En ole pitkään aikaan käynyt tällä palstalla. Mutta jotenkin sitä aina retkahdusten jälkeen tänne eksyy. On jotenkin uskomatonta, että vuodesta toiseen ihminen on samassa tilanteessa. Se harmaus ja harmitus, joka vaivaa, kun on taas pelannut ja velkaanut. Nettikasinot. Siinä minun vitsaukseni. Ei mikään RAY:n automaatti houkuta. Eikä pokeri vaan videopokerit netissä.
Jälleen kerran olen vajonnut suohon. Tiedän, että täältä taas kerran noustaan, kun vaan halua on. Mutta miten ihmeessä tämä elämä on vaan vuodesta toiseen tätä samaa? Aina sitä vaan jaksaa nousta ja jaksettava on vaan nousta nytkin. Vaikea selittää tätä olotilaa. Totta kai velat harmittaa. Mutta eniten se, että tässä taas ollaan. Ja sitten taas nitkutellaan ja kitkutellaan puoli vuotta hyvistä tuloista huolimatta, että akuutit velat saa pois ja normaalin talouden pyörimään.
Tietysti olen onnekas, että tästä pelihistoriastani huolimatta mulla on omistusasunto, vielä lähes uusi sellainen. Neliöitä yhdelle ihmiselle enemmän kuin tarpeeksi. Ja ompa vielä melko uusi autokin. Mutta on kyllä sitä velkaakin. Tämän kaiken ylläpito olisi toki helppoa, jos pelivelkaa ei olisi. Nyt sitä on 5800 euroa. Kahdella kortilla. Eikä tuo ongelma sinällään olisi mutta kun on asuntolainaa, opintolainaa ja vielä autolainaakin.
Kulissit pitää pitää pystyssä keinolla millä hyvänsä Kukaan ei saa tietää. Olen oppinut, että peliongelmista ei kannata ystäville tai läheisille kertoa. Vain anonyymi avautuminen on minun tapauksessa oikea tie. Ja sitä tämä foorumi edustaa.
Päivä 1 ja 5800 euroa pelivelkaa. Tästä lähdetään. Toivottavasti ensi jouluna olisi parempi tilanne.
Näin Joulupukkia odotellessa tarinaasi lukiessa tuli mieleeni seuraavaa: Jokainen peluri voisi antaa itselleen aineettoman joululahjan. Se voitaisiin ilmaista esim. “lopetan pelaamisen”. Lahja on erinomainen. Miksi juuri tämä lahja on niin vaikeaa vastaanottaa?
Toinen kiinnostava asia oli pelaamisesta johtuva velkaantumisen uusiminen hyvistä tuloista huolimatta. Siis, miksi sama kierre uudelleen, vaikka velkaantuminen kismittää. Ilmeisesti sen jälkeen, kun addiktioraja pelaamisessa on saavutettu ja ylitetty, normaali, hallittu pelaamiskäyttäytyminen ei ole enää mahdollista. Tämähän tarkoittaa, että on oltava pelaamatta loppuelämä ellei halua joutua uudelleen pelikierteeseen.
Laitetaan yhdessä rahapelit boikottiin vuodeksi ja jokainen meistä arvioi 24.12.2014 tahollaan, oliko tämä lahja vaivan arvoinen. Miltä tämä itselle annettu lahja kuulostaisi?
Kiitos riuku! Toden totta, päätin antaa itselleni lahjan, joka on pelitön vuosi 2014. Tuo lahja on arviolta 5000 euron arvoinen. Tuon verran mennyt yleensä vuosittain. Olkoon tuleva vuosi muutenkin alku kaikelle uudelle ja paremmalle. Uuden vuoden lupaukset ovat tylsiä mutta tämä lahjaidea on siis parempi.
On siis isomman remontin paikka muutenkin elämässä mutta ei liian isoin kertamuutoksin. Siitä ei hyvää seuraa. Elämää tulee muuttaa vähitellen. Ei tässä ole kyse pelkästään peleistä vaan tasapainoisesta elämästä. Kun asiat on kunnosssa, niin pelihimoakin on helpompi vastustaa. Vuosi alkakoon siis tipattomalla tammikuulla ja säännöllisellä treenillä. Kyllä tämä tästä.
Monesti kehoitetaan kertomaan jollekin peliriippuvuudesta. Se tie on jo minun osalta kuljettu. Tietysti se auttaa silloin, kun on tukala olo taloudellisesti ja henkisesti. Nuo edellä mainitut uskon selättäväni itsekseni ja tämän foorumin avulla.
Erittäin hyviä suunnitelmia sinulla ensi vuodelle! ja kyllä sinusta löytyy sisua toteuttamaan ne. Olethan onnistunut aikaisemminkin. Tsemppiä!
Pelaamiseen liittyviä oheistoimintoja ja taustatekijöitä sivusit myös tekstissäsi. Tartun niihin. “Iltaliikenteessä” helposti sortuu helposti pelikoneelle. Tämä on tuttua!
Miksi ryhtyi pelaamaan aikoinaan? Siihen meillä jokaisella on yhdistäviä ja erottavia syitä. Pelaaminen tuottaa mielihyvää (aluksi) eli “hetken iloa” vaikuttamalla tietyllä tavalla aivoihimme. Mainitsit, että yksityiselämä pitäisi saada kuntoon. On totta, että tasapainoisessa mielentilassa pelaaminen ei juurikaan tule mieleen. Ei siihen tasapainotilan järkkymiseen kyllä paljon häiriötä tarvita ainakaan omalla kohdallani! Ylös, ulos ja lenkille tai kuntosalille on terapiaa mielelle ja kropalle ja samalla tuottaa mielihyvää. Kunpa sitä muistaisi pelihimon yllättäessä rauhoittua hetkeksi, niin järki ehtisi saada tunteet kuriin! Siinäpä haastetta. Vihdoin annoin periksi ja suljin Veikkauksenkin sivut. Nettikin on nyt suljettu! On ollut tuskallista huomata oma heikkoutensa pelaamisessa: En pysty lopettamaan silloin kuin olin suunnitellut!
“Olet tehnyt päätöksiä, joita ei tarvitse katua.” Pelitöntä uutta vuotta: Se on paras lahja ja vaivannäön arvoinen! nyt… … jouluna 2014
Aika parantaa haavat. Tähän on uskottava. Pikaisen laskun mukaan 5. päivää siitä, kun taas päätin lopettaa pelaamisen. Tai edellisestä pelistä lienee päivä enemmän. Joka tapauksessa alkaa taas ajatuksen selkiintymään ja elämä normalisoitumaan. Ei tämä pelkästä rahata ole elämä kiinni. Tietysti, jos rahaa ei ole, niin silloin on toinen asia. Olis mukava, jos nämä tappiot saisi vähennettyä verotuksessa. Tietysti kun ei voitoistakaan makseta veroa, niin tätä mahdollisuutta ei ole. Mutta tulisi hyvä potti.
Tiedän tasan tarkkaan mitä mun pitää tehdä taas tästä noustaukseni. Ja muutamia asioita olen jo tehnytkin. Kyse on nyt enemmänkin mitä mun pitää tehdä, ettei tämä toistuisi enää koskaan? Sitä en vielä ole keksinyt.
Tappiot liittyy oikeastaan oluen ottamiseen ja pelaamiseen. Pystyn jostain syystä pelaamaan voitollisesti kasinoakin tai ainakin niin, että ei lähde lapasesta. Sitten muutama pullo olutta ja tuhansia menee. Vaikka en mikään alkoholisti ole, niin taidampa pitää tipattoman tammikuun.
Se miksi aloin pelaamaan onkin hyvä kysymys. Mielihyvä tosiaan. RAY:n automaatit vaan houkutti poikasena ja sitten kasinot vanhempana. Pari isompaa voittoa. Royal Flash pariin kertaan vitosen panoksella. Eipä ole sitten alun jälkeen noitä näkynyt. Kaippa ohjelmatkin on kehittynyt yhä tehokkaimmiksi ryövääjiksi. Mutta kaikkineen aina on menty niin, että ensiki voittoa ja sitten kovat tappiot.
Jotenkin kauppareissun yhteydessä jos heittää muutaman euron automaattiin, niin se johtaa Veikkauksen sivuille raaputtamaan arpoja. Siitä tappioharmituksessa sitten etsimään taas uutta nettikasinoa, johon ei ole blokkia. Pelitilin sulkeminen ei sitten muuten olekaan ihan läpihuuhtojuttu monestikaan!
Uusi elämä näköjään alkoi, vaikka ei sitä ollut niinkään tarkoitus erityisesti aloittaa. Mutta joskus se elämä vaan yllättää. Positiivisia asioita siis tullut paljon. Ne positiiviset asiat pelastavat tässä hetkessä. Edelleen vaan pitää keksiä keino kuinka estää tätä tapahtumasta uudelleen. Ja muutama ajatuskin onkin jo tullut.
Nyt kun tätä foorumia lukee niin kovin moni tuntuu kirjoittavan pahimman ahdituksen keskellä. Sitten ei kuulukaan mitään. Tietysti ikävät asiat haluaa unohtaa varsinkin, kun alkaa mennä taas paremmin. Mutta ei kannata unohtaa. Ja ei toki kannata pelkästään huonona asiaa muistaa vaan yhtenä elämänvaiheena, josta menetetyn rahojen ja mahdollisten velkojen jälkeen jäi muistijälki siitä, että mitä pelaaminen aiheuttaa. Joskus ne oppirahat ovat kalliit mutta maksettava ne on.
On se vaan upea huomata, että välillä se aurinko paistaa risukasaankin. Elämä alkaa järjestymään ihan itsellään! Tietysti luottokorttivelkoja on vielä 5000 euroa mutta elämässä on nyt uusi valo. Tätä foorumia en saa unohtaa ja aion kirjoittaa vielä omaa tarinaani tarkemmin kun sen aika on.
Tammikuu oli vaikea taloudellisesti. Paljon menoja. Ja iso nippu menoja myös helmikuulle. Raha-asiat siis hieman painaa. Tavoitetila peliveloille 4750 euroa helmikuun puolivälissä. Tiukoille vetää. Se alle neljä tonnia on se kriittinen piste. Sen jälkeen tuntuu helpommalta.
Pelaaminen ei todellakaan ole käynyt mielessä. Tämä taloudellinen sotku on jo sellainen, että ei kaipaa yhtään ylimääräisiä ongelmia.
Jälleen kerran alku on ollut hyvä. Mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeata ei ole ollut. Mutta kyllä tietysti velat on sellainen asia, joka muistuttaa ja toisaalta tuo salakavalasti ajatuksen, että josko pelaamalla voisi velkoja kuitata. Ja se on vaarallinen tie, jolle en ole lähdössä. Velat eivät ole lyhentyneet käytännössä yhtään. On ollut paljon menoja alkuvuonna.
Hei natti!
Kun murehdit tuota pelaamisesta aiheutunutta velkaa, niin vaikka sitä et olisikaan saanut alkuvuodesta lyhennettyä niin tärkeää on kuitenin se että sitä velkaa ei ole pelaamisella kertynyt lisää.
Ajatus pelaamisella tilanteen helpottamiseksi (jackpotin voittaminen, jolla kaikki velat saisi kuitattua) on erittäin vaarallinen. Tai jos talletan 500 ja voitettuani 750 kotiutan rahat…
Tarinat foorumillakin kertovat että ne harvat peliongelmaiset jotka ovat sen jackpotin voittaneet, ovat pelanneet senkin voiton korkojen kanssa takaisin ja tilanne on ainoastaan pahentunut.
Hienoa että olet ollut pelaamatta. Jokainen pelaamaton päivä on jo voitto. Jatka samaan malliin!
Olet oikeassa. Niin monet kerrat, siis oikeasti monet kerrat olen sortunut aina vaan uudelleen. Sehän aina menee niin, että saa parhaimmillaan jopa sen 2000 e voittoa ja sitten tulee romahdus. Menee voitot ja korkojen kanssa. Ja monesti juuri niin, että kotiutuksessa on rahaa mutta kun nuo kasinot rakentavat systeemin siten, että kotiutuksen voi peruuttaa.
Ja tosiaan, tilanne on sen jälkeen vaan pahentunut. Nyt se korjaantuu jokaisella pelaamattomalla päivällä. Vuoden päästä tilanne on toivottavasti kuitattu. Ei tarkoita, että unohtaisin elää, vaan että tiedän pelaamattomuuden olevan ainoa keino selvitä.
Elämänilo alkaa taas palata. Mukavasti on aika mennyt pelaamatta. Eikä teekään mieli pelata. Kyllä sitä retkahdusta silti pelkää. Onneksi nyt on kaikkien yllättävien menojen takia talous niin tiukoilla, että ei edes uskalla ajatella laittavansa senttiäkään. Ei vaan ole varaa. Hyvä näin.
Hupsista. Tuli ensiksi laitettua 20 euroa Veikkauksen arpoihin ja siitä sitten 200 euroa nettikasinoon. Helposti kävi pelitilin avaus. Onneksi olin laittanut joskus tuon 200 euron päivärajoituksen. Muuten olisi lähtenyt lapasesta.
Muistutuksena, että edelleen heikkona hetkenä voi retkahdus tulla. Mutta onneksi tässä jo vahvempia ollaan ja himot oli tiessään. Jos tuolla 200 eurolla nyt selvittiin, niin hyvä. Perinteisesti lomarahathan onkin viimeisen kymmenen vuoden aika pelattu kesäkuussa.
On tämä kyllä ihmeellistä. Edellisen päivityksen jälkeen lähti taas ihan huolella lapasesta. Kunnon pelisessioita on ollut tuntikaupalla. Ei voi käsittää. Voittoa on sen +3000e, jolla onkin sitten osteltu taas kaikkea turhaa mutta velkoja lyhennetty. Nyt on vaan laitettava taas sulut kaikkiin ja aloitettava alusta. Ahdistus on niin kova.
En tajua. Olen nyt voitolla noin 4000 e. Yritin lopettaa. Suljin avanneeni kasinot. Mutta pakko oli taas äsken avata uusi tili. Miten noita kasinoita voi olla niin helvetisti? Tappiolla en ole ja osa varmaan miettii mitä rutisen kun voittoa on tullut. Mutta kyse ei ole ollut enää pitkään aikaan muusta kuin riippuvuudesta - ei rahasta. Voitoilla on kuitattu aiempia pelivelkoja vuosien varrelta, joita on (kun itselleen myöntää vihdoin), niin:
4300 euroa Nordea
1500 euroa Joustoluotto
Visa 1350 euroa
Master 1000 euroa
Anna itsellesi aikainen joululahja ja laita kaikki voittorahat lainanlyhennyksiin. Et kadu ikinä sitä päätöstä, mutta kadut kyllä kovasti jos häviät loputkin rahat. 8 vuoden uhkapelikokemuksella sanon tämän.
Muistan niin elävästi kans muutamien vuosien takaisen tilanteen kun piikkiä oli auki 10! paikkaan yhtä aika ja pikavipeillä koitettiin paikata tilannetta kun tili ei yksinkertaisesti enään riittänyt niin moneen kohteeseen. pahimmat vipit oli luokkaa vippaa 500 ja maksa siitä kuluja 150e ei oikein kestävällä pohjalla moinen meno.
Tossa kirjoittajan +4000e tilanteessa maksaisin ehdottomasti noi 3 pienempää velkaa kokonaan pois ja en maksaisi yhtään Nordeaa. näin tehden 3 eri kk lyhennystä tippuisi pois krralla ja jatkossa voisi Nordeaa maksaa vaikka hitu enemmänkin.
Niin siis noiden voitoilla saatujen velkojen lyhennysten jälkeen tilanne tuo. Ja on säilynyt ihmeen kaupalla, vaikka olen pelannut hullunlailla. Pakko vaan nyt lopettaa. Muuten menee kaikki. Olkoot tämä juhannus taas kerran uuden alku.