Rattijuopumus ja ajokielto

Puhalsin helmikuussa ratsiassa 0,24mg/l ja veivät verikokeisiin. Kortti otettiin heti pois ja määrättiin väliaikainen ajokielto. Verikoetuloksia piti odottaa 5 viikkoa. Ja tuloksena tasan 0,50 promillea.
Nyt en sitten tiedä kuinka ja millä tahdilla asia etenee, eli jälleen pitänee vaan odottaa… puhelin on kulkenut koko ajan mukana jopa suihkuun mennessä otan kylppäriin, postilaatikon käyn katsomassa ainakin kahdesti päivässä. Ajatukset pyörii vaan tässä asiassa koko ajan. Jos tulis jotain tietoa.

Jostain luin, että ajokieltoasian käsittelyä voisi hakemuksella nopeuttaa? Siis jos uhkaa venyä pidemmäksi mitä rangaistus todennäköisesti olisi. Noilla promilleillahan ensikertalainen saa yleensä 2kk ajokiellon, mutta liukumaa on niin että minimi 1kk. Ja nythän olen “lusinut” tästä ajasta pian 1,5kk eli yli tuon minimin nyt ainakin… minne voi olla yhteydessä esim. sähköpostitse? Poliisiin, vai käräjäoikeuteen? Ja onkohan siitä edes mitään hyötyä?

Hitto että ottaa koville olla näin “liikuntakyvytön” ja elää epätietoisuudessa. Julkisia ei tuppukylässä ole, 2km:n päässä kyläkauppa josta joutuu raahaamaan ostokset kävellen. Mihinkään muualle en pääse (eikä tällä kylällä muita palveluita olekaan). Haluaisin edes vaikka kirjastoon! En voi nähdä muualla opiskelevia lapsiani, koska heillä ei kummallakaan autoa ja juna-asemalle liian pitkä matka jotta voisi kävellä. En voi nähdä vanhempiani samasta syystä. Kavereita ei täällä ole keneltä pyytää kyytiä. Töitä ei pysty nyt edes hakemaan. Auto vaan seisoo, niin pelkään ettei se kohta edes käynnisty kun akku tyhjenee ym.

Olen tottakai rangaistuksen ansainnut ja tehnyt virheen jota kadun ja häpeän suunnattomasti. Mutta on kyllä ollut aikamoinen opetus elää 1,5kk täysin ilman autoa lähes “metsässä”. Ikinä enää en päästä tämmöistä tapahtumaan. V*tuttaa vaan niin että tekis mieli hakea muutama kalja, mitä väliä silläkään nyt kun ei tartte rattiin tarttua lainkaan.

Ja tosiaan jos tulos olisi ollut yhden sadasosan vähemmän eli 0,49 niin ei tarvitsisi tälläkään hetkellä tänne ajatuksiaan purkaa… kenellekään en oo tästä sanonut mitään, lapset luulee että autossa on vikaa. Naapurit varmaan ihmettelee miksi ramppaan kävellen ja kai ne sitten osaa yhdistää asiat kun paikallislehdessä ilmestyy uutinen. Hävettää ihan sikana.

Onko kellään kokemusta kauankohan tätä piinaa vielä kestää, ennenkuin saa tietoa ja että kannattaako johonkin jo tässä vaiheessa itse olla yhteydessä? Kirjallista käsittelyä olen pyytänyt kun sen pitäisi olla nopeampi prosessi.
“Lieventäviä” asianhaaroja siis lukema tasan 0,5. Päiväsaika, valoisa keli (ei baarista rattiin vaan ns. aamuhuuruja), erittäin hiljainen liikenne (pikkukylä), ei matkustajia, ensikertalainen, ei ylinopeutta tms. Kuljettu matka noin puoli kilsaa (ratsia käytännössä heti ekassa risteyksessä kotoa).
Poliisin sivuilla lukee, että “Ajokielto tulee määrätä suhteessa teon vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen”. Jos tuo 1kk minimi on kuitenkin olemassa, niin käytetäänkö sitä oikeastaan koskaan? Vai pitäisikö siinä olla esim. supervahvat perusteet kortin tarpeesta työhön ja toimeentuloon?

Kiitos jos joku viitsii laittaa kokemuksia. Netistä oon löytänyt keskusteluja toki, mutta monet aika vanhoja ketjuja. Mitenköhän nää tapaukset etenee nykyään?

1 tykkäys

Voi, voi.
Aika näyttää kuinka käy. Voi olla että pitävät korttiasi kuivumassa “tutkinnan ajan”, joka tarkoituksellisesti pitkä. Kun päätös tulee, saatat saada kortin takaisin ilman rangaistusta.
Yritä jaksaa.

Kiitos vastauksestasi, en tiedä oliko ironinen vai ei.
Tiedostan ongelmani ja tämä tapahtuma kyllä sai ajattelemaan ihan perin juurin omaa käyttöä. Ja varsinkin kun ei voi läheisiä nähdä lainkaan, se tuntuu kaikkein pahimmalta kun muutkin joutuvat “kärsimään” oman tyhmyyteni vuoksi.
Haluaisin kirjoitella tänne enemmänkin, ehkä avautua ja saada vertaistukea, mutta kynnys on iso näin “nimettömänäkin”.
Nyt toki päällimmäisenä mielessä tuo ajokielto koska se niin konkreettisesti vaikuttaa koko elämään.

1 tykkäys

Hei ja tervetuloa!
Kyllä meille monelle on juomisesta aiheutunut kaikenlaista harmia. Parhaimmillaan tuo voi sinullekin olla hyvä havahtumisen paikka. Huonomminkin asiat voisivat olla, jos olisit vaikka ajanut jonkun yli juopuneena tai kolaroinut pahasti ja loukkaantunut itsekin.

Syrjäseudulla elämä menee ajokiellon takia hankalammaksi kuin kaupungissa, syrjässä asuneena tiedän liikkumisen haasteet.
Onneksi on kesä ovella ja polkupyörälläkin pääsee jonkinmoisia matkoja liikkumaan. Voisiko tuon ajanjakson ottaa kuntokuurina ja katumusharjoituksena , pitää läheisiin yvteyttä puhelimella ja ehkä pyytää välillä logistiikkaan joltakulta apua?

Itse kysymykseesi en osaa vastata, kun ei ole ajokiellosta kokemusta. Muusta kännissä mokailusta kylläkin ja eihän seuraukset ja häpeä niistä niin kivalta tunnu.
Kirjoittele ihmeessä enemmän ja lue toisten tarinoita. Monellakin joku törttöily on sysännyt isompaankin elämänmuutokseen.
Öitä!

Kiitos vastauksestasi! Ekat pari-kolme viikkoa menikin tuon tapauksen jälkeen juomatta pisaraakaan, olin niin järkyttynyt ja kauhuissani, että mulle voi oikeasti todella käydä jotain tällaista. Uniinkin tuli se poliisiauto ja poliisimiehen ääni ja koko se kauhea tapahtumaketju vaan pyöri päässä kuin hidastetussa filmissä. Päätin vakaasti, että arkinen juominen kotona päättyy tähän.

Mutta sitten kun odotusaika pitkittyi ja stressi vaan kasvoi, olen taas juonut muutamankin kerran viikossa oloa helpottaakseni.
On niin tuttua ja turvallista turruttaa ajatuksensa, vaikka toisaalta on itsekin jo lopen kyllästynyt juomiseensa.
Iltaisin katson kelloa tasaisin väliajoin, ja mietin kauanko vielä olisi aikaa lähteä kauppaan kävellen. Joinain iltoina onnistun sinnittelemään niin että en enää ehdi. Sitten se olo tavallaan helpottaa, eipä tarvitse enää miettiä. Joinain iltoina on vaan ikäänkuin “pakko” lähteä vaikka ei haluaisikaan. Ajatus ei vain jätä rauhaan… Hölmöä, tiedän.

Siitä pidän kiinni, että ajokorttia en enää ikinä riskeeraa kunhan sen aikanaan takaisin saan.
Haluaisin osata käyttää alkoholia “normaalisti” eli harvakseltaan vaikka jollain festarireissulla, mökkilomalla, synttäribileissä tms. tapahtumassa, mutta että se suht säännöllinen yksinään kotona juominen loppuisi. En tiedä onko kohtuukäyttö mulle mahdollista, mutta kokonaan täysin lopettaminen tuntuu vielä vaikealta ajatukselta sekin.

Harvemmin onneksi mitään sekoilen enää nykyään enkä juo tajua kankaalle, enempi se on sellasta mietojen juomien tasaista tissuttamista, jotta saa humalatilan pidettyä mukavissa rajoissa koko pitkänkin illan. Määrällisesti saatan juoda kuitenkin tosi paljon, toleranssi on kasvanut.
En siis edes kokenut olevani humalassa kun jäin puhallutuksessa kiinni, en edes krapulassa. Olo oli täysin “normaali”. Ja se kai sitä haitallisinta taitaa ollakin, kroppa on tottunut jatkuvaan alkoholiin, ei se ole tervettä.
Kyllähän tästä kierteestä on päästävä eroon ja saatava elämään muuta sisältöä. Ajatustyö asian tiimoilta jatkuu.

1 tykkäys

Tapahtuma on sysännyt jonkinlaisen ajatteluprosessin käyntiin ja se on hyvä asia. Ajan myötä selkiytyy mikä on sinulle sopiva tavoite. Alkoholiriippuvuudessa tietyn pisteen jälkeen kohtuukäyttö alkaa olla mahdotonta. Ajoissa asiaan havahtuneella kohtuukäyttö juuri erikoistilanteissa saattaa olla toimiva ratkaisu ja estää kehittämästä itselleen pahaa alkoholiongelmaa.
Minä join itseni siihen pisteeseen, ettei kohdallani kohtuukäyttö enää onnistu. Toisaalta täytyisi määritellä se “kohtuukäyttö”.
Minulle ei koskaan kohtuus riittänyt, hain kunnon känniä ja jos oli mahdollisuus vain “pariin”, jätin mieluummin väliin.
Jollekin kohtuukäyttö voi olla kunnon känni silloin tällöin, toiselle sivistyneet ruokajuomat tai pari saunakaljaa joka viikko.
Nyt sinulla on hyvä hetki selvitellä, millaisessa roolissa haluat alkoholin elämässäsi olevan ja lähteä pyrkimään sitä kohti.
Mukavaa sunnuntata ja tulevaa viikkoa!

En haluaisi sinua pelotella @Daisyduck , mutta onko b-PEth-verikoe sinulle tuttu? Se on nykyään varsin yleisesti käytössä myös ajokieltoihin liittyvissä asioissa.

Testi mittaa alkoholin kulutusta pidemmällä aikavälillä (2-4vkoa) ja jos testitulos heilahtaa yli viitearvon, se voi huomattavasti hankaloittaa kortin takaisinsaamista.

Ehkä tässä voisi olla sinulle ulkoinen lisäkimmoke pidättäytyä kotona juomisesta? Jos ymmärsin oikein, juomisesi ei kuitenkaan ole ollut päivittäistä. Pelko ei tokikaan ole hyvä pohja raittiuteen pitkällä aikavälillä, mutta voi auttaa ainakin joitakin alkupyristelyssä.

Kannattaa nyt tosiaan ottaa yhteys sinne poliisilaitokselle ja käräjäoikeuteen. Yhteystiedot löytyvät kyllä netistä. Siellä ne paremmin tämän sinun asiasi tietävät, kuin kukaan täällä. Sekä poliisi, että käräjäoikeudet ovat sen verran ylityöllistettyjä, että tällainen vähäpätöisempi asia voi jäädä mappiin Ö.

Ajokorttiseuranta on omien kokemusteni mukaan sellainen vähän herran haltuun -juttu. Riippunee ihan asiaa käsittelevästä poliisista tuleeko sitä vai ei. Jotkut joutuvat siihen, vaikkeivat olisi eläissään menneet kymmentä metriä lähemmäs autoa promilleissa tai muissa aineissa. Riittää epäilys, että henkilön päihteiden käyttö saattaisi aiheuttaa päihdepäissään ajelua. Toisille taas ei tule ajokorttiseurantaa törkyratinkaan jälkeen. Rangaistus vain on, mitä on ja kortti kuivuu sen aikaa, minkä kuivuu.

Omat kokemukseni kortin kuivumisesta ja ajokorttiseurannasta ovat 2000-luvun alkupuolelta, eli eivät varmaankaan päde kovin hyvin tämän päivän tilanteeseen. Silloin alkoholin käyttöä arvottiin maksa-arvoja syynäämällä. Nehän nyt eivät kerro mitään luotettavaa siitä, onko ryypätty vai ei semminkin, kun minulla maksa-arvot eivät ole koskaan nousseet alkoholin vuoksi. Minulla oli tosin kyse muistakin aineista, joiden seulominen onnistui varsin luotettavasti jo tuolloin.

PEth-arvosta tosiaan tutkitaan nykyään alkoholin käyttöä ja se kertoo kyllä aika varmasti sen, onko viime viikkoina korkki ollut kiinni vai auki. Jos siis ajokorttiseuranta on tulossa, kannattaa olla tyystin kuivin suin, jos korttinsa mielii takaisin mahdollisimman nopeaan.

P.S. 2 km suuntaansa kauppareissu jalan tekee pelkkää hyvää jokaiselle(No, tietenkään vaikeasti liikuntarajoitteisten ei tarvitse siihen taipua) tässä metabolisen oireyhtymän luvatussa maassa, jossa jengi tuppaa olla turhan laiskaa kävelemään yhtään ylimääräistä askelta.

@Daisyduck tunnen sympatiaa ja empatiaa sinua kohtaan, vaikka tottakai tuomitsen alkoholin vaikutuksessa ajamisen. Itse en ole siihen sortunut, mutta isäni jäi lapsuudessani useamman kerran kiinni ratista. Muistan aina hänen tuntemansa valtavan häpeän, jota pikkukaupungin ilmapiiri tietenkin lisäsi. Lisäksi hänen toimintansa yrittäjänä vaikeutui merkittävästi. Muistan senkin, kun menin kiinni jäämisen jälkeisenä viikonloppuna kouluun ja kaikki jo tiesivät tapauksesta (miten, se ei koskaan minulle selvinnyt). Häpeä ei siis koskenut pelkästään häntä vaan koko perhettä. Kaiken keskellä muistan kuitenkin olleeni helpottunut siitä, ettei isäni toilailuista tullut henkilövahinkoja.

Isäni ei valitettavasti pystynyt raitistumaan, tai edes vähentämään, näiden ikävien tapausten jälkeenkään, mutta minä uskon että virheistä voi oppia! Toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia vaikeaan tilanteeseen!

Moro

Veikkaan, että melko iso osa täällä olijoista, itseni mukaan lukien, on syyllistynyt samaan kuin sinä. Emme vai ole joutuneet puhallutetuksi sinä aamuna.

Häpeä on silti tuttu juttu monesta muusta syystä. Suosittelisin ottamaan erittäin vakavasti tämän varoituksen. Kuukauden tai kahden kokonainen tauko voi auttaa ymmärtämään tilannettasi paremmin.

Löydät itsesi suuremmista ongelmista myöhemmin, jos et käytä hyväksesi tätä tilaisuutta oppia.

Meitä on monia, jotka eivät ensimmäisestä herätyksestä vielä oppineet. Tsemppiä kevääseen. Lue lisää palstalta ja lue esim. Juha Kemppisen blogit alkoholismin vaiheista.

T. Puuhapete

1 tykkäys

Kortti saatu takaisin taskuun reilun 2kk jälkeen, puuh! Vaati aika monta sähköpostia ja puhelua ja omaa sinnikkyyttä varsinkin tässä viimeisen viikon aikana. Muuten tapaus lojuisi varmaan edelleen jossain pinon pohjilla, koska käräjäoikeuden käsittelykin on kuulemma vasta joskus kesä/heinäkuussa eli sitä olisi saanut odottaa myös vielä ainakin pari kuukautta…

En uskaltanut ottaa riskiä ajaa autollani itse korttia hakemaan (ilmeisesti kaikissa poliisiautoissa on nykyään Revika-laitteet) jotta ei vain missään nimessä tule lisää ajokieltoa! Takana siis yli 8h kestänyt ajokortinhakureissu neljällä eri bussilla, yhteensä puolitoistatuntia kävelyä ja odotteluajat/kulkemiset bussien välillä. Itse asiointi tiskillä vei alle 5 minuuttia.

En tajua miksei omalla autolla olisi luvallista ajaa ko. asiointi, kun kerran ajokielto on jo kuitenkin purettu. Saahan katsastamattoman autonkin ajaa konttorille mikäli aika on varattu. Mutta olipa nyt sellainen lisärangaistus sitten, eipä siinä.

No, nyt on takki aika tyhjä. Luulin, että olisin iloinen ja innoissani kun kortti on jälleen lompakossa. Mutta olen vaan ihan äärimmäisen väsynyt ja uupunut henkisesti. On ollut ihan helvetillinen prässi tämä koko juttu. Lähinnä tekisi mieli vaan itkeä ja antaa kaiken patoutuneen tulla ulos. Ehkä teenkin niin tänään. Iloa en jaksa tuntea.
Huomenna pitää katsoa saako autoa käynnisteltyä ja jos onnistuu, niin ajaa piiitkä lenkki jotta akku latautuu. Jospa saisi haettua vessapaperit, kissanhiekan ym. kaupasta. Niitä ja paljon muutakin isoa/painavaa koittanut säännöstellä jotta ei tarvitse kävellen jatkuvasti raahata muiden ostosten ohella. Talvirenkaat on edelleen tietysti myös alla. Ja ikävä läheisiä. No pian heitä voi onneksi nähdä.

Kyllä tässä sen oppi, että ei tod. lähde rattiin jos on pientäkään mahdollisuutta puhaltaa! Nimittäin, vaikka verikokeen tulos olisi ollut 0,49 tai alempi eli ei rikosta tapahtunut, niin kortti olisi jokatapauksessa ollut pois sen 5 viikkoa ennen tulosten tuloa. Koska seulonta-alkometriin kun puhaltaa pienetkin höyryt, niin poliisilla on “syytä epäillä” ja ajokielto napsahtaa siinä paikassa. Tarkkuusalkometrejä kun ei kaikilla yksiköillä ole.

Poistun takavasemmalle itkemään tämän painolastin rinnastani. Ehkä laitan Metallicaa tai Iron Maidenia soimaan. Huomenna keitän kahvit, henkäisen syvään ja mahdollisesti uskallan katsoa mitä autolleni kuuluu. Siitä se arki ehkä sitten taas jotenkin lähtee sujumaan…

1 tykkäys

Moi,
Kuten huomasit, “tutkinnan ajan”.
Sen avulla sinulle selvisi, kuinka paljon harmia kortin menetys aiheuttaa.
Nyt olet oppirahat maksanut ja niistä opiksesi ottanut.
Siispä,

Oikein mukavaa ja raittiimpaa kevättä ja kesää Sinulle.
:bouquet:

1 tykkäys