No niin taas täällä varmaan yli 10 vuoden jälkeen,silloin oli vähentäjissä.Elämäs juonnu n.45 vuotta välillä vähentäny ja taukoja pidellyt.
Jäin eläkkeelle 2017 alkuvuonna ja ajattelin nyt pitää vähentää,vaan toisin kävi ? Nyt kesällä tuli takapakkia yksityiselämäs ja arvatenkin taas juominen lisääntyi .Kuljin ympäri ämpäri sinne tänne,ei minkäänlaista järjenhäivää 
? Muutamaa kaameaa krapulaa välillä kärsin,sitten taas yhden krapulan jälkeen päätin en mee enää lähipubiin,seuraavan jälkeen päätin en Alkoon mee.Hyvin meni mut taas 2 selvää päivää ,lähin baanalle ja kävin Alkos ja meni muutama päivä sumussa.Taas tuli kaamea rapula,pyöräilin paikalliseen terveyskeskukseen hakemaan apua,mut rohkeus petti ja eiku kotia takaisin pulssi tosi korkeall.Onneksi poika tuli käymään ja sanoi hän vie minut sinne 
.Sieltä ohjattiin vieroitus-selviämispisteeseen(3pv),promilleja nolla oli kun menin .Siitä alkoi avokuntoutus ,kokeita ,keskusteluja ja itse päädyin kokonaan lopetan ratkaisuun.Nyt 2krt viikos käyn ottamas valvonnan alla antabusta ja verkokeilla seurataan maksaa+ tapaamisetammattilaisten kanssa. Nyt menossa 3.selvä viikko,maratonis olis lähtösuora! Hyvin menny,aikaa on vaikka mihin puhumattakaan menetetyistä euroista. Tsemppiä kaikille ,
herrxx kirjoitti
Hei, oletpa onnekkaassa tilanteessa! Aikaa on täydet tunnit joka päivä eikä rahapussi paina liikaa.
Ajan voit halutessasi käyttää toimimalla raittiutesi vakiinnuttamiseksi. Samalla tuet toisia. Paikkoja kun on sellaisiakin, joissa rahan niukkuudesta on enemmän etua kuin haittaa.
Huomennakin on Suomessa paljon yli sata sellaista paikkaa, mihin olet tervetullut. aa.fi
Kahvia on tarjolla, ja saat siitä pistää kiertävään hattuun kolikon, jos tahdot.
Huomista aamua varten tällainen lause:
Tänään et ole yksin
Kiitos kannustuksesta,hyviä öitä aamulla lekuriin
Hei Syksyä pukkaa! Kuulostaa tosi mukavalle, että olet päässyt hoidon piiriin ja että olet motivoitunut lopettamaan. Itsekin olen juopotellut enemmän tai vähemmän viime vuosina, mutta tänä kesänä mopo karkasi totaalisesti käsistä. Menin deliriumiin reilun 2 viikon päivittäisen alkoholin juonnin takia. En olisi itse pystynyt hommautumaan edes hoitoon, olin niin sekavassa ja huonossa jamassa. Varmaan kuolo olis korjannu, jos ei läheiset ois toimittaneet sairaalaan. Oli karmee kokemus ja se hirvee häpeä kun siitä viimein alkoi toipumaan. En kuvitellut koskaan saavani sellaista tilaa itselleni, vaikka tiesin todellakin semmoisen olevan olemassa. Siellä sairaalassa viimein pystyin tunnustamaan olevani alkoholisti ja puhumaan siitä. Kun katsoin kipsissä olevaa jalkaani ja kuulin maksa-arvojen tulokset, päätin, että nyt ei oo muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. Olen nyt ollut hiukka yli kk:n juomatta ja olo on hyvä. Tiedän, että tulee pahojakin päiviä vielä, mutta niistä pitää vaan yrittää selvitä. En hakeutunut minkään hoidon piiriin, vaan ajattelin yrittää läheisten tuella ja omalla sisulla. Päivä kerrallaan tässä mennään, yhellä jalalla. Tsemppiä sinulle tosi paljon!
Hei Kesä19 ,vähän samanlaista tarinaa löytyy meiltä.Minullakin 3 viikon rajapykki ohitettu,saa mennä tosi kauas menneisyyteen samanmoiseen?? Ei oo mulla ollu yhtään vaikeeta,päinvastoin puhkun elämäniloa vitsi vitsi 
.Itsevarmuus lisääntyy päivä päivältä,mietiskelen milloin voin lopettaa antabus hoidot ???Oon tietoisesti menny niinku ennenkin,baariin,konserttiin ja huomenna laivalle tallinnaan.Ihmetellyt miten ihmiset voi olla niin kännis,ei sitä huomaa kun itsekin on huuruissa 
.Me ei anneta periksi, tsempataan , pidetään hauskaa ja sillei 
tsemppiä 
Heippa herxx! Kiitos tosi paljon tsempistä, sitä tarvitaan ja paljon. Oisin minäkin varmaan jossain vaiheessa voinu Antabustakin tarvita, mutta kun en omasta mielestäni ollut mikään alkoholisti, se vaan oli mielestäni mukava tapa rentoutua. Ottaa päivässä 6-8 olutta ja siihen lonkerot päälle, huh. No seuraavana päivänä ei todellakaan ollut rento olo, kun en oikein pystynyt ees öisin nukkumaan. Tuosta Antabuksesta vielä, niin olen itse työssäni joutunut sitä jakelemaan ihmisille, jotka kävi sen päivittäin hakemassa. Ajattelin silloin, että onpa kurjaan jamaan nuokin joutuneet. Ja sitten kun tyyppi ei ilmestynyt sitä hakemaan, niin arvasi, että ryyppääminen oli taas alkanut. Tämmöisellä pienellä paikkakunnalla on aika korkee kynnys lähtee päihdetyöntekijänkin luo, kun kaikki on tuttuja. Mutta toivottavasti tästä selviis nyt omin voimin. Ei oo vielä yhtenäkään päivänä onnex tehny alkoa mieli ja siitä oon tosi hyvillä mielin.
Tsemppiä meille molemmille ja kaikille muillekin, jotka on samassa tilanteessa! Kyllä tästä selvitään
Mielenkiinnosta kysyn kuinka monta prosenttia tuli hakemaan sitä Antabusta uudestaan? Sillä kun lähtee välillä henki varsinkin jos on pidempi kuuri alla ja korkki aukee kuten juopoilla on tapana.
No kyllähän ne Antabuksen hakijat alussa olivat hyvinkin sitoutuneita hoitoon. Ja ne kaikki tuli lääkärin ohjaamana, joten seuranta oli hyvinkin tarkkaa, verikokeet ym. ja nollat piti puhaltaa, ennenkun sitä annettiin. Mutta kuten arvaatkin niin ensimmäiset tipahti jo parin viikon jälkeen ja pisin jakso taisi olla 3kk. Joten ei se Antabuskaan ihmeitä tee, jos ei siihen lopettamiseen oikeesti oo ite sitoutunut.
Näin se vaan menee,sitoutunut pitää olla.Ei ois onnistunu mun kohdalla ilman hoitoa,join aina 3-5 päivänä iltaisin.Sitten pari selvää päivää ja taas tekimieli .Nyt yli kolme viikkoa ihmeen helpolla mennyt,sowhatt jatketaan samaan malliin ,niinku Bampi liukkaal jäällä horjuu,horjuu vaan ei kaadu,tsemppiä me Kesä19 ja muut.Naattikaamme syksystä +20 mittaris
Lopettamisen onnistuminen on pääasia, tapahtuipa se sitten hoidon kautta tai omin avuin. No, periaatteessa hoidossahan sen päätöksen minäkin tein, kun olin sairaalassa viikon. Ilman sitä tapahtumaa varmaan jatkaisin vaan samaan malliin edelleen. Ihmeen hyvin on mennyt ilman alkon mielitekoja, oon puuhastellu kaikkee muuta kotosalla, mitä en oo moneen vuoteen kehannu tehhä. Tästä vaan jatketaan ja eipä se haittaa jos välillä horjuukin, kuhan pyssyypi tiellä eikä ojaan ajaudu. Ja ojastakin pääsee nousemaan ylös. Iloitaan jokaisesta uudesta päivästä
Hellureijaa ! Tallinnan reissusta selvitty,pikkuisen teki mieli ottaa laivall rohkeusryyppyä täytyy myöntää .Tuliaisina toin itselle kexi suklaata,mobilaattia ja eucalyptys karkkeja.Budjetti yllätti positiivisest,alle sata euroa .
Hieno juttu, että uskalsit ihan risteilylle lähtee, tosi hyvä. Ite oon aatellu tässä myöskin, että jos joutuu semmoseen tilanteeseen, missä on alkoholia tarjolla niin mitenhän käy. Kestääkö pinna olla ottamatta. Nythän mulla on silleen hyvä ( no hyvä ja hyvä, ei kiva olla kipsi jalassa:( ) tilanne, kun oon kotona, enkä pääse minnekään omin avuin. Ei ole siis mitään houkutuksia tarjolla ees. No sen näkee sitten. Ei oo kyllä vielä yhtään tehnyt mieli alkoa reiluun kuukauteen. Toivottavasti tämä olo jatkuukin tämmösenä.
Näin arvelinkin tosin en ihan noin lyhyttä taivallusta. Kova on kyllä tauti!
Neljä viikkoa takana täysin ilman alkoholia ja helppoa ollut ! Tänään kaverin kanssa oli puhe ruskareissusta jonnekin päin ja päätettiinkin tehdä se.Ensimmäisen kerran (korkki kiinni 19. jälkeen kotia tultuani mietiskelin et voishan sitä iltasin vähän ottaa
Reissu kyllä tehdään mutta pitäs jatkaa nollatoleranssilla ? Apuva,apuva,täytyy jatkaa lääkkeen ottoa retkeen asti 