Tervehdys kaikille, niin uusille kuin vanhoillekin kirjoittajille. Tälle aamua minulle tuli olo, että ehkä on nyt sopiva hetki palata kirjoittelemaan tänne.
Olen aikaisemmin paljonkin tänne kirjoitellut, saaden elämääni täältä todella monta positiivista asiaa toisten kirjoitteluista.
Tänään ymmärrän tämän palstan olleen yksi tärkeä kanava rakentaessani elämääni totaalisesta tuhosta, uuteen kuosiin. Oikeastaan juuri nyt koen saavuttaneeni yhden tärkeimmistä etapeista elämässä, jonka kanssa olen läpi elämäni taistellut. Nimittäin säännöllisen toimeentulon.
Monta mutkaa on matkalla tässäkin asiassa ollut, eikä vähiten itsestäni johtuen, mutta tänään ymmärrän tässäkin asiassa tarvinneeni tuon kaiken, päästäkseni tähän tilaan. Olen siis nyt helmikuulta lähtien tehnyt reissutyötä, johon kuuluu avokuntoutusryhmän pito sekä kuntoutukseen liittyvät yksilökeskustelut. Viime torstaille minulla oli yhteistyötahon kanssa palaveri, jossa sovittiin useamman vuoden yhteistyöstä. Tämän myötä saan rauhoittua keskittymään olennaiseen. Elämään ilman turhaa taistelua. He jotka jossain kohtaa kirjoitteluani ovat seuranneet, tietävät kyllä millaisia henkisiä helvettejä olen näinä raittiinakin vuosina itseni kanssa läpikäynyt. Tänään ymmärrän näiden taisteluiden merkityksen niin, että ne ovat olleet eräänlaisia koetinkiviä siihen kuinka tosissani olen valmis elämän ja sen haasteet kohtaamaan pakenematta entiseen, itsetuhoiseen elämään.
Olen viimeiset vuodet kirjoitellut blogia, jonka halutessaan löytää oheisesta “linkistä”.
Haluan tässä kiittää kaikkia teitä jotka matkallani mukana ovat olleet. Jatketaan jakamista, antaen hyvän kiertää ja vaikuttaa.