Hei kaikille, olen uusi täällä. Olen reilu kolmekymppinen yhden lapsen etä-äiti. Minulla on kaksoisdiagnoosi, ensinnäkin 2-suuntainen mielialahäiriö ollut teini-iästä lähtien ja nykyisin olen myös alkoholisti.
Joskus aiempina vuosinakin on ollut juomiskausia, mutta viimeisen 2 vuoden aikana on todella tullut ongelmia. Avioero tuli vuonna 2012 liittyen psyykkisiin ongelmiin ja ajoittaiseen sekoiluun. Eron jälkeen pörräsin ahkerasti baareissa ja yhdellä reissulla lapsi sai alkunsa. Olin raskauden ja imetyksen vuoksi 2 vuotta täysraittiina, mutta en tajunnut olevani alkoholisti. Olin tuon raittiin ajan lievässä tai keskivaikeassa masennuksessa, itkin joka päivä (odotin lasta yksin, olin yksinäinen jne.) ja paniikkikohtauksia oli usein. Kun lapsi oli pieni, aloin seurustella miehen kanssa jolla oli tapana ottaa perjantaisin 3-4 olutta, joista hän ei kummemmin humaltunut. Minä päätin ottaa hänen kanssaan yhden siiderin/viikko, ja muutamassa kuukaudessa olin koukussa. Tuolloin miekkonen häippäisi.
2-suuntainen on vuoden verran ollut hyvässä hoitotasapainossa. Menee pitkiä aikoja, ettei tarvitse itkeä ollenkaan, ja paniikkikohtaukset ovat häipyneet. Vuosi sitten hakeuduin päihdehoitajalle, kun huomasin että juominen ei ole hallinnassa, ja 24/7-yksinhuoltajan ei pitäisi juoda edes yöllä kun lapsi nukkuu…Kokeilin ensin Selincroa, josta tuli aistiharhoja ja vainoharhoja. Lopetin ettei tule psykoosia. Viime kesänä olin 2kk raittiina, kun söin 5 viikkoa Antabusta. Mulla on terveen ihmisen maksa-arvot (juon 1-2 kertaa viikossa), jotka Antabus nosti niin korkealle, että lääkäri soitti perään ja käski päivystykseen & Antabuksen käyttö kiellettiin. Lapselle etsittiin pysyvä sijaisperhe siksi aikaa, että hoidan itseäni kuntoon, joka tulee olemaan piiiitkä prosessi.
Juon aina yksin kotona, ja yksinäisyys ja tylsyys (en ole työelämässä) tuntuvat olevan minulla juomista aiheuttava tekijä. Seurustelen nykyisin onnellisesti raittiin ja kunnollisen miehen kanssa, joka tietää alko- ja psyykenongelmistani, ja on hienosti tukena Miehen seurassa ja oikeastaan kenenkään seurassa ei tee mieli juoda, kun en halua kenenkään näkevän minua humalassa, eikä tuolloin edes tee mieli, kun on muuta ajateltavaa ja tekemistä. AA:ssa olen joitain kertoja käynyt ja syksyllä haluaisin jollekin pidemmälle päihdekuntoutusjaksolle. Haen myös kuntouttavaa psykoterapiaa. Kesän ajan olen työharjoittelussa ja toivottavasti menee hyvin
Tuossahan on jo paljon hyvää sinulla, vaikka vaikeuksiakin varmasti ollut. Kaksisuuntaisen kanssa on varmasti haasteellista elää jos mukana on vielä ollut päihdeongelmaa, mutta sen kanssahan pystyy elämään ihan täyttä ja hyvää elämää, etenkin raittiina. Sen olet jo huomannutkin, jos kaksisuuntainen on nyt hyvässä hoitotasapainossa. Hoitotasapainon ja mahdollisesti tulevan psykoterapian takiakin raittiuden jäljillä oleminen on varmasti oikeilla jäljillä olemista.
Tosi hyvä myös, että tiedostat että lapsen äitinä ei etenkään kannata ryypiskellä. Ja erityisen hienoa myös että sinulla on raitis mies tukena.
Toivottavasti pääset kuntoutukseen jos haluat sellaiseen.
Kaikkea hyvää kesääsi ja työn iloa työharjoitteluun!
PS. Facebookissa on kaksoisdiagnoosin omaaville oma ryhmä nimeltä Kaksoispiste. Minulla ei tosin ole tietoa ryhmästä juuri sen nimeä enempää, enkä ole sen kanssa tekemisissä, joten en voi suositella sitä varauksetta eikä tarkoitus ole mainostaa sitä. Mutta tsekatahan voi, jos kiinnostaa.
Tämänhetkinen elämänvaiheesi kuulostaa hyvältä, paljon vaikeita asioita on takana ja tuntuu, että hyviä on nyt ja edessäpäin vielä lisääkin. Siitä on hyvä jatkaa.
Paljon onnea työharjoitteluun ja kirjoittelehan ja kerro, miten menee.
Kiitos Valtio-mies ja nutartis! Ensimmäinen työviikko takana ja olo on loistava Olen siis pitkästä aikaa oman alani töissä, eli unelma-ammatissani. Myös työkaverit ovat oikein mukavia.
Join viimeksi viime lauantaina kaverin synttäreillä (etukäteen suunniteltu meno). Tällä viikolla ei ole tehnyt mieli juoda yhtenäkään iltana, mutta otin tänään varmuuden vuoksi Antabuksen. Kuurina en saa sitä käyttää. Yleensä juomishaluja alkaa tulla viikon tauon jälkeen ja 2 viikkoa raittiina tekee jo tiukkaa. Muistissa kuitenkin on, miten hyvältä tuntui olla 2kk ilman alkoa.
Hienoa! Mieluisa työ ja ammatti on todella arvokkaita asioita elämässä. Tuntuu että harvassa ovat nykyisin ne, jotka ovat avoimesti iloisia työstään ja ammatistaan, joten siksikin tuo kuulostaa erityisen hyvältä.
Vaikuttaa siltä, että olet muutenkin positiivisen luonteen omaava, ja elämässäsi on paljon valoisia asioita.
Kaikkea hyvää kesääsi edelleen. Ja samoin nutartisille.
Moi! Torstaina oli eräs stressaava tapaaminen, jonka jälkeen join muutaman siiderin. Ihme kyllä pysyin kohtuudessa enkä joutunut vaikeuksiin, mutta oppisin mielelläni käsittelemään tunteita muutenkin kuin juomalla (tai syömällä). Nyt taas 4. päivä selvänä.
Tänään 6. päivä selvinpäin. Eilen oli houkutuksia, kun aioin maksaa yhden laskun ja tilillä olikin vähemmän rahaa kuin piti, jolloin piti taas byrokratian kanssa vääntää. On se kumma että rahan puute aiheuttaa juomishimoa, kun sillä konstilla asia ei ainakaan ratkea En kuitenkaan lähtenyt kauppaan, koska olin purkanut työpäivän aikana riittävästi energiaa ja sain kykyä vastustaa kiusausta. Perjantai on vapaapäivä ja olen sopinut miesystävän kanssa, että otan pienen määrän Antabusta huomisaamuna ja perjantaiaamuna. Viikonloppuisin on aina niin paljon muuta tekemistä, ettei juominen edes tule mieleen.
Onko nyt ollut muita tukikeinoja Antabuksen ja läheisten lisäksi, esim. oletko käynyt vielä päihdehoitajan juttusilla tai oletko ajatellut jotain ryhmiä vaikkapa?
päivä selvinpäin. Tein äsken kuntosalitreenin ja olo on todella virkeä ja kevyt. Olen muuten laihtunut 3 kiloa viimeisen kuukauden aikana! Töissä käyminen nostaa elämänlaatuani huimasti
En ole viime aikoina käynyt päihdehoitajalla, mutta psykan polille on hoitokontakti. Kaipaisin kuitenkin psykoterapiaa, johan olen sairastanut 17 vuotta ja psyykenlääkkeet olleet 15 vuotta. Jos jatkossa ei ole töitä, silloin kyllä tarvitsen tiiviimpää hoitoa. Yhden AA-käynnin voisin ujuttaa viikko-ohjelmaan. Löysin eilen täältä Plinkistä Retkahduksen ehkäisyn käsikirjan ja siinä olisi tehtäviä täytettäväksi. Olen lukenut sekä alkoholistien että läheisten keskusteluja, että oppisin lisää omista sairauksistani.
Olen ollut selvänä ja yllättävän hyvin on sujunut, paria v-tutuskohtausta lukuunottamatta. Olen rakastunut, sain nimittäin eilen uuden lemmikkivauvan Miehen kanssa yhteiselo sujuu ja tykkään käydä töissä, niin mikäs tässä ollessa
Minäkin käyn punttiksella, ja vuoroon uimassa/vesijuoksemassa. Kävin pari päivää sitten pitkästä aikaa salilla, ja tulikin rehkittyä niin että etenkin yläkropan lihakset aristaa edelleen. Mutta se on positiivista kipua vaan.
Psyk.poli kontakti on hyvä asia, ja olen saanut kuvan että niissä on päteviä ja ystävällisiä lääkäreitä, hoitajia ja psykologeja töissä, ainakin ne joita minä olen kohdannut. Aikoja sieltä taitaa tosin saada vähän harvakseltaan (?), joten jotain muutakin tukea voi tosiaan harkita.
AA:sta tällä foorumilla on paljon kokemuksia, ja myös paljon erilaisiakin näkemyksiä. Itse suosittelen aina ainakin tutustumaan, jos se ei ole ennestään tuttu.
Työn iloa tähänkin päivään, ja mukavaa juhannusta jo tässä vaiheessa.
Mukava kuulla hyvästä alusta. Sulle on tulossa kaksi viikkoa raittiutta juuri ennen juhannusta. Juhannuksestakin on mahdollista nauttia selvin päin.
Olet oikeilla jäljillä, kun mietit, että yhden AA-palaverin voisit ujuttaa viikko-ohjelmaasi. Pari viikkotuntia alkoholismista toipumiseen on suhteellisen pieni panostus, mutta sen tuotos voi olla mittaamattoman arvokas. Taistelusta juoppoutta vastaan tulee pikkuhiljaa muisto vain.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Menemme miesystävän sukulaisten luo juhannukseksi ja he ovat kohtuullisia alkoholin suhteen. Itse pysyn vissylinjalla. Minua ei haittaa jos muut ottavat, kunhan ei örvellyskuntoon mennä. Tein viime talvena rajauksen, että en juo missään sosiaalisissa tilanteissa. En nimittäin halua oppia yhdistämään juomista mihinkään seuraan/tilanteeseen/juhlaan, kun siitä olisi helppo lipsua “on ennenkin otettu”…
Hyvää juhannusta sinulle Sointu. Vissylinja kuulostaa upealta ja ajattele, millaista on herätä aamulla raikkaana uuteen päivään. Paljon iloa sinulle yhdessäoloon
Kiitos kaikille tsempeistä! Juhannusviikonloppu meni tosi mukavasti miehen sukulaisten kanssa. Pyöräiltiin, uitiin, saunottiin, grillattiin jne. Juhannusaattona muut olivat pienessä hiprakassa ja minä join 2 alkoholitonta siideriä, kukaan ei varmaan edes huomannut että olin selvä Oli ihanaa olla luonnon helmassa ja puuhata kaikkea kivaa. Sukulaislapsia hoidettiin ja leikitettiin, lemmikkejä ja kotieläimiä rapsuteltiin. Hyvä olo kaikin puolin
Moi Sointu! Olen suurinpiirtein samanikäinen yhden lapsen äiti. “Hoidin” pitkään herkkyydestäni johtuvaa ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia iltaisin käyttämällä lääkkeitä holtittomasti. Menin a-klinikalle viimeisillä voimillani ja se pelasti minut. Ihana terapeutti kannusti ja tsemppasi. Ahdistuin herkästi myös raha-asioista ja sekin ruokki päihteiden käyttöä. Nyt olen ollut 1,5 vuotta (? Kaiketi jo) selvinpäin, en edes ihan tarkkaa muista. Kyllä vain ongelmat ovat pieniä, kaiken saa hoidettua ja selvitettyä, kuten varmasti tiedätkin:) päihteillä vain pahenevat. Sulla on upea alku tuossa raittiudessa, tsemppiä hirmusti!
Olen ollut raittiina, ja tämä on jo helpompaa kuin edellisillä viikoilla. En ole juonut, vaikka mies on matkoilla ja vaikka tänään oli töistä vapaata. Usein on tullut kotimatkalla ostettua siideriä lähikaupasta. Ruokaostoksilla käyn muutenkin eri kaupassa, ja niinä päivinä kun huomaan tulevani kotiin väsyneenä ja nälkäisenä, tulen eri reittiä ettei tarvitse sen pikku lähikaupan pihasta kävellä. Retkahduksen ehkäisyä
Kävin kaupungilla asioilla. Yhden räkälän terassilta joku jätkä huuteli “Muistatsä mut?” Ei aavistustakaan kuka tyyppi oli Onneksi ei tarvitse itse notkua 2 promillen kunnossa
Miehen seurassa ja oikeastaan kenenkään seurassa ei tee mieli juoda, kun en halua kenenkään näkevän minua humalassa, eikä tuolloin edes tee mieli, kun on muuta ajateltavaa ja tekemistä. AA:ssa olen joitain kertoja käynyt ja syksyllä haluaisin jollekin pidemmälle päihdekuntoutusjaksolle. Haen myös kuntouttavaa psykoterapiaa. Kesän ajan olen työharjoittelussa ja toivottavasti menee hyvin 
Olen siis pitkästä aikaa oman alani töissä, eli unelma-ammatissani. Myös työkaverit ovat oikein mukavia.
Mieluisa työ ja ammatti on todella arvokkaita asioita elämässä. Tuntuu että harvassa ovat nykyisin ne, jotka ovat avoimesti iloisia työstään ja ammatistaan, joten siksikin tuo kuulostaa erityisen hyvältä.
En kuitenkaan lähtenyt kauppaan, koska olin purkanut työpäivän aikana riittävästi energiaa ja sain kykyä vastustaa kiusausta. Perjantai on vapaapäivä ja olen sopinut miesystävän kanssa, että otan pienen määrän Antabusta huomisaamuna ja perjantaiaamuna. Viikonloppuisin on aina niin paljon muuta tekemistä, ettei juominen edes tule mieleen.
Onneksi ei tarvitse itse notkua 2 promillen kunnossa 