Taas jauhan samasta.3,5v oon ollu irti viinasta.Sama aika menny bentsojen kaa.Opamoxia ja Rivatrilia.
Eka pari vuotta Opamoxia n.45-60mg/vrk.Suunnilleen 3krt/vko.Rivaa n.1,5-2mg/vrk 4krt/vko.Ei siis molempii
samana päivänä.Nyt määrät Opamox n.60-75mg ja Rivatril n.2-3mg.Näillä pärjää nyt.Muuta en vedä.Toleranssi
vissii kasvaa pikkuhiljaa.
Bentsoihin kasvaa toleranssi koko ajan, itse olen viimeiset 2 vuotta tosin pärjännyt rivatrililla 2mg aamuin illoin 7pvä/vko ilman päivänkään taukoa. Eikä ole tarvinnut tuosta nostaa annosta, illalla jos unohtaa niin uni ei kyllä tule, tosin jos ottaa enemmän niin piristää vain, aamulla jos jää ottamatta ja olen jossain muualla koko päivän niin sen kyllä huomaa ärsyyntymiskynnyksestä, että on jäänyt ottamatta, vaikka itse sitä ei ns. tiedostaisikaan, ettei ole ottanut. Melko suurehkoilta nuo annokset kuulostaa. En tiedä olisko ehkä parempi vaihtaa vaikka 2-3 krt 2mg rivatril /pvä ja jättää kokonaan tuon opamoxin pois.
Itse söin neljä vuotta:
-Opamox 120mg/pv
-Rivatril 1.5mg/pv
-Tenox 40mg/pv
+satunnaisesti muita bentsoja.
Seitsemän kuukautta sitten menin laitosvieroitukseen (kesti n.4kk:tta), nyt vasta alkaa viekkarit oleen poissa.
Eli toleranssit paukkuu, koukku syntyy, vierottautuessa myös viinanhimo saattaa palata aika massiivisena.
Ihmettelen ihmisiä jotka tämän koukun selättää kotiolosuhteissa…
Onhan noi vieroitusoireet erittäin vittumaisia niin fyysisesti kuin henkisestikin mutta mielestäni pahinta on se, että ne oireet KESTÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!
Itse olisin jo huolissani. Itse selvisin bentsokoukusta kotikeinoin, eli lopetin seinään. Verta, hikeä ja kyyneleitä…(tapaani lopettaa en suosittele kellekkään)
Kyllä se kovalla tahdolla onnistuu, mutta kivaa ei oo sillon kellään.
Joo, olisi. Selvä koukku tuo on(topicin aloittajalle). Itsellä on semmoinen pahemmanpuoleinen henkinen riippuvuus että kun saan 100kpl purkin 2mg rilluja niin on muutava viikko hienoo, asiat rullaa, elämä hymyilee, palkankorotuksia satelee jne… sit ku loppu niin mörköillään 4 seinän sisällä ripuloiden se 3KK noin keskimäärin kunnes jostain löytyy uusi purkinmyyjä.
Bentsojen säännöllisessä käytössä on aina syytä pieneen huoleen. Jos ei muuten niin mahdollista lopettamista ajatellen. Omasta kokemuksestani voin sanoa että on helppo kuvitella pääsevänsä pienistä määristä benejä eroon, varsinkin kun niitä on veressä tarpeeksi. Sitten kun pitäisi oikesti pärjätä vähemmällä/ilman niin huomaa koukun syvyyden. Minullakin yli puoli vuotta kestänyt lopettamisrimpuilu ja ratkean aina uudelleen. Pahinta on se että jos viikon tai pari kitkuttelee vähillä niin ratkeaa helposti turhan isoihin annoksiin kun ratkeaa.
Tämäkin viikko piti olla todella pienellä lääkityksellä mutta on tullut rouhittua pari lätkää Xanoreita ja juotua pari pullollista yskänlääkettä kodeiinin takia.
Eipä silti. Bentsot on ollut mun elämässä myös korvaamaton apu joskus. Se vaan on kaksiteräinen miekka. Ja hyvä renki mutta pirullinen isäntä.
Onnittelut vaan kaikille benet lopettaneille. Ja voimia lopettamista/vähentämistä yrittäville.
Itse söin respalla joku 6-7v santtuja, aluski 1,5-2,5mg viimeiset 4-5v 3mg/pv (joskus enemmän joskus vähemmän). Joskus 5-6v aiemmin kokeilin Diapamia 30mg näiden tilalla ja jäivät santtujen rinnalle… Lisäksi Dormicumit 2*15mg. Lopulta edes 50mgXanoria ei toiminut vaikka veti plon vinkkua, bisseä ja pari kumia hihaan lisäksi… Sama 50mg ed. päivänä ei toiminut myöskään. Päätin alkaa siitä pudottamaan. Kesti ainakin 3-4kk:tta ennenkuin kokeilin 16mg:iä joka kävi päähän… Aluksi 0,5mg 3vkoa toinen 0,5mg… Pudotin pamia samalla… Elämästä tuli järkevämpää kun söi vähemmän ja toimivat taas ahdistukseen… 3v ja santut nollissa, pamit 10mg/pv… En pudottanut koko aikaa vaan pidin reilu vuoden tauon… Jätin myös kumit pois… Kun ei auta niin vain pudotus toimii… 
