Kivinen ohdakkeinen tie takana,edessä pitkä suora.löydänkö perille ruusutarhaan,missä tuoksuu ja näyttää hyvältä,muutamat viikot ovat jo avanneet aistejani uudelleen ja oon löytämässä itseni,sen kaverin joka on nöyrä,reilu,ahkera iloinen ja ennenkaikkea elämänmyönteinen,joka ennen nuorena rakasti elämää.
Kuulostaa hyvältä, pidän peukkuja! 
“Elämänmyönteinen, joka ennen nuorena rakasti elämää”
HIENOSTI sanottu, sitä minäkin aloin kaipaamaan…sen viina vie… Oikean ilon.
Elämisen iloa takaisin etsimässä!!! Juominen ei sitä tuo. Se on nähty ja todeksi todettu
Minä alan pikkuhiljaa tulla ulos pahasta kuorestani. Siitä kuoresta jonka tarvitsin selviytyäkseni siellä pahalla puolella elämää. Pikkuhiljaa olen elämänmyönteisempi, rakastavampi, iloisempi ja tunnen aidosti vahvojakin tunteita. Olen matkalla kohti valoisaa tulevaisuutta, jossa rakkaus kukoistaa ja jossa voin auttaa ihmisiä jotka ovat vielä siellä elämän nurjalla puolella. Olen matkalla päihdehoitajaksi. Kiitos tästä kuuluu minulle ja vahvalle halulleni raitistua. Olen itse kaiken työn tehnyt ja saan olla siitä ylpeä, sillä sitä ei minulta kukaan vie pois. 
Hauskaa syksyn alkua sinulle senkin Valas! 
Sitä samaa pikku-Nikki,syksystä voi tehdä paremman kun valitsee vain muutamia tähdellisiä asioita oikein.,olen huomannut nyt että pitää ajatella siis käyttää aivoja ennen kuin alkaa toimimaan,elämässä pitää olla mielestäni joku päämäärä mihin tähdätä,eikä vain ajatella sitä yhtä päivää mihin joka aamu noustaan,oon ollut ennen niin tunteiden vietävissä ja järki on tullut kaukaa perässä,ja oon antanut hölmöjen asioiden vaan tapahtua,vaikka näin jälkikäteen ajateltuna asiat olis voinut mennä hiukan"paremmin.no nyt kannattaa kaikkien ajatella ensin mitä on tekemässä ja mitä siitä voi seurata…jos menee allikkoon kannattaa muuttaa suunnitelmia,ennalta-ehkäisy on paras,tekee melkein ihan mitä tahansa kuin juo ja pelaa,niin vahingot ovat pieniä.mä olen ajatellut näinä 5 viikkona enemmän kuin vuoteen ennen,Se muutos on ainakin syntynyt,mutta huominen on aina edessä ja on oltava valmiina jokaisena päivänä.suunnitelkaa huominen huolella niin ei kaadu niin helposti
.
Hengissä ollaan ja järjissäkin vielä,voiko enempää toivoa.!.kuudes viikko menossa on Tää aika vaikeaa,ei oo helppoa.mutta yritän.kaveri joka pääsi ongelmista varoitti mua,Se on kovaa työntekoa pysyä kurissa ja järjestyksessä,päivät täyttyy nyt muilla askareilla.jatketaan matkaa…
40päivää pelaamatta ja juomatta voiko Tää olla totta,ja mun elämää,nyt näyttää tosi hyvältä.
Taas viikko takana,musta tuntuu viikot pidemmiltä kun en mokaile,vaikeita hetkiä ja ahdistuksen olotiloja vieläkin,vaikka 45päivää selvänä ja pelaamatta.kaikki muu nyt hyvin kun saisi ton oman päänupin kuntoon,mietteitä toivon tähän teiltä arvoisat ihmiset!!
Ruusuilla tanssimista.
Kyllä on ihan tyypillistä, että alkuun ahdistaa, “rinnasta puristaa ja vituttaa”. Se on vaan niin. Ei sitä voi paeta loputtomiin. Kuitenkin se ajan myötä helpottaa, tuskastuttavan hitaasti, mutta varmasti.
Ihan varmaan on apua, jos saa puhua ahdistuksestaan jollekkin ääneen. On AA-ryhmät, on ammattiauttajat terveydenhuollossa. Jos ystäväpiiristä löytyy raitis ystävä (tai edes kohtuukäyttäjä), niin hänelle . Nyt ollaan aallonmurtajalla, jossa juova ystäväpiiri poistuu takavasemmalle. On pakko poistua tai itse epäonnistuu. Tässä vaiheessa ei ole hyvä jäädä yksin, mutta nyt, jos milloin on seuransa valittava, ainakin pidempiaikaiseen yhdessäoloon ja seuranpitoon.
Eipä tässä pikaista helpotusta voi luvata. Sellaista ei liene olemassakaan. Mutta varmaan jotenkin positiivisesti. Ajattelee, että en raitistele siksi, että on pakko. Tämä on elämäntapa.
Valas, voin omakohtaisesta kokemuksesta vahvistaa, Tapsa puhuu asiaa tuosta ahdistavasta olotilasta, joka hyökkää kimppuun juomisen loputtua. Todellakin, rinnasta puristaa ja mieli on maassa. Tiedän täsmälleen tunteen, sillä tunnen sitä juuri tälläkin hetkellä. Yli 40 pv juomatta ja pelaamatta on UPEA saavutus!
Kiitoksia mietteistä,mä olin vähän huolestunut olotiloista,mutta kun ei mikään muu muuttunut kuin juominen loppunut,ahdistus johtuu siitä,yritän pärjätä sen kanssa ja luottaa että Se ajan kanssa vähenee.muuten elämä on mukavaa vähemmän huolia ja murheita.tämä on ihan uutta kun,ei ole murheita siis itse aiheutettuja enää.pitää opetella ihan uudestaan elämä sen kohdalla.tiedän omalla kohdallani Se tulee olemaan vaikeaa,mutta ei mahdotonta kun on niin paljon raitistunut ihmisiä,mulla on nollalinja pitänyt 50päivää lähestymässä Jippii.
Moi moi,kunnossa ollaan ja tavoite on pitänyt.selvänä ja pelaamatta.näen asiat uudella tavalla,pystyn saamaan iloa eri asioista enemmän,johtuu varmaan siitä kun elän vastuullisesti joka sekunti,olen rehellinen ja avoin itselle ja muille.lauantaina tulee 50pv täyteen.en voinut kuvitellaan elämä päivänä,että tässä sitä ollaan elämän iloa täynnä.olin niin masentunut alussa,rahat ja elämäntahto vähissä,ja kaikki näytti vaikealta avio-ero tulossa ja asunnon myynti.yms.kamalaa hyi hitto.mitä olin menettämässä,kaiken tärkeän.onneksi tulin järkiini ajoissa.kannattaa todellakin miettiä mitä haluaa elämältä.