Sateenkaaren tuolle puolen (kurkottaa hän)

No niin…josko tällä kertaa kehtaisi tekstin laittaa eetteriin saakka. Delete on aiemmin vienyt voiton.

Alkoholismi on mun suvussa sellainen asia, jota kutsutaan sivistyneeksi juomiseksi. Kun kiskotaan päivittäiset punaviinit ja brandyt pikkurilli pystyssä kristallilasista, et ole alkoholisti.

Ja lonkeroa tai oluttahan ei edes lasketa, koska nehän on virvoitusjuomia ja niitä otetaan janoon…

Ei ole omppu kauas puusta pudonnut. Kaikki päihdyttävä on omaakin elämääni värjännyt hassuin sävyin, mutta perhe-elämä kummasti rauhoitti touhua. Kunnes.

Juon paljon ja usein, näkyvästi sen mitä kehtaa ja piilossa loput. Keinolla millä hyvänsä on saatava hyvä fiilis aikaan ja unohdettava paha maailma.
Bentsot ja opiaatit menee siinä sivussa ja on ihan turha teeskennellä nauttivansa vain laadukasta viiniä, kun sillä huuhdotaan ryynejä alas kurkusta.
Mutta nappien kanssa se alkon määrä pysyy pienempänä, eikä tarvitse huolestuttaa perhettä.

Normaali arki tuntuu yhtä mielekkäältä kuin betonin syönti ja asioiden hoitaminen herätti ahdistusta ja fyysistä pahoinvointia.

Kun tajusin että herään aamulla siihen tunteeseen, että tänään olisi taas hyvä päivä kuolla, niin päätin että tähän on tultava loppu. Perhe ansaitsee parempaa. Mä ansaitsen parempaa.

Aloitin ahdistukseen ja masennukseen Seronilit (=Prozac). Oh behold, viikko mennyt aloituksesta, enkä ole edes tajunnut kaivata kännejä!!
Siitä on kuukausia kun olen ollut juomatta viikon, silloinkin se oli mielessä koko ajan.

Lääke tekee saman olon heti alusta saakka, kuin entinen ystäväni amfetamiini. Ei yhtä voimakkaasti, mutta samaa tässä on. Pöhnä, virta, ruokahaluttomuus, levottomuus eikä alkoa tee edes mieli.
Ikävä vaan, että yöunet meni myös. Siihen on toki saatavilla sitten toinen nöömi, mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu kun Seronilin alkukankeus katoaa.

Muutaman vuoden läträämisen ja sekakäytön jälkeen, mun tunnelin päässä näkyy valoa. Siis jumankauta, valoa!!

Siippa meni äsken alkoon hakemaan itselleen matkaevääksi pienen viskin. Kysyi, haluanko mä jotain. En. Enkä oikeasti halua. Keitän pannullisen teetä.

Hyvä! Tsemppiä!
Hyvältä kuulostaa! :slight_smile:

Kiitos juhanikari :slight_smile:

Huolimatta siitä että tänään join yhden(!) sidukan, ei mieli tee lisää. Yhdenkin kanssa oli vähän niin ja näin että halusinko juoda loppuun. Perjantain kunniaksi korkkasin limsapullon.
Tiedossa lauantaiaamu ilman krapulaa, ihan huisia :smiley:

Täällä myös vesilinjalla.
Hyvää raitista viikonloppua! :slight_smile:

t. Juhani