Puolison juomattomuus, mutta voinko antaa anteeksi?

Meillä on suhteellisen myrskyisä suhde takana, yhdessä oltu 3 vuotta. Ollaan alle 40-vuotiaita molemmat, mies hieman vanhempi minua.

Mies on klassisesti selvinpäin ihana ja huomaavainen, rakastava ja hellä. Pitää minua todella hyvänä. Suhteessamme on alusta saakka ollut valtavasti rakkautta, intohimoa ja paljon hyviä asioita. Riidat
on myös toki olleet kovia. Alkoholinkäyttö lisääntyi vaivihkaa - alkuun ihmettelin kun hän kehui kuinka minä en ”nalkuta” ja viittasi sillä ex puolisoonsa.

Juominen alkoi sekaantua masennukseen ja masennus juomiseen. Mies alkoi saada raivareita, syytti minua ja kiihtyi nollasta sataan. Itse juon alkoholia 2-3 x vuodessa tapahtumissa, esim juhlissa tai keikoilla. Klassinen tilanne oli, että olimme jossain viettämässä porukalla iltaa/juhlissa ja mieheni joi liikaa. Hänen silmissään aina muuttui jokin. Hän suuttui minulle usein niin, ettei itsekään tiennyt mistä se viha tuli. Saattoi olla että juttelin naispuolisen ystäväni kanssa ja mies pyysi minut sivuun ja alkoi raivota sekavia asioita esim. ”Miksi sä olet tollanen!?” - en tiennyt millainen. Opin pienentämään itseni ja olemaan näkymättömämpi. Se oli outoa kun mies ei kuitenkaan koskaan ollut mustasukkainen.

Sitten alkoi töniminen. Hän on minua todella paljon isompi ja vahvempi, hän saattoi tönäistä minua niin että lensin pitkälle ja löin pääni. Otti ranteista ja heitti uudelleen maahan. Koskaan hän ei ole varsinaisesti lyönyt - tavaroita hän heitteli.

Lopulta sain tarpeekseni. Olin kuunnellut jo niin monta anteeksipyyntöä häneltä polvillaan, katsonut itkua ja kuunnellut lupauksia muutoksesta. Yhden kerran jälkeen käsiini jäi tönimisen jälkeen niin isot mustelmat että päässäni naksahti ja päätin että se oli tässä. Kertakin vielä niin lähden.
Mies näki että olin tosissani ja meni paniikkiin. Hän päätti laittaa korkin kiinni.

Korkki on pysynyt nyt kiinni 10kk ja mies muuttunut valtavasti. Hän on iloisempi, masennus on poissa, hän näyttää paremmalta, seksielämä kukoistaa (alkoholi aiheutti vaikeuksia…), hän on kiitollinen mahdollisuudestani ja oikeasti uskon että hän ei varmaan enää koskaan käytä alkoholia. Vilpittömästi uskon.

Varsinaiseen kysymykseen/ongelmani: Viimeisen ehkä 1-2kk minulle on alkanut tulla takaumia. Näen myös painajaisia tilanteista, joissa hän käytti väkivaltaa. Elän tilanteita uudelleen ja huomaan että välillä minun on vaikea tuntea turvaa miehen lähellä. Tuntuu että haluaisin halata, mutta jokin estää minua. Tähän saakka olen vain nauttinut hänen juomattomuudesta ja meidän suhteesta. Miksi nämä asiat nousevat nyt vasta pintaan? Miksi tunteeni alkaa nyt kuolla, kun mieshän on muuttunut ja osoittanut sen minulle?
En tiedä enää mitä tunnen ja olen pohtinut eroa.
Jättäisinkö ”hyvän ja muuttuneen miehen”… Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Miksi ihmeessä tunteet häntä kohtaan ovat niin ristiriidassa. :cry:

Ehkä olet traumatisotunut ja asiat nousevat pintaan nyt, kun tilanne on turvallisempi niitä käydä läpi? Saattaisi olla hyötyä hakeutua jonkun ammattilaisen pakeille yksin ja yhdessä. On ihan luonnollista, että moiset kokemukset eivät hetkessä unohdu.

Ammattiauttajan tai miksei al-anon-ryhmään minä menisin.