Olen parisuhteessa miehen kanssa joka on käyttänyt kannabista yli 7 vuotta, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Se on kuitenkin kulkenut matkassa pitkään. Olen itse todella negatiivinen sauhuttelua kohtaan, koska näen ja tiedän kaikki ne haitat joita se hänelle aiheuttaa. Työttömänä ja ns. ilman säännöllisiä aikatauluja elämässä se ei todellakaan ainakaan paranna hänen asioitaan. Hän itse haluaa lopettaa ja pystyy olemaan viikkoja ilman, mutta sitten huomaan taas että käymme samaa lopettamiskeskustelua alusta. Miksi ja mitä haittaa jos joskus polttaa.
Olen niin kyllästynyt tähän ainaiseen soutamiseen ja huopaamiseen… Lisäksi hänen muutama kaveri joka itse polttaa ei kunnioita poikaystäväni päätöksiä, vaan houkuttelevat tämän aina uudelleen polttamaan. Olen yrittänyt ehdottaa numeron vaihtoa tms… mutta kaikki suunniteltu jää aina puolitiehen.
Mietin välillä, olenko ihan idiootti kun jaksan uskoa ja rakastaa? Olen luvannut 100 prosenttisen tuen ja niin olen tehnytkin. Tuntuu vaan taas, ettei niille raitistumispuheille löydy mitään näyttöä.
Mitä mieltä olette? Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia, ja mikä voisi helpottaa lopettamaan? Mies ei omasta mielestään ole niinkään fyysisesti riippuvainen, vaan se liittyy enemmänkin yksinäisyyden tunteeseen ja siihen että aika ei kulu päivisin.
Olen itse lääkekannabista (laittomasti) päivittäin käyttävä perheenisä joka kuluttaa keskimäärin 4-8g kukkaa päivässä. Käyn töissä ja huolehdin perheestäni sekä parisuhde voi hyvin. Täten uskon voivani kertoa oman näkemykseni asiasta niillä tiedoilla jotka annoit…
Miehesi ei selvästikkään pohjimmiltaan halua olla ilman kannabista. Hän ei ole kannabiksesta fyysisesti riippuvainen (jos ei polta/höyrystä/syö 24/7 kuten minä), mutta psyykkinen koukku näyttäisi olevan olemassa.
Tämä ei ole neuvo, mutta minä henkilökohtaisesti sanoisin kaverille, että ottaa itseänsä niskasta kiinni, lopettaa sen jumittamisen ja alkaa tekemään elämässään asioita (muutakin kuin hiisiä). Tämä kasvi ei sovi todellakaan kaikille ja jos se aiheuttaa kiistattomia haittoja yksilölle on aika laittaa kukkapurkki kiinni joko lopullisesti tai ainakin selkeästi pidemmäksi aikaa (1-2vuotta).
Jos tämä itse ei onnistu (on menetetty oma tahdonvoima/hallinta kyseiseen psykoaktiiviin ja tämähän tapahtuu keskimäärin 8-10%:lle kannabiksen käyttäjistä) niin sitten on aika ottaa paikalliseen A-klinikkaan yhteyttä. Jos ei mies halua itseään hoitaa, niin sitten se on sun oma valinta haluatko elää päideaddiktin kanssa samaa elämää… Moni ei halua koska se sairastuttaa myös sen läheisen siinä vierellä aika usein vaikka kyse olisikin tästä “viattomasta” kasvista.
Miehesi ongelma ei ole hampussa vaan syissä hänen psyykkeesssään miksi hän sitä pajaa polttelee vaikka itse ei haluaisi. Jos ne syyt hänen mielestään ovat yksinäisyys ja tylsyys jotka lieventyvät kun savuttaa, niin näille syille tulisi sitten varmaan tehdä jotain, eikö niin?
Jos miehesi lopettaisi sen kukan käytön, niin olisiko se ratkaisu Sinun ongelmiisi, mikäli tilanne kuitenkin olisi tuo mitä kerroit: Mies on yksinäinen, ja hänen aikansa ei kulu.
Vaikka hän lopettaisikin kukan käytön just tähän paikkaan, niin noihin kahteen ongelmaan onko sinulla vastaus? Oletko valmis ottamaan kontollesi polton lopettamisen seuraukset toisinsanoen?
Jos et, niin älä puutu hänen polttamiseensa, puutu omaan elämääsi kuinka voisit siitä tehdä parempaa. On surullista että miehesi on tuossa jamassa, erittäin surullista, ja hän ei oikein voi olla suhteessanne läsnä koska on valinnut kukanpolton, ja senkin lopetettuaan niin hän olisi yksinäinen ja hänen aikansa ei kulu.
Uskon että sinulla ei ole noita samoj vaikeuksia, eli että tuntisit oloasi yksinäisemmäksi ilman häntä kuin hänen kanssa? Vai mitä olet mieltä? ja aikasikin kuluisi varmaan monellakin eri tapaa sekä päivisin, että öisin.
Joten tuo ei kuulosta sun ongelmalta, ainakaan minkä käsityksen susta saa viestisi perusteella.
Kiitos mielipiteistänne. Tiedätte? varmaan kuitenkin että aina ei pysty ajattelemaan niin “järjellä” kuin haluaisikin. Valehtelun ja riitelyn lisäksi meillä on myös paljon rakkautta ja normaalia arkea, lenkillä käyntiä ja ruuanlaittoa. Olen aina ajatellut, että kun ei pysty enää keskustelemaan, ei ole toivoa. Meillä kuitenkin juttu vielä sujuu, aikaajoin huonommin ja taas paremmin. En haluaisi toisaalta heittää kaikkea sitä hyvääkään hukkaan. Voisiko pitkäaikaiseen käyttöön auttaa aluksi vaikka vähentäminen? Toisaalta ainakaan tupakanpoltonlopettamisessa tuo ei taida toimia… jos sitä siihen voi edes verrata.
Ei näitä järjellä kukaan meistä pysty ajattelemaankaan.
Tästä vaan tuli mieleen että oletko sä se, joka sen hyvän siinä heittää hukkaan vai se joka sitä kukkaa polttaa.
Voi auttaa vähentäminen tapojen muuttamiseen. Nikotiinin kohdalla tuo ei oikein yleensä toimi koska addiktin elimistö janoaa jatkuvasti tietyn verran sitä ainetta ja tasot tulee ns. pidettyä väkisinkin kohdallaan. Kannabinoidit ovat täysin eri asia.
Et kerro kuinka paljon ja usein miehesi polttaa? Myös polttotapa vaikuttaa… Nämä tiedot tulisi tietää, että voisi tarkemmin opastaa…
En ihan pysy perässä, Kannabis ihan eri asia kuin tupakka? Tai viina? MIksi niitä käytetään - mielihyvän vuoksi. Ja tuohon mielihyväntunteeseen syntyy kai riippuvuus jokaisessa aineessa? Siis ei kaikilla käyttäjillä, mutta niillä joilla käyttö on tarpeeksi jatkuvaa ja geenit kohdallaan riippuvuuden syntymiseen. Olettaisin, että kaikissa tapauksissa, missä riippuvuus on kunnolla päässyt syntymään käytön säännöstely (kohtuukäyttö) on pitkässä juoksussa yhtö hankalaa. Onnistuu viikon, kuukauden, puoli vuotta - mutta jossain vaiheessa kerrat lisääntyvät ja määrät karkaavat taas niihin ongelmakäytön aikoihin. Siis niillä joilla riippuvuus on syntynyt, muutenhan käyttömäärät vaihtelevat ihan elämäntilanteiden mukaan. Ja milloin tuo riippuvuus on syntynyt? Sen musta ihminen pystyy itsestään näkemään jos REHELLISESTI vastailee erilaisiin päihdetesteihin. Minulle (päihdeongelmainen, nyk. raitis) se selkeä osoitin oli juonko silloin kun olen päättänyt olla juomatta, tai juonko säännöllisesti enemmän kuin päätin ottaa - juominen ei ole hanskassa eikä omat päätökset pidä, riippuvuus ajaa oman tahdon yli. Mutta tämä on, niinkuin monet ovat jo todenneet, henkilökohtainen ongelma, siinä ei puolison halu tai toive paina. Puoliso voi pitää huolen omasta hyvinvoinnistaan, ja aika usein tuo pahasti päihderiippuvaisen tapauksessa tarkoittaa irtiottoa. Kun et voi mitenkään auttaa, pelasta itsesi (ja lapsesi jos niitä on). Päihderiippuvainen joko herää huomaamaan menetysten mukana oman ongelmansa, tai jatkaa valitsemallaan tiellä. Sanoo alkoholisti 
Kannattaa muistaa että tuo pitää paikkansa etanolin ja nikotiinin kohdalla. Kannabinoidit toimivat myös lääkeaineina. Eli kannabista käytetään valtavasti myös lääkkeenä. Siinä on aika helkkarin iso ero, eikö vaan? Etanoli ja nikotiini ei ole lääkkeitä yhtään mihinkään. Paitsi juopon ja nikotinistin omassa mielikuvituksessa…
Kyllä,
Lääkkeinä käytetään. Kuten myös opiaatteja kipulääkkeenä, amfetamiinin johdannaisia ADHD-lääkkeenä ja koka-puun lehtiä perinteisesti piristeinä. Käytätkö sinä kannabista lääkkeenä vai viidekäyttöön? Jos siitä hakee mielihyvää, vilkaisepa neurobiologisia kirjoja millaisiin reseptoreihin aine vaikuttaa - vähän näyttää samalta kuin päihteiden. Veteen piirretty viiva, mutta tuosta on tällä palstalla turha alkaa kiistelemään. Tämä on omaisten palsta jotka vähät välittävät tällaisesta saivartelusta. Heitä huolettaa ne haittavaikutukset, oli se agressiivista käytöstä, täydellistä vetäytymistä tai vastuuttomuutta mistään omasta tai yhteisestä, epäluotettavuutta, terveyshaittoja. Läheisten kannalta ihminen saa vapaasti pössytellä tai kiskoa viinaa jos siitä ei olisi haittaa käyttäjälle itselleen ja hänen lähiympäristölleen. Tänne kirjoittavat ne, jotka kokevat siitä haittaa olevan, eikä, kun näitä ketjuja selaa, tuo haitta ole mitään pientä epämukavuutta.
Käytän lääkekannabista hoitaakseni kahta akuutisti hengenvaarallista sairauttani. Alkoholismia ja eksistentiaalista masennusta (joka omaa erittäin rajuja itsetuhoisia piirteitä). Kumpaakin sairauteen lääkkeen hoitovaste on täydet 100%:ia. En kirjoittaisi tässä sinulle ilman tämän kasvin olemassa oloa, olisin tehnyt itsemurhan tavalla tai toisella jo vuosia sitten…
Kannabista ei oikein voi viihdekäyttää silloin kun sitä lääkekäyttää koska päihdyttävät (eli ne viihdyttävät vaikutukset) katoavat muutaman viikon-kuukauden kuluttua kun jatkuva 24/7 lääkitys aloitetaan. Myönnän kyllä pitäväni kovastikkin lääkekannabiksen päihdyttävistä sivuvaikutuksista, mutta niitä nyt ei kovin usein pääse kokemaan kun pitää taukoja vain harvakseltaan…