Hei, olen uusi palstalla, nuorehko mies. Ozzyn muistolle ensin🕯
Tosiaan, tarinaa olisi tarjolla aikuisiältäni; alkoholi ei yksittäisiä kokeiluja 17-vuotiaana lukuunottamatta kuulunut elämääni alaikäisenä. Lapsuudenkodissa ei juotu. Oon ollut avun piirissä välillä pitkin näitä vuosia, keskityn tässä tarinassa kuitenkin alkoholismin (ja peliongelman) kaareen alusta tähän päivään.
18 vuotiaana ei vieläkään juuri alkoholia, huoltoasemien ja kauppojen rahapelit tulla mukaan “ilta ajeluille”; autoilin paljon juuri kortin saaneena. 19-20 vuotiaana kävin välillä kavereiden kanssa baarissa, sanotaan vaikka max. kerran kuussa 1 ilta. Juominen humalahakuista, kaveritkin siitä huomautteli “ei voi oikein luottaa miten ilta päättyy kun lähdet juhlimaan”. Myös persoonamuutosta “rasittavampaan ja äänekkäämpään” suuntaan oli näkyvissä. Rahapelit kiinnosti enempi, alkoi tulla melkein joka kauppareissulle mukaan. Myös mielialaoireilu alkoi vaivata enempi. Jatkunut välillä pahempana ja välillä parempana näihin päiviin. Masennusta, ahdistusta, pelkoja, itseinho, itsesääli jne. huonoja tunnetiloja
21-vuotiaana oli pelaaminen lisääntynyt, meni säästöjä tililtä. Pelaaminen pyöritti ajatuksia ja pelasin salaa läheisiltä, ts. vanhemmiltani. Kysyttäessä kiertelyä jne. Lopetin (tai jätin hyvin minimiin) pelaamisen tässä iässä. Juominen edelleen sosiaalista, humalahakuista, harvemmin toistuvaa sen 1 illan kestävää.
22-vuotiaana aloin juoda useammin, myös yksin,aikalailla joka vapaapäivä/2 viikkoon. Onnistui tissutellenkin välillä, mutta alkoi salailu läheisiltä. Lomilla tietysti useana iltana juomista, välillä humalatkin toki.
23-vuotiaana alkoi määrät nousta juomakerrolla, viina alkoi pyörittää mieltä selvemmin. Baarit oli enempi se juttu. Alkoi mennä useammin baari illat tappiin asti vaikka ei aikonut, join vaikka oli tarkoitus joskus tehdä muuta jne. Ensimmäiset raittiuslupaukset annoin kavereille, 1-2 viikkoa kestivät. Olin itse myös välillä huolissani juomisestani mutta kuittasin sen nuoruuden piikkiin. Juominen edelleen salassa läheisiltä, keinot oli monet; tyhjien tölkkien piilottelua (extempore kyläilyt oli siis no no), eristäytymistä, puhelimeen vastaamatta jättämistä, kysyttäessä asioiden kiertelyä jne. Ajoin myös joskus autoa päivällä vaikka olin juonut edellisyönä, tod.näk vielä “vanhat promillet” veressä. Myöhästyin iltapäivän menoiltani kun meni edellisyö pitkäksi, jouduin myös lievän pahoinpitelyn kohteeksi. Ei vammoja, muodon vuoksi päivystyskäynti. Tuhlasin myös viimeiset säästöni tässä vaiheessa baareillessa, itsestä ja kodista huolehtiminen alkoi jäädä.
Muutin tässä vaiheessa uuteen kotiin joten baareilu jäi pois ja alkoi “pussikaljavaihe” uudessa kodissa. Selitin itselleni “Kun baarit jää niin kyllä se uudessa kodissa onnistuu juoda oikein.” Onnistuin jonkin aikaa juomaan suht hyvin, pienemmillä määrillä jne. Määrät alkoi palata samoihin vanhoihin, myönsin jollain tasolla olevani alkoholisti vaikka epäilin vielä suht kauan.
24-vuotiaana ensimmäinen 3 kk selvä aika, josta lähdin takaisin juomaan. Aloin juoda vapaat putkeen ja syömiset aloin jättää juodessa vähälle tai pois. Lomalla taisi olla viikon putki, karmea oli olo. Kerroin läheisille olevani alkoholisti, raittiuslupausten kera toki. Muutaman kerran kävin vielä juomassa ennen pitkää 7 kk selvää aikaa.
25-vuotiaana aloin enenevästi taas palata vanhoihin kuvioihin, lisäksi aloin juoda myös arki iltana “kellosepän työnä” alkometriin 7 olutta. Muutaman kerran oli pelko onko pyöreet 0 aamulla töihin lähtiessä; työn luonne tarkkuutta vaativa, nollatoleranssi ehdoton. Vapaat humalahakuisesti, välillä baarissa, välillä kotona. Läheiset ymmärrettävästi huolissaan, tietävät puuhat nykyään. Kavereita alkanut hävitä myös ympäriltä, mokailu lisääntynyt humalassa. 5 viikon selvän ajan jälkeen viikon juomisputki, jossa mukana paljon mokailua. Nyt ollaan tilanteessa jossa juominen pitäisi lopettaa, avun piirissä ollaan nyt
Ylilyöntejä humalassa ollut pitkin näitä vuosia; ei kuitenkaan väkivaltaa tai kännissä ajelua (paitsi tod.näk “vanhoissa promilleissa” aiemmin). Enimmäkseen yleistä häiriötä, kovaäänisyyttä, itsensä häpäisyä, kännipuheluita, jankkaamista, sääli/huomiohakuisuutta jne. Putkassa en ole ollut, pari kertaa nuorempana meinannut joutua sinne huonon kunnon takia. Muistinmenetyksiä ja sammumisia ollut luonnollisesti mukana myös. Pari vakavempaa ylilyöntiä kuitenkin löytyy.