Toi on tosi hyvä homma, ett oikeesti kiinnittää huomioo, mitä kaikkee muuta voi ja ehtii tehdä, kun ei alkottele! Ja saa paljon muuta kivaa tilalle.
1 tykkäys
Toimii muuten mulla. Muut terveysongelmani ovat ns. Pakottaneet kolmiolääkekuurille joten päätin olla juomatta, koska siitä tulisi suoranainen hengenvaara. On ollut mukava viettää aikaa kotonakin ja on ollut aikaa pohtia alkoholin käyttöä syvällisemmin. Tunnustin itselleni että en oikeastaan tarvitse sitä mihinkään, koska viikonloput kotona ovat sujuneet lukemisen, käsitöiden ja soittimien soiton merkeissä. Kunhan saan terveyteni kasaan, menen ehkä jatkossa karaokeen ja otan siellä pari siideriä. En jaksa enää olla viikonloppuja krapulassa - hain aiemmin huippufiilistä joka kännissä hetkellisesti tuleekin mutta hienon fiiliksen saa aikaan myös muuten.
Laskin myös, paljonko baari-illoista on säästynyt rahaa, ja ostin sillä sekä hyödyllistä tavaraa että ns. Krääsää. Näin sain konkreettisen esimerkin siitä, mitä kaikkea saa rahalla, jota en enää käytä päihtymystilan saamiseksi. Se buustaa eteenpäin.
Ainoa selitys on se, että kumppani juo ja en vaan pysty itekseni lopettamaan/vähentämään, kun kaapista löytyy aina alkoa.
1 tykkäys
Voisko joku kertoo, miten tästä eteenpäin?
Oletko keskustellut asiasta kumppanisi kanssa? Se nyt varmaan on ensimmäinen asia minkä voit tehdä. Muuta toiseen kämppään jos haluat raitistua ja kumppanisi alkoholiostokset kaapissa ovat ainut asia vähentämisen/lopettamisen esteenä? Tai molemmille omat jääkaapit joihin toisella ei ole mitään asiaa. Täytät sitten omasi kaikilla hyvänmakuisilla, terveellisimmillä juomilla.
Ei ole tarkoitus olla ilkeä tai tyly. Mut ne juomat siellä kaapissa on sun kumppanin. Suhtaudu niinkuin muuhunkin toisten omaisuuteen. Ne ei kuulu sulle. Tosin sulle on ehkä annettu lupa ottaa…huono vertaus…Osa omasta juomisen hallinan menettämisestä liittyy vääränlaiseen seuraan. En kuitenkaan sysää vastuuta muille; kunhan yrittää hahmottaa kuvaa mikä on johtanut tähän tilanteeseen.
1 tykkäys
Yritän tietyllä tapaa hakea syytä juomiselleni. Parikymppisenä se kuului kuvioon tavallaan, mutta katkesi aikuistumiseen. Ja en sietänyt pitkään aikaan juomista ja humalaisia ihmisiä. Yksi selitys tai syy voi olla hoitamaton ptsd. Hoitamaton siksi etten kokenut tarvetta hoitoon tai apuun. Useiden syiden summa, koen ahdistusta = hoidan alkoholilla, joka aiheuttaa lisää ahdistusta. Olen jättänyt pari juttua hoitamatta möröksi takaraivoon. Silloin se tuntui oikealta. Nyt kaivelen kaiken pohjia myöten. Ehkä tarvitsen muutakin apua kuin päihdelinkin.
3 tykkäystä
Mäkin haen aina syitä juomiselleni ja sehän on varma, että syitä löytyy. Mulla on diagnosoitu ptsd ja siihen usein liittyy päihdeongelma. Toisaalta olen aika varma, että löytäisin syitä ilmankin sitä. Aina pitää jaksaa jotain ja se on riittävä syy juomiselle. Nyt yritän edes jotenkin jaksaa jotain ilman alkoholia. Pitäisi pystyä käymään taas kaupassakin ilman, että joka kerta ostaa juomista. Elän silti tilanteessa, että muka aina on pätevä syy ja yleensä se on kotityöt, ahdistus ja masennus
1 tykkäys
Mulla on diagnosoitu ADHD, siksi juominen tuntui ainoalta tavalta saada se päässä oleva kaaos hallintaan. Oli todella lähellä, etten alkanut kiskoa kokoaikaisesti. Säikähdin sitä oikeasti. Työ ja kaikki tuntui vaan esteeltä saada oikeasti hyvä olo. Nyt olen ehkä shoppaillut vähän liikaakin. Pitäisi pyytää jotakin lääkitystä. Nyt en ole juonut yli kuukauteen kuin satunnaisesti, en ole tämän kolmiolääkekuurin takia uskaltanut eikä sitten ole oikein enää tehnyt mielikään. Baareissa on kuitenkin aina ne samat naamat ja samat jutut. Tietysti tämäkin lääkitys lamaa keskushermostoa joten ehkä se on sitten myös ollut se kimmoke siihen että juomisesta tulee turhaa. Mulla ei ole koskaan ollut addiktiota kipulääkkeisiin mutta aina pitää saada stimulaatiota jostain.
Juu helppoa olis varmaan ajatella noin… mutta, mites kun kaikki muukin siellä jääkaapissa/ruokakaapissa on yhteistä. Niin millä lailla juomat erottuu omiksi? Ei ainakaan mun päässä.
Anyway, nyt on sen verran tullut hölmöiltyä viinan ja lääkkeiden kanssa, että vähään aikaan ei jo ihan työpaikan menettämisen pelossa voi juoda. Nollalinjalla mennään tällä hetkellä. Toivottavasti pitkään.