Moi. Siirryin tänne vähentäjistä tekemään päiväkirjaa, joka voisi toimia minulle apuna täys raittiuden tiellä. Huomenna kolme viikkoa korkki ollut kiinni. Olen lähempänä 40 oleva mies. Alkoholin säännöllinen käyttö alkanut noin 17-vuotiaasta ja on ollut jo nuorena vauhti päällä viinan kanssa. Vaikka onnistuinkin juomaan harvemmin, niin aina jossain vaiheessa on lähtenyt lapasesta touhu ja pakko myöntää, että parempi olla ilman. Lapasesta lähti taas joululomilla ja uutena vuotena. Kahteen viikkoon noin viikon verran yhteensä kännissä. Onneksi nyt, eikä kolmeen viikkoon ole edes mieli tehnyt. Mutta heikkoja hetkiä varmasti tulee ja pitää keksiä keinoja, miten viinapiru voitetaan niissä hetkissä. Viimeksi kun yritin olla vuoden kokeilun ilman, niin olikohan se noin 5kk jälkeen niin, että ajatus muutttui, että turhaan sitä niin pitkään odottaa ja pikku hiljaa sitä joi useammin viikonloppuisin. Ensiksi vain lauantaisin ja 2-3 viikkoa taukoa, mutta kyllä se pikku hiljaa aina tihenee kunnes juo usein pe-la kunnolla. Arkena en ole koskaan juonut paitsi lomilla. Pisin putki lähes joka päivä on ollut lomalla noin 4-viikkoa, joka on jo ihan sairasta puuhaa varsinkin kun en osaa juoda muutamaa!! Miksi sitä ihmisen pitää myrkyttää itseään ja paeta maailmaa?? Koitan päivittäin mietiskellä asioita, miksi juomattomuus on ainoa vaihtoehto. Teen itselleni mietiskelemällä asiaa vahvoja puolustus muureja heikkoja hetkiä varten. Lukenut paljon lopettajien ketjuja ja niistä myös imen itseeni voimaa taisteluun viinapirua vastaan. Nyt korkkaan ihanan perjantain vuoksi toisen limun.
Kannattaa kääntää se ajatusmaailma niin, ettei tarvitse enää juoda. Monethan kärvistelee pitkiäkin aikoja ajatuksella, kun ei saa juoda.
Sillon se on kyllä yhtä tuskaa.
Mene perjantai-lauantai-iltana salille tai autoilemaan, ne on niitä juttuja, joita selviäjät tekee : ) Selviäjiä voi nähdä myös kaupassa yhdeksän jälkeen tai viikonloppuaamuina ennen yhdeksää.
Viikonloput menettää muutenkin sen merkityksensä siinä mielessä, jossa ne tottunut ymmärtämään. Selvänä sitä voi tehdä mitä vaan asioita päivästä riippumatta tai olla tekemättä, kun levottomuus katoaa.
Paras tunne, jonka selviäjä voi kokea, on se voittajan fiilis. Alkoholi on vakavaa riippuvuutta aiheuttava aine, eikä kaikki pääse siitä koskaan irti.
Se Thaimaahan jäänyt lahjakas muusikko lauloi siitä pikkusormen antamisesta pirulle. Näin se viinan kanssakin menee, viattomasta hauskanpidosta kaappijuopoksi ei välttämättä tarvita edes vuosien harjoittelua, osa saavuttaa alkoholismin jo nuoruusvuosina sinnikkäällä kupittamisella ja muutamalla vastoinkäymisellä.
Sen verran kuitenkin muistutan, että alkoholismi lähtee ihmisestä, kuin purkka tukasta. Se muistuttelee kuulemma olemassaolostaan vielä vuosikausienkin päästä.
Itsellä tänään päivä 558 ja kädessä kallista kuumaa juomaa, eli kahvia.
Hieno suunta @Suuntaaetsin. Hyvä, kun siirryit tänne lopettajiin. Täälä on kannustavaa luettavaa, ainakin itselle on. Ja tuo itselle oma kirjoittaminen on auttanut, kun oon nopeesti tullu kirjoittamaan tai lukemaan muitten juttuja, kun pahin viinanhimo on päällä.
Oli hyvä kirjoitus @Jussi :lta. Kannattaakin lukea noita konkareiden kirjoittamisiakin.
Tosiaankin on hyvä olla itselle mukavaa tekemistä, millä täyttää päivänsä.
Raittiissa ulkoilmassa kävely on itseltäni vienyt ajatukset pois päihteistä, kun hengittelen tervehdyttävää syvähengitystä ja nautin luonnon monimuotoisuudesta. Kukin tietenkin tavallaan omaa mieltä virkistäviä juttuja.
Olitkin jo pitkään juomatta ja pystyt nytkin lopettamaan. Ajatuksena tuo koko loppuelämänelämän juomattomuus tuntui itselle liian haastavalta. Päivä kerrallaan riittää ja siitä voi aina iloita ajatellen, ettei huomennakaan tarvitse juoda.
Tsemppiä Sinulle ja meille muillekki👍
Ihana rentouttava lauantai. Viikonloppuisin koitan aina palautua viikostani. Minulla on fyysinen työ ja treenailen viikolla. Tänään on kevyt hölkkä/koko kropan venyttely ja sitten rentouttava sauna!
saa mieli ja kroppa palautua. Välillä on sunnuntaisin kovempi treeni. Yritän kuunnella kroppaani ja mieltäni. Ei saa olla liian ankara itseään kohtaan. Tosiaan päivä kerrallaan taktiikalla mennään ja tänäänkään ei tarvitse juoda, muutakun vettä, limua ja kahvia. Ennenhän sitä mukamas rentoutui usein viikonloppuisin viinan voimalla, mikä tosiaan vain kuormittaa kehoa. Noin kymmenen vuotta ajoinkin itseni loppuunpalasimeen kovalla työn teolla, urheilulla ja lähes joka viikonlopun juomisella. Seinä tuli vastaan rajusti ja sen kokemuksen avulla tajusin jo, että viina oli koko yhdistelmän suo johon jäin kiinni. Siitä sitten vähensin juomis kertoja. Silloin ensimmäisen kerran tiedostin ongelmallisen alkoholin käyttöni. Silti vuosia taistelin tasapainon kanssa, jota ei löytynyt yrittämisen jälkeenkään. Taisteltu on ja ymmärrys vasta kolme viikkoa sitten tuli, ettei vähentäminen ole enää vaihtoehto vaan taistelu täys raittiuteen on oikea tie minulle.
Koitan nyt työstää säännöllisesti ajatusta täys raittiudesta ja rakentaa puolustukseni kuntoon. Varsinkin näin alku metreillä pitää niin sanotusti treenata asiaa mielessäni. Treenataan kaikki lopettajat tätä ajatusta, niin meistä tulee vahvempia. Samahan se on treenata mitä tahansa, niin jos haluaa kehittyä ja tulla vahvemmaksi, niin pitää säännöllisesti treenata ja yrittää pikku hiljaa tulla vahvemmaksi. Ilman sitä me emme kehity. Sitten kun on kehittynyt tiettyyn pisteeseen, niin pienemmällä työmäärällä pystyy pitämään helpommin hyvän tason. Vähän kun joku pysynyt pitkään vaikka vuosia raittiina, niin ei tarvitse enää niin paljon tehdä töitä sitä vastaan, että korkkaisi. Hyvää viikonloppua kaikille ja taistellaan viinapirua vastaan. Tsemppiä kaikille taistelussaan ja muistakaa olla armollisia itsellenne. Pitää jokaisen löytää oma paras tapa viina himoja vastaan.
Taas yksi maanantai työpäivä takana ja ihanaa kun ei tarvitse selviytyä ja olla viikonlopun juomisten jälkeen aivan loppu. Siinä taas yksi hyvä syy olla ilman alkoholia. Välillä on kyllä alku viikko ollut aikamoista taistelua jaksamisen kanssa. Vaikka ei sitä silti elämässä aina ole niin levännyt olo, niin on se aina parempi silti, että olisi juonut. Pidetään korkki kiinni ja hieno viikko kun ei tarvitse selviytyä alkoholin tuomista vieroitus oireista. Kaikille stemppiä viikkoon ja hyvä tätä jaksamistakin pohtia. Suurin osa ihmisistä joilla arkityö, niin maanantai ei kiinnosta yhtään. Eilenkin oli kiva kun ei tarvinnut miettiä kokoajan, miten sitä huomenna jaksaa taas töissä krapulan jälkeen. Tässä taas mietintöjä ja päiväkirja merkintöjä, miksi ei kannata heikkona hetkenä korkata.
Huomenna tulee kuukausi täyteen ilman alkoholia. Eka kuukausi mennyt helposti. Välillä tietenkin viikonloppuisin aika madellut ja tuntunut tylsältä. Mutta lopuksi ne on vain lyhyitä hetkiä ja juominen ei ole tullut mieleenkään, muuten kuin miettimällä, että ennen tietyssä tilanteessa olisi juonut varsinkin jos joku syy mitä voisi juhlia. Ennenhän sitä petasi ja odotti milloin pääsee juomaan, kun on muka niin hyvä syy juomiseen.
Minulla on alkanut jo muutama vuosi sitten taistelu, sitä vastaan, että pitää vähentää ja näin ei voi jatkua enään. Mutta kauan kestikin, että hyväksyin sen, etten voi enää ikinä juoda yhtäkään annosta. Kyllä se oli vaikea ajatus vielä hetki sitten, etten ikinä joisi enää. Kohdallani uskon, että tämä taistelu vähentämisestä helpottaa hieman tietäni tähän täys raittiuteen. Olen niin monta kertaa ratkennut ja huomannut kun mopo lähtee käsistä, enkä ole pysynyt suunitelmissa vähentämis yrityksissäni. Pidin silloinkin muutaman viikon taukoja ja kyllä sitä joka kerta odotti, että pääsee juomaan ja monet selvät viikonloput olikin odottelua, että päässe juomaan, koska elämähän oli tylsää ilman viinaa. Tuo kierre on nyt nähty ja raittiuteen päästäkseen on vain hyväksyttävä se, ettei enää koskaan tarvitse juoda.
Jatketaan silti säännöllisesti puolustuksen rakentamista ja keinoja millä heikkona hetkinä viinapiru heitetään roskikseen. Alku taipaleella tässä kumminkin ollaan. Pyrin nauttimaan elämästäni ilman viinaa. Iloitaan siitä kun saamme olla selvinpäin. Stemppiä kaikille taisteluun ja muistakaa armollisuus itseänne kohtaan. Ihanaa kun taaskaan sunnuntaina ei ole varsinkaan henkistä krapulaa.
Tänään on ensimmäistä kertaa tällä matkalla täysraittiuteen ollut alkoholi mielessä. Puolison juomat jääkaapissa ja juo tänään. Heti aloin miettimään, että tuosta ottais yhden, kun ihana lauantaikin, niin voisi rentoutua. Sen yhden kun ottaisin, nii saman tien kauppaan lähtisin hakemaan niin paljon juomia, ettei vaan lopu juomat.Nuorempana välillä ostin liian vähän ja lähes aina piti sitten mennä baariin kun kaupasta ei saanut enää.. No en ota yhtäkään tänään. Ei kiitos. Onneksi puoliso ei juo usein. Pientä stressiä ollut töissäkin, nii se myös aina lisää juomis himoja, että saisi hetkeksi unohtaa kaiken ja vetää pään täyteen. Nyt pitää vaan keksiä keinoja selvinpäin rentoutua ja unohtaa turhat stressin aiheet. Tänään 5-viikkoa ilman myrkkyä.
Onnea 5:stä viikosta 
Joskus tulee itsekullekkin noita vahvoja haluja ottaa ihan vähä alkoholia.
Hyvä, kun pidit mielesi vahvana ja tiesit, ettei se siihen yhteen jäisi.
Mukavaa lauantaita selvinpäin.
Tsemppiä Sulle, mulle ja kaikille plinkkiläisille raittiina pysymiseen 
Viiden viikon onnittelut! Stressi se on tunnetusti sellainen mahdollinen kompastuskivi, mutta hyvin tuntuu olevan tuntosarvet siellä pystyssä, jatka samaa rataa
Alkoholi oli eilen alku päivästä mielessä, mutta ei tullut mieleenkään korkata, vaikka ajatus mielessä pyörikin pari tuntia, joten päätin lähteä ajelulle ja kauppaan ostamaan limuja ja pari alkoholitonta olutta. Sen jälkeen ei enää ajatus juomisesta enää pyörinyt päässä. On se silti ärsyttävää, kun lähtee miettimään korkkaamista ja juomista. Onneksi tahtotila on kovempi olla selvin päin, joten kiusaus voitettiin.
Tänään ajaessa aloin yhtäkkiä miettimään, että jos sitä kumminkin välillä voisi juoda. Muutaman kerran vuodessa olisi kiva nollata pää. Aloin miettimään jos kesällä voisi ottaa seuraavan kerran, kun lomaakin silloin……. No torppasin ajatukset pois ja nyt illalla kuuntelin podcastin: Aikalisä-Terapeuttiville:Halusin vain koomaan. Oli hyvä podi ja keskustelu herätti minussa tunteen, että ei tässä kyllä vaan voi juoda muutaman kerran vuodessa. Tästä podista myös heräsi ajatus, miksi on niin vaikea sanoa itseäni alkoholistiksi ja en kyllä pysty sillä nimikkeellä itseäni kutsumaan. Mielummin päihdeongelmainen tai alkoholin väärin käyttäjä. No pääasia etten juo ja päivä kerrallaan mennään. Osui ja upposi tämä podcast itseeni hyvin.Juominen ei muuten ole ollut mielessä edellisen kerran jälkeen, eikä edes tee mieli myrkyttää itseäni. Mutta heti kun herää jotain ajatuksia juomiseen, niin pitää mahdollisimman pian kuunnella jotain aiheeseen liittyvää, että saa typerät juomis ajatukset selätettyä. Ensi viikon maanantaina tuleekin 2kk täyteen raittiutta. Sitähän onkin hyvä juhlistaa viikonloppuna limulla. Stemppiä kaikille omien kiusausten kanssa ja nautitaan tulevasta viikonlopusta selvinpäin!
Noniin yli 2kk raittiina. Miettinyt omaa juomis historiaa ja selkeä päihdeongelma on ollut aina siitä asti kun säännöllisesti aloitin juomaan noin 17-vuotiaana. Silti sitä ajatus viime aikoina käynyt mielessäni, että jos silloin tällöin voisi ottaa. Tämän kokonaan luopuminen alkoholista ei tule olemaan helppoa ja se ei ole ihme, kun pitää luopua “hyvästä ystävästä”, joka toi helpotuksen ja sai maailman näyttämään paremmalta. Sitä vaan kaipaa hyvää nousu humalaa ja energiaa jolla pitää hauskaa. Itse olen erittäin addiktoituva henkilö. Juominen itsellä tuo energiaa ja lähes aina sitä valvoi sen voimalla erittäin myöhään. Join aina niin kauan, että sänkyyn mennessä sammuu heti lamppu. En osaa mennä nukkumaan, ennen kuin tietty piste saavutettu. Tuo pirullinen ystävä saa juomaan järkyttäviä määriä ja ainahan se jossain vaiheessa kääntyy itseään vastaan. Muutaman päivän putket varsinkin. Miksi juoda vaikka 4-päivää putkeen ja se ei ole edes enää hauskaa neljäntenä päivänä, vaan ahdistuksen siirtämistä, minkä ryyppääminen aiheuttaa. Yhden päivän ryyppääminen taas aiheuttaa vähintään parin päivän väsymyksen. 4 päivän ryyppääminen taas aiheuttaa erittäin ikäviä vieroitus oireita moneksi päiväksi.Pitää vaan myöntää, en osaa juoda. Enkä juo tänäänkään. Limu linjalla mennään. Silti tuon mukamas tärkeän ystävän jättäminen tuntuu vaikealta. Tämmöisiä ajatuksia tänään pyörinyt mielessäni. Töissäkin tuli heitetty vitsiä alkoholista.
Onnittelur 2kk raittiudesta ja tsemppiä jatkoon
Oletusvastaus: älä edes ajattele.
Mutta jos hyvin käy, sä saatat huomata, ettei juominen enää ookkaan mitenkään kivaa, kiinnostavaa tai palkitsevaa. Mutta en mä vielä ens kesänä lähtis kokeilemaan.
Kärsivällistä kevättä!
Mullakin on sellainen neuvo, ettei kannata kokeilla osaisiko sitä ottaa oikein. Saattaa parikin kertaa mennäkin ihan kohtuudella ja se sitten antaa valheellisen kuvan, että täähän pysyy hallinnassa, mutta äkkiä sitä ollaan samassa suossa. Itselläni on useasti käynyt näin ja enää en kokeile.
Mä olin joskus 2009 aikoihin 1,5v juomatta.
Sitten otin tavaksi ottaa saunassa muutamana iltana ykkösolutta, sitten kakkosta, kolmosta jne. Saunassakin aloin käydä päivittäin ja saunan puutteessa kuuma suihku antoi myös luvan sihauttaa.
Sitten se meni siihen, että heti töiden jälkeen ja viikonloppuisin en edes laskenut määriä. Unille asti otettiin olutta.
Tässä muutama vuosi sitten tajusin, että odotin olutta koko iltapäivän, enkä voinut enää ottaa sellaisia töitä vastaan, jotka häiritsivät olutharrastusta.
Olin sairastunut alkoholiriippuvuuteen, eli alkoholismiin ja se alkoi ahdistamaan niin paljon, että harrastus loppui kesällä 24.
Tänään 608 päivää raittiina ja täytyy sanoa, että alkoholiton juoma maistuu tänään niin hyvälle, että tuskin enää pahan makuista alkoholia kaipaan.
Mahtavaa istua nytkin mökkiterassilla, kun mieli ja aistit on kirkkaina ja normaali väsymys hiipii hiljalleen rauhoittamaan tämänkin päivän.
Jos olette taistelleet mielenne irti tuosta pirunkusesta, niin älkää nyt ihmeessä palatko entiseen. Se on vähän, kun menisi aina sen talon kulmalle uudelleen, jossa tulee selkäsauna ja odottaisi jotain eri lopputulosta samoilla eväillä.
Hyvin kiteytetty alkoholismin synty. Ja täytyy sanoa, että sama täällä, olen oppinut pitämään alkoholittomista suosikkijuomista niin kovin, että enää ei alkoholi tule mieleen eikä mieliteoksi.
Kun kohtuukäyttö kuiskuttelee, niin kannattaa pyyhkiä moinen ajatus heti mielestä, muistella millaista paskaa elämää se viinan kanssa lutraaminen oli, muistella realistisesti, että kuinkas se nyt ihan oikeasti menikään… juoda jotain muuta hyvää, mieleistä ja nauttia elämästä selvinpäin. Alkoholi ei saa pidemmän päälle aikaan kuin epäonnea ja pahaa mieltä. Kun kerran on alkoholista itsensä irti taistellut, päässyt uuteen parempaan alkuun, ei kyllä missään nimessä kannata lähteä leikkimään tulella. Mitä sillä saavuttaa. (No niin, saarnaaminen riittää jo.)
Mukava, leppoisa tunnelma välittyi tänne asti 
Raittiin elämän parhaita hetkiä.