Sinulla on oikeus (asseratiiviset oikeudet)

Tämä lista on ollut minulle tärkeä. Olen lukenut sen moneen kertaan.

"
Sinulla itselläsi on oikeus arvioida omaa käyttäytymistäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi sekä ottaa vastuu niistä ja niiden seurauksista.

-Sinun ei tarvitse selittää käyttäytymisesi syitä.

-Sinulla on oikeus itse päättää, missä määrin sinun on löydettävä ratkaisuja jonkun toisen ihmisen ongelmiin.

-Sinulla on oikeus muuttaa mielesi.

-Sinulla on oikeus erehtyä ja vastata erehdyksistäsi.

-Sinulla on oikeus olla epäjohdonmukainen ratkaisuissasi.

-Sinulla on oikeus sanoa: en ymmärrä, en välitä.

-Sinulla on oikeus ja velvollisuus puolustaa itseäsi silloinkin, kun se loukkaa jotakuta toista, sikäli kuin vaikuttimenasi on itsesi puolustus ja suojelu eikä hyökkäys.

-Sinulla on oikeus ja velvollisuus kertoa jollekulle toiselle omista tarpeistasi (mitä sinä haluat), silloinkin, kun toinen ajattelee, että tarpeesi ovat aiheettomia ja epäjohdonmukaisia, toinen ei halua kuulla tarpeistasi, toinen loukkaantuu ja kiihtyy sinua kuunnellessaan, itse ajattelet, ettei sinulla pitäisi olla tällaisia tarpeita.

-Sinulla on oikeus ja velvollisuus käyttää omaa arvostelukykyäsi päättääksesi, onko jonkun toisen ihmisen pyyntö kohtuullinen.

-Sinulla on oikeus ja velvollisuus vastata kieltävästi tuntematta syyllisyyttä silloinkin, kun pyytäjä välttämättä haluaisi sinun suostuvan, on sinuun nähden johtavassa asemassa tai vetoaa tunteisiin.

-Sinulla on oikeus ja velvollisuus sanoa, miten toisen ihmisen sanat ja teot vaikuttavat sinun tunteisiisi.

Tämä on hyvä! Huomasin tehneeni tämän mukaan, mikä henkisesti helpottavaa.
On hyväksyttävä, että oma hyvä ei ole toisen. Voin vaikuttaa toiseen vain rajallisesti, omaan toimintaani sentään paremmin.

Huomenta. Kaunis aurinkoinen päivä ja minä vain täällä kirjoittelen ja luen. Mutta taidan olla tähänkin jo koukussa, niinkuin moneen muuhunkin asiaan.
Muistan että sain joltain terapeutilta tuon saman listan, tai ainakin samansuuntaisen asseratiiviset oikeudet listan.
Joiltain osinhan se on ihan järkeenkäypää ja yritin sitä kokeilla. Mutta sitten huomasin etten ainakaan kaikesta voi ihan suoraan sananmukaisesti olla samaa mieltä.
Eihän maalaisjärjen käyttö ole kiellettyä tässäkään.
Mutta sen alleviivaan että aluksi oli pakko olla kauhean itsekäs että sai tavallaan hengähdystauon itselleen muiden vaatimusten edessä. Sillä siihen lankean usein etten tajua laittaa rajoja ihmisille, se tuntui tosi pahalta ja tuli hirveä syyllisyys jos kieltäydyin. ja pelko että hylätään.
No, se täytyy myöntää että kyllä sitä hylkäämistä on sitten tullutkin kun en enää ole “kiltti” ja avulias. Enkä joka paikkaan enää lähde mihin kutsu tulee.
Olen koko ikäni ollut kuin koiranpentu, joka ilosta hyppii kun sitä puhuttelee ja kehuu. ja sen jälkeen teen melkein mitä vain.
Onhan se kiva tunne kun on tarpeellinen. Ja “pidetty”. Kunpa oppisin keskitien kulkijaksi, maltilliseksi, enkä heti vastaa kyllä liian innokkaasti vaan ensin vähän miettisin miksi minua tarvitaan, miksi kutsutaan johonkin?
Tieto lisää tuskaa pitää paikkansa.

Tänään oli tarvetta lukea nuo oikeudet uudestaan ja uudestaan, että rauhoittuisin enkä pelkäisi sanoa omaa mielipidettä, etten alkaisi taas olemaan liian kiltti ja avulias.
kiitos että on tämä palsta missä voi lukea ja saada voimaa omaan jaksamiseen.
Kaikista tärkeintä mielestäni on lähteä pois tilanteesta missä joutuu vain tinkaamiseen. On hirveää kuinka ihmiset voivat olla röyhkeitä ja vaatia toiselta ihmiseltä vaikka mitä, eikä yhtään omatunto kolkuta että onko tämä oikein. Vaikka olis kuinka läheinen, niin ei saa antaa toiselle sitä luuloa että hän voi vaatia mitä tahansa ja kiltisti vain suostut.
Aika mestareita on myös tuo vaivihkainen syyllistäminen. Mitä läheisempi sen suurempi ja röyhkeämpi on.
Jotenkin nyt kun kirjoitan tajuan mikä homman nimi on ja pää ikäänkuin selkenee ja terve järki voittaa.