Rahattoman pelurin mietteitä

Pitkästä aikaa päivitystä. Tätä ennen en kyennyt tekemään päivityksiä, koska tilanteeni oli enemmän tai vähemmän ns. auki koko ajan. Nyt olen ehkä saanut päätä pinnalle, minkä lisäksi olen päättänyt lopettaa pelaamisen kokonaan. Päivä 4 vasta menossa, mutta kaiketi hyvällä tiellä.

Kamppailin viime syksyn ja loppuvuoden vuokrarästien kanssa. Välillä makselin jotain pois, sitten taas tuli lisää pelaamisen takia. Pelaaminen oli pakonomaista (pitää voittaa vuokrarahat, kenellekään en voi puhua tästä) koko homma alkoi tuntua jo oksettavalta hyvän aikaa sitten, mutta tämän viikon ma rohkaistuin kertomaan asiasta läheiselleni. Mikä oli jo sinällään saavutus, en uskonut tähän kykeneväni.

Reaktio oli tietysti kiukkuinen, mutta pahempaa toki pelkäsin. Ilmeisesti kuitenkin rehellisyys maan perii tässäkin asiassa. Tähän päivään asti sitkuttelin 4pvä pelaamatta, vaikka ei tietoakaan, mistä saisin vuokrarästeihin tarvittavat rahat. Siis en mistään, aloin jo etsimään uutta kämppää ensin kaupungilta (luottotiedottomalle mukavaa hommaa asunnon etsiminen, juu…).

Tänään aamulla äitini kertoi, että voi tietyin ehdoin auttaa, ja oli laatinut 3-osaisen kirjallisen paperin, johon sitoutuisin. 1. Lopetat pelaamisen ja haet apua 2. Maksat aina ensin vuokrasi tilistäsi 3. Huolehdit omista laskuistasi ja koitat pärjätä omilla rahoilla. Tämän allekirjoitin mielelläni, sillä jos/kun saan nyt pelaamisen kokonaan lopetettua, minulle tulee jäämään elämiseen jopa rahaa.

Vuokrarästiä taisi jäädä n. 300€, ja jos vuokranantajalle tämä on ok niin pyrin hoitamaan sen lähitulevaisuudessa/heti kun pystyn. Jos ei, niin täytynee sen verran vielä koittaa lainata. Tähän asti on ollut sovitteleva, joten toivottavasti nytkin.

Olen lupautunut menemään paikan päälle paikalliseen peliryhmään, ja katsomaan olisiko siitä minulle hyötyä. Sain sellaisen opetuksen taas itse pelijumalilta, että kyllä tuntuu vieläkin, niin mielessä kuin kehossa. Siksikin nyt tuntuu, että tähän pelaamattomuuteen on ensimmäistä kertaa oikeasti eväitä ja aitoa halua. Joskaan ilman apua tämä tuskin onnistuu, joten sitä on otettava vastaan.

Vielä ei ole täysin helpottunut olo, koska lupasin maksaa tosiaan kaikki rästini vuoden loppuun mennessä. Nyt maksoin tonnin verran, ja n. 300e jäisi maksamatta. Katsellaan, ehkä tämä stressi tästä vielä tänään helpottaa.

Pelaamaton päivä nro 5 käynnissä ja tästä on hyvä jatkaa…

Joo, siis 5pvä tosiaan menossa. Viestin alussa luki 4:s, ja lopussa 5:s. Alussa ollaan, mutta toivottavasti oikealla tiellä pysytään.

Nyt on kyllä kärsimykset hetkeksi kärsitty, ainakin tän asian tiimoilta. Kaikki rästit on maksettu. Pelaamattomuus on vähän taas helpompaa. Yhtään ei huvita pelata, ja vaikka tekisi joskus myöhemmin, niin nyt on käyty ainakin suht syvällä omalla mittarilla, sen kun pitää mielessä vastedes. :bulb:

Pelaamatonta päivää nro 7 kelpaa viettää kahvia hörppien. Stressi on alkanut tasoittumaan, ja ensi viikolla olisi taas ehkä pikkaisen enemmän toivoa työllistymisen suhteen.

Eilen testasin itseäni, kun kävin kaverin kanssa kahvilla. Meillä on tapana yleensä käydä heittämässä muutama kolikko kahvin lomassa pelikoneisiin, mutta tällä kertaa katsoin vierestä, kun kaveri kiskoi n. 10e voittoa koneesta itselleen. Olin jo kahville mennessä, että en laita edes pelikoneisiin senttiäkään, vaikka ne eivät mulle ole varsinainen ongelma koskaan olleet. Pelaaminen on kuitenkin pelaamista, eikä minulla ole varaa pelata mitään rahapelejä.

Olen nyt nähnyt tässä viimeisen reilun 10v aikana, mitä peliriippuvuus saa aikaan. Varsinkin vajaa 10v, kun olen enemmän tai vähemmän itsenäisesti asunut, on ollut kyllä melkoista poukkoilua kaikkine ongelmineen ja pelaamisineen. Jopa minäkin kuitenkin haluan elämältäni jotain muuta. Yksi ongelma kerrallaan tässä mennään, kun lääkkeiden käytön olen lähes kokonaan saanut lopetettua puolisen vuotta sitten (unilääkettä menee vielä iltaisin).

Monta ongelmaa kun on kasaantunut, ja taustalla on jännittämistä/pakko-oireista häiriötä/ahdistusta, niin ei ihme jos olen kehittänyt itselleni erilaisia riippuuvuuksia. Mutta ne kun eivät edesauta oireiden hallintaa mitenkään, niin pakko niitä on alkaa karsimaan jossain vaiheessa pois elämästä. Tavoitteena kuitenkin kun on kuitenkin elää joskus onnellista, suhteellisen tasapainoista elämää, johon kuuluisi myös se kauniimpi puolisko. Jos jatkan pelejä, mikään asia ei vaan muutu. Tämä on pakko pitää mielessä, koska se vaikuttaa niin paljon kaikkeen tekemiseen ja yleiseen vointiin.

Jatkan ehdottoman pelittömällä linjalla ja koitan käyttää vapautuvaa aikaa edes vähän enemmän harrastuksiin, joihin ei ollut voimia pelatessa.

9 pelaamaton päivä menossa eikä aikomustakaan pelata sentilläkään. Totaalilinja on paras ja ainoa mahdollisuus parempaan huomiseen. Ei tässä pelejä kaipaa, aikaa on vain enemmän. Ja alkutaipaleella ollaan todellakin, mutta suunta on oikea. Itseä ja omia ajatuksia on tullut tarkkailtua ehkä tavallista enemmän, ja analysoitua tuttuja ajatuskuvioita mitä pelaamiseen liittyy.

Kun tähän tilanteeseen on aidosti sitoutunut (ehdoton pelaamattomuus), on heti tavallaan vapaa. Tai niin sitä ainakin kuvittelee, varovainen ja tarkkana on kuitenkin oltava. Pitää myös muistaa, että en olisi tähän tilanteeseen päässyt, ilman äitini apua.

Urheilua on muuten pirun paljon mukavempi seurata ilman ns. betsejä eli vetoja. Tästä harrastuksesta voi nyt nauttia ilman rahallisen tappion tuomaa tuskaa.

Hyvällä mielellä jatkan pelaamattomuutta.

11 pelaamatonta päivää mikä on mun mittapuulla aika hyvin. Kyllähän sitä ois kieltämättä pikkasen kiva pelailla tylsänä to-iltana, mutta en lähde sille tielle. Ehkä ensimmäistä kertaa sitä huomaa tilalle tulleet tyhjät hetket, kun tässä työttömänä muutenkin on vailla järkevää tekemistä. Mutta kestetään ne kuin mies, ja koitetaan keksiä jotain muuta tekemistä jatkossakin.

Työkkärissä sain muutaman vaihtoehdon “työllistyä”, ei nyt mitään varsinaista ratkaisua kuitenkaan asiaan. Rahaa ei ole ja kyllä se vaan vituttaa. Ei ole ensi viikollakaan. Mutta aina sitä vipattua sen verran saa, että ruokaa riittää kaapissa. Vielä kun saisi motivaatiota siivota kunnolla. Sitten ehkä harrastaa liikuntaa. Nää on näitä. Mitään en jaksa tässä tilanteessa hoputtaa, koska aika tuskasta oli tuon pelirimpuilun viime vaiheet.

Nyt on 2 vko tullut pelaamattomuutta täyteen, ja ei ole enää viime päivinä tehnyt edes mieli pelata. Olen päässyt hyvään alkuun siis ja alkanut tottumaan tähän pelittömään elämänrytmiin. Tänään toki minulle soitettiin Betssonilta ja kyseltiin, että onko jotain vaikeuksia käyttää tiliä, ja kyselivät kaikenlaista diipa daapaa, ja vaikeuksia oli saada puhelu päättymään. Lopuksi toki totesivat, että iskevät tililleni bonukset. Onneksi olen muistaakseni jäädyttänyt tilin kys. pelipaikassa, ja toiseksi pitäisi vielä tallettaa saadakseen tämän kusetus-bonuksen aktiiviseksi kera älyttömien kierrätysvaatimuksien. Säälittävää, että isot pelifirmat tekevät tälläistä “puhelinmyyntiä”. Toki rahaa pitää isojen yhtiöiden repiä kaikin keinoin, vaikka sitten ongelmaisten selkänahoista… :smiling_imp:

17 pvä taitaa olla menossa pelaamatta. Ruoka loppuu kaapista ja rahaa ei ole tulossa 1,5vko. Mutta ei huvita laittaa viimeisiä kolikkoja peleihin, eihän siinä mitään järkeä olisikaan. Ennen toki olisin yrittänyt niillä helpottaa (rahan puutteesta) johtuvaa tuskaani. Nyt ei edes huvita, ihmeellisiä muutoksia sitä tapahtuu kohti normaalimpaa ajattelua…

Ei tässä muuten ole toistaiseksi hirveästi hurraamista, mutta pelaamattomalla linjalla kyllä jatketaan…

Hei rahaton peluri,

Mukava kuulla, että pää rupeaa selkenemään pelaamisesta pikku hiljaa. Sinäkin olet ollut jo 2,5 viikkoa pelaamatta, se on asia, minkä olet jo saavuttanut. Ymmärrän, että vaikea tilanteesi aiheuttaa ahdistusta ja huolta siitä, miten pärjäät seuraavaan “palkkapäivään” asti. Toivottavasti sinulla on lähipiirissä joku joka voi tarvittaessa auttaa. Jos tosiaan tuntuu, ettei rahat riitä ruokaan, niin varmasti sinun om mahdollista saada jostain väliaikaista apua. Ymmärrän myös, ettei sellainen hattu kourassa meno välttämättä ole mukavaa eikä helppoa.

Hienoa kuitenkin että olet ollut pelaamatta ja samalla tiedostat ettei pelaaminen pelasta rahahuolista, vaan päinvastoin, kuten olet huomannut.

Tsemppiä!

T. Mies

Moro
Ei pelurit tyhmiä oo, ne on hulluja !

Kiitos teille vieraille viesteistä, hyvä että joskus joku kommnetoi tänne jotain! :slight_smile:

Kyllä mä saan rahallista tukea onneksi, sen verran kuin kehtaan pyytää, ettei nyt ihan ilman ruokaa tarvii olla.
Kun tässä ny 1,5vko jaksaa “kitkutella” niin on ehkä sitten varaa jo vähän harrastaa enemmän. Kun tuli vuoden ekoina päivinä vielä pelattua rahat (ennen lopettamista), niin se hinta nyt vaan on siitä maksettava ennen seuraavaa “palkkapäivää”.

Eilen kävi nopea ajatus mielessä että “joskos sitä pari lanttia pelikoneeseen” ja sitten samantien tuli reaktio, että ei helvetissä ja kaupasta ulos. Ei viitsi pelata edes noita hedelmäpelejä sentilläkään, pettäisin samalla itseni, eikä niistä mitään voita. Ja olen huomannut sen, etten tarvitse mitään pikavoittoja tällä hetkellä. Aina ennen tarvitsin niitä, mutta nyt jopa pelottaa ne fiilikset, mitä pelaamisesta koituu… Hetken huumaa, toiveita, ahdistusta, pelkoa, epätoivoa… Ei kiitos.

Heippa NoMoneyMan,

hienoa että olet päässyt noin hyvään alkuun matkalla pelaamattomuuteen. Nostan hattua!!

Itse ilmaannuin lueskelemaan näitä pitkästä aikaa, syynä se että yli vuoden pelaamattomuuden jälkeen tuli retkahdus ja tuntuu että kierre syvenee koko ajan. Itsekin olen asuntoni pelaamisen takia jo menettänyt, luottamuksesta puhumattakaan.

Olen menettänyt kavereitani, avopuolisoni on koko ajan tarkastelemassa tilejäni, vanhempani mäkättävät ja varmistelevat koko ajan etten pelaa. Mutta taas on alkanut tämä valehteleminen. Mihin rahat ovat milloinkin menneet, ostin kaupasta sisäfilettä ym. paskaa suoltaa suu koko ajan.

Miten tämän saa poikki? Miksi YLI VUODEN JÄLKEEN olen samassa kierteessä johon ikinä en enää aikonut hommautua.

En ymmärrä :angry:

Siks koska tästä hemmetin sairaudesta on niiiiin vaikee parantua.
Mä koukkuunnuin tosi nopeesti ja nyt tää on tätä tuskasta pyristelyä.

Hei NoMoneyMan
Hauska mielikuva tuo, “juostaan” kaupasta ulos ettei laitettais rahojamme koneisiin.
Mut oikeesti se itkettää.
Mä jo ajattelin kirjottaa sulle listaa mitä saa vähällä rahalla ostettua ja massunsa kummiskin täyteen, mutta onneks hätä ei nyt sentään niin paha ollu.

Kiitos viesteistä, aina lämmittää lukea kohtalotoverien kokemuksia, ja auttamishalusta myös iso kiitos.

Ruuissa on pysytty ja onneksi kohta helpottaa, kun rahapäivät ovat edessä. Ja silloinhan se pelaamattomuus vasta mitataan kunnolla, vaikka ajatukset eivät vähään aikaan peleissä ole pyörineet. Mutta uskoisin olevani aika vahvoilla, enkä usko, että tekisi mieli pelata, kun tässä on nyt lähdetty näin “hyvin” liikkeelle jo. Nollatoleranssilla kun mennään, niin ei ole paljon varaa “pikkaisen” kokeilla. :bulb: Eikös ollutkin välähdys tuo lause… :smiley:

Nyt taitaa olla mennyt 22 päivää pelaamatta. Pysytään varpaillaan, mutta muistetaan kuitenkin olla tyytyväisiä, jos ollaan pysytty “poissa peleistä”.

Jokainen pelaamaton päivä on arvokas, mä en saa kovin pitkää ketjua aikaseks mut sit lohduttaudun sillä et kunhan niitä pelaamattomia päiviä vaan tulee ei se haittaa jos ne ei ihan ketjussa oiskaan.
Ei voi olla liian ankarakaan itselle, sellainenkin voi viedä ojasta allikkoon.

Vieras, totta on kyllä että liika ankaruus vie monesti hyvinkin nopeasti takaisin pelien äärelle. Itsellä tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että on ponnistelujen arvoista/järkevämpää olla pelaamatta kuin pelata vähäsen silloin tällöin. Itse en uskalla lipsahdella ollenkaan, koska en tiedä onko siitä sitten paluuta pelaamattomuuteen.

24pvä tjsp. menossa ilman pelejä ja väsähtänyttä, mutta niin viisasta mantraa hokien “pelaamatta jatketaan”. (en minä tuota onneksi hoe muuta kuin täällä) :smiley:

Vähän taukoa ollut tänne kirjoittamisessa, taitaa olla 31pvä menossa ilman pelejä. Rahapäivä koitti, ja vähän kaljaakin tuossa otin, mutta en ole peleihin sortunut. Vähän tavallista enemmän on kummitellut, että jos sitä vähän vaikka Lottoa kokeilisi, mutta ei ole tullut laitettua.

No miten menee NoMoneyMan, mulla pelaamattomuusputki piti ton rapiat 30 päivää ja sitten ratkesin, ei muuta kun alusta taas :frowning: