eston jne… Sähköpostia tuli aika nopeasti takaisin ja muutaman yhteydenpito viestin jälkeen homma selvä. Laitoin myös samalla viestiä Eutellerille, Instant Bankille sekä Skrillille. Lähetin saman viestin ja nyt on nekin estetty. Vielä on yksi paikka saamatta kiinni ja jos se vielä onnistuisi niin olisin ikionnellinen. Tosin aika toivottomalta vaikuttaa…Mutta tällä hetkellä vaikeuttaa PALJON pelaamista nuo suljetut palvelut JA HYVÄ NIIN…Toivottavasti tästä oli sinulle apua
Miksi olen niin heikko, miksi?