Tästäpä onkin hyvä jakaa ajatuksia. Olen saanut kiksejä siitä että voin lähteä aamulla ulos kävelylle, erityisesti metsään jossa olen saanut olla hetken rauhassa ja ottaa päivän vastaan sellaisena kuin se tulee. Juominen on rajoittanut hirveän paljon elämää, nyt tuntuu olevan aikaa kokeilla vaikka uutta harrastusta. Kylmän veden uinti on myös minulle tärkeää, siitä moni alkoholisti on saanut apua.
5 tykkäystä
Päivä 1 taas menossa, ties monennettako kertaa. Onhan tuosta noin kuukauden raittiusjaksostani jo yli vuosi aikaakin. Ei ole tällä kertaa alkuhuumaa näkyvissä, vaan lähinnä ahdistusta, itseinhoa ja turhautumista omaan heikkouteen. Alkoholi on mielessä päivittäin, useimpina päivinä myös lasissa valmiina turruttamaan stressiä ja pelkoja edes hetkeksi. En usko pystyväni täysraittiuteen, mutta toivoisin uskovani vielä jonain päivänä. Tiedostan erinomaisesti sen, ettei alkoholi pidemmän päälle tuo elämääni mitään hyvää, enkä osaa pysyä kohtuukäytön rajoissa.
Juon lähes ainoastaan kotona ja suurimman osan ajasta yksin puolisoni ja muun perheeni nukkuessa. Noina yksinäisinä öinä selaan Tiktokia tuntikausia, katson televisiota ja joskus siivoankin. Vaikka voisin viettää tuonkin ajan rakkaimpani kainalossa ja herätä aamulla pirteänä seuraavaan päivään, niin valitsen kerta toisensa jälkeen itselleni yhä syvemmän kuopan kaivamisen.
Otin tänään yhteyttä työterveyshuoltoon ensimmäistä kertaa alkoholiongelmani takia. Sain ajan päihdehoitajalle, omalle työterveyshoitajalle ja lääkärille. Olen toiveikas sen suhteen, että voisin ehkä saada jotain apua tilanteeseeni. Pelkään, että työnantajalleni on pakko kertoa asiasta, jos saan työterveyden kautta mahdollisuuden pidempään päihdekuntoutukseen. En haluaisi alkoholistin leimaa työpaikallani, jossa olen voinut vielä toistaiseksi kokea olevani lähes normaali ihminen ja piilottamaan ongelmani.
Jatkan tällä hetkellä selviytymistä hetki kerrallaan, enkä lupaa enää itselleni mitään muuta kuin seuraavan tunnin ja iltaa kohden mentäessä minuutin. On tämä vittu työmaa, ei voi muuta sanoa.
3 tykkäystä
Onhan se työmaa. Jos lopettaminen olisi helppoa, niin Suomessa olisi paljon täysraittiita.
Ei kannata pelätä työnantajan suhtautumista. Alkoholiongelmaisen leima ei haittaa, kunhan vain ei anna sille aihetta. Itse esiin tuotuna ongelmasi on valtavan paljon pienempi paha kuin että se tulee esiin juomisen seurausten kautta. Vaikka olet toistaiseksi onnistunut piilottelemaan sitä, juomisessa mennyt ei todellakaan ole tae tulevasta.
Kaikki mahdollinen apu kannattaa ottaa vastaan. Jos työnantajan kautta saa apua kuntoutukseen, niin tartu siihen. Sen takiahan sinne menet, että pystyt pitämään oman osasi sopimuksesta. Kysymyksessä on kuitenkin ei enempää eikä vähempää kuin oma elämäsi.
Et sinä ole heikko vaan sinulla on riippuvuussairaus. Siihen tarvitaan hoitoa. Itse lopetin niihin aikoihin kun sinä tänne viimeksi kirjoitit. Nyt on 13 kuukautta takana eikä se olisi voinut onnistua ilman kaikkea sitä apua, mitä olen saanut ja toisaalta halunnut vastaanottaa.
Tsemppiä tähän hetkeen!
5 tykkäystä
Onneksi olkoon. Olet ottanut sen huiman ison ensi askeleen ja pyytänyt apua. Se on tässä vaiheessa enemmän kuin osaat aavistaa. Älä pelkää. Avun hakeminen on vahvuutta. Iso halaus täältä Sinulle 
4 tykkäystä
Hyvät fibat.Tätä samaa fiilistelen,olen noin 5-10 vuotta tissutdllut.Ja se on pysynyt melko hyvin hallussa,mutta selkeästi lisääntynyt.Nyt taas kerran päätin lopettaa,vähentäminen ei auta.Yhdestä drinksusta lähtee koko päivä.Tsempit siulle.
1 tykkäys
Hei @Matilda , lämpimästi tervetuloa takaisin tänne.
Tällaista oli minunkin elämäni vielä viime keväänä. Tiedän erinomaisen hyvin, miltä se tuntuu, mutta siitä voi päästä eroon vaikkei siihen itse edes uskoisi. Täytyy vain haluta - ja ottaa muilta tukea vastaan.
Tässä komppaan vahvasti Temeä. Me kaikki täällä tiedämme, miltä tuntuu juoda vaikka tietää, kuinka kauheaa siitä on tullut. Ei se ole heikkoutta. Riippuvuus vaan toimii niin: se pakottaa juomaan.
Aina on toivoa @Matilda . Oman riippuvuutensa voi selättää. Olit hienosti juomatta kuukauden verran viime vuonna, nyt voi alkaa uusi yritys. Kompastelu on inhimillistä.
Juomisen lopettamoinen on tosi vaikeaa yksin, joten ihan hirveän hienoa että olet päätynyt hakemaan siihen apua. Nyt vaan katse eteenpäin! Selvin päin ollaan päivä kerrallaan, siten ne päivät siitä alkavat kertyä.
Paljon voimia sinulle! Paremmat ajat ovat tulossa. Ja parasta juomisen lopettamisessa on se, että nyt kokemasi itseinho alkaa väistyä.
Tsemppiä! Myös @Liiluu lle!
3 tykkäystä
Neljä iltaa mennyt jo ilman alkoholia (join siis vain iltaisin) ja vieläpä melko kivuttomasti! 
Tänään kävin verikokeissa, joissa tarkastellaan mm. alkoholinkäyttöön liittyen ALAT ja GT sekä lisäksi muita perusveriarvoja. ALAT minulla ei ole koskaan ollut koholla, mutta tuo GT jännittää, kun sitä ei ole aiemmin katsottu…
Eilen siirsin viimeisenkin viinitonkan jääkaapista pois ja kaadoin vajaan tölkin tyhjäksi viemäriin. Siiderit olinkin kerännyt pois kylmästä jo aiemmin. Olen sen verran kermaperse, että huoneenlämpöistä juomaa en kykene kurkustani alas kaatamaan. 
Viinit uskalsin vielä aiemmin jättää kylmään, koska en pidä viinin mausta. Mutta olisi sekin alas mennyt, jos oikein olisi himo iskenyt, vaan eipä onneksi ole.
Kolme ensimmäistä yötä meni levottomasti pyöriessä, mutta viime yön nukuin jo levollisemmin. Energiatasot ovat jo selkeästi paremmat, enkä ole lainkaan niin ärtyisä kuin aiemmin. Minua on auttanut ainakin se, että olen muuttanut iltarutiinini hyvin erilaisiksi, enkä ole istunut lainkaan sohvalle television ääreen, jossa 90 % alkoholiannoksistani olen vuosien aikana kurkkuuni kaatanut. Pakollisten kotitöiden jälkeen olen mennyt samantien pesulle ja sänkyyn lukemaan. Tämä on toiminut ainakin toistaiseksi, joten jatkan samaan malliin. 
3 tykkäystä
Tähän väliin vielä isot kiitokset kaikille tsempeistä! 
2 tykkäystä
Neljä iltaa on tosi hieno alku, onnittelut! Unikin paranee koko ajan kun näitä päiviä alkaa kertyä lisää.
Sekin on hyvä, että otit juomat pois kylmästä. Mutta ehkä voisit myös harkita niiden antamista pois? Jos niiden kaataminen viemäriin tuntuu vaikealta? Juomisen lopettaminen niin, että kotona on alkoholia, voi osoittautua hankalaksi. Ei ehkä heti mutta viimeistään myöhemmin. Kiusaus palauttaa ne kylmään on aina olemassa.
Ehkä voit jossain vaiheessa kysyä itseltäsi, miksi kotona on oltava alkoholia jos sen juomisen kuitenkin haluaa lopettaa. Jos haluat olla ilman, teet itsellesi takuuvarman palveluksen sillä ettet pidä niitä juomia kaapissa huutelemassa, edes lämpiminä. Sillä viini ja siideri kaapissa odottavat juomista, ei niillä ole muuta tarkoitusta.
Voimia näihin ensimmäisiin päiviin! Mahtava alku.
4 tykkäystä
Juomien säilyttämisessä mulla on enemmänkin se ajatus, että ilman niitä stressaisin joka ikinen ilta ennen yhdeksää sitä, ehdinkö vielä kauppaan, jos tarve tulee. Nyt voin viettää iltaani levollisemmin mielin ajatellen ihan muita asioita kuin alkoholia. Toinen ajatus tässä on se, että kokisin suurena onnistumisena, jos kotonani jonkin alkoholijuoman parasta ennen -päiväys ylittyisi ennen sen juomista. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta ainakin toistaiseksi jatkan näin. Vuosi sitten ollessani kuukauden juomatta kaadoin/annoin kaikki juomani pois ja stressi ennen iltayhdeksää oli valtava lähes jokaisena iltana ja sain voimakkaita ahdistuskohtauksia sen takia.
Tiedät varmasti itse parhaiten miten toimia. Ja ehtiihän niistä juomista hankkiutua eroon myöhemminkin, kun ilman oleminen alkaa olla vankemmalla pohjalla.
Ahdistus juoman puutteesta kaapissa kuitenkin kertoo jo riippuvuudesta. Ja riippuvuudella on taipumus alkaa jossain vaiheessa kuiskutella että eihän yksi lasi mitään haittaisi. Se tapahtuu jossain vaiheessa tosi monille meistä lopettelemista opetteleville. Ja monet täällä tietävät jo, että sille kuiskuttelulle voi olla tosi vaikeaa pistää kampoihin, jos juotavaa on käden ulottuvilla. Silloin voi käydä niin, ettei tarvitse ahdistua juotavan puutteesta -koska meneekin taas humalaan.
Mutta joka tapauksessa: pääasia että sinulla nyt on oma halu ottaa oma elämä omiin käsiisi. Sehän tässä on oleellista.
Mukavaa päivää!
1 tykkäys
Kiitos samoin sinulle! 
Riippuvuuttahan tämä on, se on ollut minulle päivänselvä asia jo yli 10 vuoden ajan. En vielä ole tehnyt mitään päätöksiä tulevan suhteen, vaan elän hetki kerrallaan, koska en halua taas pettyä itseeni. Sellaisen suunnanmuutoksen olen toki tehnyt, että pohdin näitä asioita päivittäin, tiedostan juomiseni syy-seuraussuhteet ja muistutan itseäni siitä, miksi minun ei kannata käyttää alkoholia ja mihin se johtaa. Keskityn myös huomaamaan jokaisen pienimmänkin positiivisen muutoksen, joita alkoholittomuus minulle tuo ja olen niistä äärimmäisen kiitollinen.
Minulle riippuvuuden on turha tulla kuiskaamaan yhdestä lasista/juomasta mitään, sillä en ole koskaan halunnut vain yhtä tai kahta annosta. Juomiseni on aina ollut humalahakuista ja tulee olemaan, jos se jatkuu. En näe mitään syytä siirtyä sellaiseen juomiseen, jossa otetaan esim. yksi-kaksi juomaa saunan päälle tai ruoan kanssa, koska en saisi siitä itselleni mitään muuta kuin väsymyksen ja kiukun. Jos retkahdan, niin kännin puolelle se menee ilman muuta. Toivottavasti nyt kuitenkin pitäisin tämän suunnan, enkä enää pilaisi elämääni enempää.
3 tykkäystä
Verikokeiden tulokset tuli, eikä niissä nyt varsinaisesti ole hurraamista. ALAT 47, GT 60 ja oli siellä muutamassa muussakin perusveriarvossa sanomista. Noh, ainakin tämä lisää motivaatiota, jos ei muuta.
2 tykkäystä
Nyt vaan parempia veriarvoja kohti! Hetki kerrallaan, ihan niin kuin sanoit. Halu on, motivaatio on, toivoa on ja sinä pystyt siihen kyllä. 
2 tykkäystä
Suuret kiitokset kannustuksesta! 
2 tykkäystä
Gt ainakin laskee nopeasti kun ei juo. Itselläni jollain ihmeen kaupalla alat on ollut koko ajan normaali mutta gt oli katkon jälkeen 74. Laski niin että oli 4 vk siitä kontrollissa jo reilusti viitearvojen sisällä.
Itseni se pysäytti. Mun maksa yritti kertoa että nyt ei voi hyvin ja on viime hetket lopettaa.
Tsemppiä tähänkin päivään!
4 tykkäystä