Ennätyksen äärellä ollaan. Huomenna taitaa tulla se kuusi viikkoa täyteen.
Tänään olo on kireä. Olen huomannut juomisen pyörivän mielessä kuluvan viikon aikana. Monena yönä olen juonut unissani “vahingossa” yhden. Tällainen vaihe nyt menossa: ylitsepääsemätöntä kiusausta ei ole mutta asia enemmän läsnä kuin aiemmilla viikoilla. On tuntunut niin helpolta ja selkeältä olla juomatta. No just nyt tuntuisi kovin helpolta ja luontevalta sihauttaa tölkki tai tissutella lasillinen viiniä.
Nopsaan ne fiilikset muuttuu mutta sehän ei mikään yllätys ole. Nyt pitäisi äkkiä saada karkkia.
Onpas ollut rattoisa perjantaiehtoo. Aikani kuluksi laskin vanhasta ketjustani tarkalleen kauanko silloin viimeksi jaksoin. Sehän olikin melkein 7 viikkoa joten ei tässä vielä mitään enkkaa rikota. Nyt olen pettynyt ja lisäksi tylsistynyt ja maha kipee liiasta mässystä
Ota rennosti . Nyt on jo hyvä, kun et ole juonut ja huomenna on taas uudestaan hyvä, kun et juo. Jossain vaiheessa helpottaa, voin todeta kokemuksen syvällä rintaäänellä!
Mä söin tällä viikolla aika pitkästä aikaa suklaata ja meni överiksi, silti onnittelin itseäni siitä, etten sentään juonut .
Hei T-leidi ja Lintuanna!
Tässä mässytän valkoista virolaista suklaata, joka unohtui joskus kaappiin. Niin se tarttui välittömästi makeanhimo, kun luin teiän juttunne.
Vähän tylsää mullakin sitkeän flunssan takia, on kestänyt jo täyden viikon. Päivällä suunnittelin mennä illalla tovereita tapaamaan, mutta en viitsinyt lähteä sinne yskimään ja mahdollisesti tartuttamaan ketään. Lueskelin päivällä AA:n ensimmäisten vuosien historiaa. Vaikeaa ja pientä se touhu oli monet vuodet, sata raitista oli vasta viisi vuotta siitä kun kaksi ensimmäistä kohtasivat ja hoksasivat vertaistuen merkityksen.
Mielenkiintoinen juttu oli myös Prossa tuorein vinkki Mediasta poimitussa.
Jatketaan tähän tapaan, kyllä ne viikot kertyvät kun joka päivä tekee jotain itsensä tai lähimmäisensä hyväksi tai jättää sen yhden ihan kokonaan tekemättä!
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Hyvinhän se viikonloppu siinä taas meni kun vaan varasi riittävästi niitä sipsejä ja makeaa. En voi kyllä kehua että raitis elämä näkyisi metrien päähän kirkastuneena katseena ja vähentyneenä turvotuksena. Turvotus on päinvastoin lisääntynyt.
Toisaalta just oli täysikuu ja levottomat yöt (vaikken kuun vaiheista lukua pidäkään enkä yhtään kuuhulluuteen usko)