Susi ja mustahiuksinen nainen

Kunnioitusta kaikille jotka ovat päässeet irti tai ovat aloittaneet prosessin.

Tässä hieman historiaa:

Vuonna 2008 jouduin ensimmäisen kerran mielisairaalaan hallusinaatioiden vuoksi.
Vuonna 2012 Joulukuussa olin 14. kerran Suljetulla osastolla.

Loppuuko tämä koskaan?

Olen lopettanut päihteiden käytön 4 kertaa ja jokaisen lopettaiskerran jälkeen olen mennyt psykoosiin kun en saa enää rauhaa mieleni demoneilta, jotka päihteillä tehokkaasti poistuvat. Nyt olen ollut 9 viikkoa selvinpäin ja oireet alkavat tulla esiin.

Kaikki tuntevat minut mutta minä en ketään.
Mielessäni pyörivät kaikenkaikkeuden materiaalisen ja antimaterian välisten energioiden tanssi ja liike.
Kuulen kutsuvia ääniä henkimaailmasta ja näen hallusinaatioita isosta kahdella jalalla seisovasta sudesta jolla on revitty nahka ja sen haavat vuotavat verta ja mätää. Se ei puhu vaan murisee mutta ymmärrän sitä ja se haluaa että tulen henkimaailmaan takaisin.^
Näen unia mustahiuksisesta naisesta joka tarvitsee minua mutta en löydä häntä mistään vaikka olen etsinyt kaikkialta.

Tartutan sairauteni ihmisiin ja he sekoavat ympärilläni, sairastuvat ja kuolevat.

Kuinka saan itseni lopettamaan muiden kiroamisen?

Pitäisikö minun riistää henki itseltäni muiden vuoksi, vai elää sen kanssa että kylvän tuskaa ympärilleni?

Ja ennenkaikkea:

Onko tää harhaa vai todellisuutta ja mitä keinoja on noiden hallusinaatioiden pysäyttämiseen?

Nykyinen lääkitys per pv:

Abilify 30mg aamulla
Serenase 10mg aamulla 10mg illalla
Zyprexa 20mg illalla
Xanor Depot 2mg 1x aamulla 1x päivällä 1x illalla ja 1x nukkumaan mennessä.
Seroquel 300mg aamulla 500mg illalla

Mnulla on aktiivinen suhde psykiatriseen sekä a-klinikan hoitoon.

Jeesikää miestä mäessäja kertokaa mitä minun pitäisi tehdä?

Irtisanoin asuntoni ja myin kaiken omaisuuteni läppäriä lukuunottaatta viime viikolla, olen siis koditon 30.4 alkaen.

suosittelisin puhumaan näkemistäsi asioista avoimesti sekä tiivistämään avohoitoasi mikäli mahdollista, ei kannata poissulkea myöskään osastohoitoa, se on varsin hyvä vaihtoehto, kun oireet pääsevät sellaisiksi, ettei kotona selviä. päihteettömyyden alkaessa itsellä ainakin kaikki oireet tuntuivat räjähtävän, mutta lieventyvät kyllä ajan kanssa kun selväpäisenä pääsee asioita käsittelemään. on tietenkin eri asia, mikäli päihdeongelman lisäksi on esim skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö, se tuo hoidon suunnitteluun ja lopettamiseen omat temppunsa, mutta ei ole mahdotonta.

tunnistatko itse selvästi mikä on harhaa ja mikä ei vai onko raja näiden asioiden välillä hämärtynyt?