Raittiin, pelaamattoman elämän siunaukset

Tervehdys kaikille, niin uusille kuin vanhoillekin kirjoittajille. Tälle aamua minulle tuli olo, että ehkä on nyt sopiva hetki palata kirjoittelemaan tänne.

Olen aikaisemmin paljonkin tänne kirjoitellut, saaden elämääni täältä todella monta positiivista asiaa toisten kirjoitteluista.

Tänään ymmärrän tämän palstan olleen yksi tärkeä kanava rakentaessani elämääni totaalisesta tuhosta, uuteen kuosiin. Oikeastaan juuri nyt koen saavuttaneeni yhden tärkeimmistä etapeista elämässä, jonka kanssa olen läpi elämäni taistellut. Nimittäin säännöllisen toimeentulon.

Monta mutkaa on matkalla tässäkin asiassa ollut, eikä vähiten itsestäni johtuen, mutta tänään ymmärrän tässäkin asiassa tarvinneeni tuon kaiken, päästäkseni tähän tilaan. Olen siis nyt helmikuulta lähtien tehnyt reissutyötä, johon kuuluu avokuntoutusryhmän pito sekä kuntoutukseen liittyvät yksilökeskustelut. Viime torstaille minulla oli yhteistyötahon kanssa palaveri, jossa sovittiin useamman vuoden yhteistyöstä. Tämän myötä saan rauhoittua keskittymään olennaiseen. Elämään ilman turhaa taistelua. He jotka jossain kohtaa kirjoitteluani ovat seuranneet, tietävät kyllä millaisia henkisiä helvettejä olen näinä raittiina, pelaamattomina vuosina itseni kanssa läpikäynyt. Tänään ymmärrän näiden taisteluiden merkityksen niin, että ne ovat olleet eräänlaisia koetinkiviä siihen kuinka tosissani olen valmis elämän ja sen haasteet kohtaamaan pakenematta entiseen, itsetuhoiseen elämään.

Olen viimeiset vuodet kirjoitellut blogia, jonka halutessaan löytää oheisesta “linkistä”.

Haluan tässä kiittää kaikkia teitä jotka matkallani mukana ovat olleet. Jatketaan jakamista, antaen hyvän kiertää ja vaikuttaa.

Kun se vaan on niin että tänä aikana ei voi kukaan olla varma säännöllisestä kestävästä toimeentulosta, ihmisiä potkitaan kymmenien vuosien uurastuksen jälkeen pois :cry:

Hei
Olipa kiva lukea selviytymistarina. Itse asiassa luin sen monta kertaa ajatuksen kanssa. Tarinasi antaa toivoa meille vielä kamppaileville että peliongelmasta voi selvitä. Kiitos sinulle kun jaoit sen kanssamme. Hyvää jatkoa niin elämääsi kuin työhösi.

Ps. Linkki ei oikein toimi teksti “hyppii”.

Hei
Nyt pääsin lukemaan blogejasi. Aivan ihania. Jotain tällaista tarvitsen tässä ja nyt. Kiitos. Kirjoita vaan se matkaopas odotan sitä jo nyt innokkaasti.

Kiitokset. Tuo “matkaopas”-projekti on vasta kokolailla alkutaipaleella. Minulla menee tässä hetkessä suurin osa ajasta työkentällä sekä vapaat perheen kanssa peuhatessa. Silti uskon että tämä kokonaisuus toteutunee tässä kuitenkin seuraavan vuoden periodilla, kunhan saan vaan raivailluksi tälle sopivan määrän aikaa.

Tässä hetkessä elämäni on ensimmäistä kertaa kokonaisuutena siinä kuosissa ettei minun jatkuvasti tarvitse kuluttaa energiaa jonkinlaiseen taisteluun ja sen myötä vaikka viikot täyttyvät työstä ja viikonloput perheen kanssa oleilusta, uskon että energiaa riittää myös toteuttaa tämä todella pitkäaikainen unelmani.

Hei
Uskon että unelmat toteutuu varsinkin kun niiden eteen tekee töitä niin löytyy kuin ihmeen kaupalla aikaa toteuttaa unelma. Tästä sinun unelmastasi olisi myös hyötyä muille.

Mun kohdalla taistelu pelipirua vastaan on loppunut. Minulla ei enää ole aikoihin ollut pelihimoa. Se on hävinnyt… Melkein 4 vuotta se minua pyörittikin ja sai tekemään kaikenlaista epätoivoista ja itsetuhoista kuten pelaamaan velaksi yms. Muut ongelmat vaativat vielä töitä… mutta eiköhän se siitä. Jatketaan tällä tiellä ja katsotaan mitä tuleman pitää.

Älä nuolase ennenkuin tipahtaa. Koolibri.

Onko minun pelaamattomuus joltain pois? :laughing: :laughing: :laughing:

Tosi hieno juttu että pelit eivät enää kiinnostaa. Toivottavasti itsekin pääsen joskus siihen olotilaan. Muista kuitenkin olla hieman varuillaan ettei pelipiru pääse yllättämään. Mukavaa pelitöntä kesää, koolibri!

Hei
Kiitos taistelu. Uskon että jokaisen on mahdollista saavuttaa pelaamattomuus kun sitä TODELLA haluaa ja on valmis tekemään mitä tahansa sen eteen ettei pelaa. Se ei ole aina helppoa mutta mahdollista. Pitää unohtaa kaikki haaveet voitosta ja sitten on vielä se kuuluisa yksi kerta tai tämän kerran vielä pelaan. Tähän kompastuin itse monen monta kertaa ja kaikkihan tietävät kuinka siinä käy. Vielä yksi kerta ja vielä yksi kerta… Ratkaisevaa minulle oli peli-minään tutustuminen joka salailee, valehtelee, huijaa… Sellainen en halua olla joten teen kaikkeni sen eteen ettei noi piirteet "kuki " minussa. Tulipa sepustus mutta joka tapauksessa hyvää pelitöntä kesää kaikille.

Hei
Minäkin olen viimeiset 12 vuotta laittanut elämääni uuteen kuosiin. Ratkonut lähinnä lapsuuden traumoja ja niistä syntyneitä vääristymiä. Kun vähäteltiin ja mitätöintiin niin minusta tuli suorittaja ja täydellisyyden tavoittelija joka teki mukisematta kaikki eteen tulevat työt niin töissä kuin kotonakin kunnes paloin loppuun. Tarvitsin lamaannuttavan masennuksen ennenkuin ymmärsin että olen (vain) ihminen joka ei aina jaksa vaan pitää myös levätä ja kerätä voimia. Eikä minun tarvitse yrittää edes tehdä kaikkia töitä vaan muut saavat hoitaa oman osansa. Ei ne työt tekemällä lopu sanoo vanha sananlaskukin.

Taistelin toki tilannetta vastaan jo nuorena mutta mikään ei muuttunut niin paljon rämäpäisyyttä minusta löytyi että lähdin ulkomaille töihin. Sitä en kadu ja etäisyys sai lähipiirinkin miettimään asioita… mutta ei kuitenkaan tarpeeksi… Muutos on ollut vaikea koska lähipiiri ei suostunut muuttumaan eli nyt vain minä olen muuttunut mutta nyt ymmärrän asiat eri näkökannalta. Siitä olen kiitollinen.

Kovin tuttua tekstiä tuossa kirjoittelit. Itse olen läpikäynyt henkisen helvetin kerta toisensa jälkeen, vain oppiakseni ettei elämässä tarvitse yrittää yksin.

Yhä tänäänkin kipuilen, sikäli jos alan liiaksi käsikirjoittaa elämää haluamakseni tai muutoin asettaa sille omia itsekkäitä vaateita.

Tuo kipu on opettanut minulle pari kullanarvoista asiaa. Ensiksikin sen etten todellakaan aina tiedä mikä itselleni on parhaaksi ja toisekseen sen että mitä enemmän uskaltaudun luottamaan elämään, sitä enemmän saan siitä nauttia. Kirjoitin tässä aamutuimaan ajatuksia “uskosta elämään.” Käy lueskelemassa, tiedä jos vaikka jotakin samaistumispintaa löytyisi. Minä ainakin sain tekstistäsi paljon. Kiitos siitä. Jatketaan jakamista.

Tällaista lisää !

No sinähän voit tänne myös kirjoitella tällaista lisää. :slight_smile: