Niimpä, aika ahkerasti on tullut viime päivinä tallissa oleiltua. Olen kaivanut moottoripyörän lakanan alta pois ja tein siihen tulevan ajokauden valmistelevia tarkisteluja, joten nyt sitten vain keliä kehiin niin pääsee ajelemaan kohti auringonlaskua. Olen kyllä nikkaroinut vähän muitakin projekteja tallissa, mutta niitten kanssa riittää vielä sarkaa. Sen voin kertoa että alkoholin kanssa en ole lätrännyt tallissa enkä muualla ja siitä olen iloinen.
En kyllä ymmärrä että miten mulla joskus on tuonne talliin autokin on mahtunut ja pitäiskin yrittää vähän järjestellä siihen malliin että lähiviikkoina saapuva uusi autokin sinne mahtuus, jotta siihen sais pyhkäästyä suojavahan kesän tulevia happosateita vastaan.
Alkoholi rintamalla menee hyvin, eli ilman alkoholia ollaan oltu. Tänään lähdenkin taas vähän työn puolesta maailmalle liuhottamaan muutamaksi päiväksi ja tiedän tasan tarkkaan, että tällä(kin) reissulla tulee alkoholi tarjontaa kokouksien jälkeisissä illallisilla, mutta paras konsti on kun heti kättelyssä tekee seurueelle jämäkästi seleväksi että en ota ollenkaan, koska silloin ei tule väärinkäsityksiä kenellekkään eikä tule turhia tyrkytys yrityksiä. Hyvin porukka siihen suhtautuu ja varmasti kaikki ymmärtää että työmatkalla ollaan ja silloin kuuluu käyttäytyä sen mukaan. Ei siellä muutkaan ota kuin pari kolme lasillista jonka jälkeen suurin osa painuu omiin hotellihuoneisiinsa.
Nojoo, eikun pukua silittämään ja matkalaukun kimppuun. Siivet sitten vie mihin lie .
Ompas mukava olla taas kotosalla . Reissu tehty ja ilman viunaa tietenkin, mutta viinilasi kourassa jouduin tovin kyllä seisoskella. Kävi niin että eräs, no sanotaanko tärkeämmän puoleinen henkilö kantoi vastavarsin mulle ja kolleegalleni viinilasilliset kouraan kun näki että oltiin ilman. En kehdannut kieltäytyä, kun katsoin että kyseessä oli vilpittömästi ystävällinen teko ilman ajatusta että meidät olisi pakko saada humalaan. Aikani kuljeskelin lasini kanssa kunnes tuli sopiva tilaisuus kipata sisältö lavuaariin ilman että olin maistanut sitä. Joku voisi kutsua tuota alkoholin väärin käytöksi .
Nyt taidan syöksyä tallin syövereihin ja ulostaudun sieltä vasta parin tunnin päästä. Joo ja kelikin näyttää tällä hetkellä siltä että tänään pääsee moottoripyörää ulukoiluttamaan, pulssi nousee jo pelekästä ajatuksesta . Tänäänkin taitaa tulla hyvä päivä, mutta antaa tulla vaan jos on tullakseen.
Jihaa, motskarilla tuli täräytettyä lenkki ja kyllä täytyy sanoa että on se vain aina yhtä nautinnollista, ilmeisesti olen siihenkin touhuun addiktoitunut, mutta minkäs teet kun on pikkupojasta asti niitten kanssa värkännyt.
Alkoholin kanssa en ihan pikkupojasta asti ole touhunnut, vaan taisin olla peräti 17v kun ekaa kertaa maistoin ja reilu 18v kun rupesin pienimuotoisia kännejä ottamaan. Reilu 25 vuotiaana alkoi jo sitten koomajuomiset, eli kohtuu juominen alkoi kadota ja oikiastaan tuossa vaiheessa olisi jo pitänyt heittää hanskat tiskiin juomisen suhteen. Jossakin 30v kieppeillä, tai vähän sen jälkeen nautinto hävis juomisesta ja siitä tuli pikemminkin pakkomielinen tapa. 40v lähestyessä aloin miettimään kaikkien kännisekoilujen/tapaturmien seurauksena että ei helevetti tämä enää tämmösenä voi jatkua ja kokeilimpa eräitäkin kertoja siirtyä kohtuu käyttäjäksi, mutta kyllähän me kaikki tiedämme miten siinä kävi. Ei auttanut muu kuin lopettaa, toki sekin kommervenkkien jälkeen mutta kumminkin.
Tännekkin palstalle on tullut välillä suutuspäissään kirjoitettua ilkeyksiä ja muuta skeidaa kun on oikein tehenyt mieli viinaa eikä ole saanut/voinut juoda ja tässä onkin hyvä tilaisuus pyydellä anteeksi moista käytöstä. Kyllä se vain on myönnettävä että kyllä täällä on vain kiva pyörähtää lukemassa muittenkin lopettaneiden tai sitä yrittävien viestejä.
Valitettavasti täällä viikonloppusin on usen hiljaisempaa kuin arkisin, mutta se johtuu varmaan siitä että tänne kirjoitellaan usein töistä. Toivoisin kuitenkin viikonloppuisinkin elävöitymistä, koska silloin monella on kuitenkin hankalimmat hetket alkon suhteen.
Elämä tuntuu tällä hetkellä laiffilta vaikkei alkoholi kuulukkaan siihen, mutta ehkä juuri siksi se siltä tuntuukin.
Onneksi järjenvähyys on ollut vain tilapäistä ja ohimenevää (toivottavasti) . Kyllä sinäkin Rahvas kohta pääset rannetta kiertämään, ainakin jos säätiedotuksiin on uskomista. Itse ainakin hyppään kohtapuolin satulaan ja ei kun menox.
Aamulla heräsinkin aikasin mieli virkiänä joten salireissukin on tullut tehtyä jo hyvissä ajoin. Mikäs tässä on ollessaan maha täynnä saunanraikkaana päivän tapahtumia odotellessa. Toivottavasti tästäkin tulee hyvä päivä, mutta tulee tai ei niin alkoholi siihen ei kuulu.
Vaikka päivä on vasta alullaan, niin silti kohti auringonlaskua tie kohta vie ( “sarvijaakon” kyydissä .)
Huoh, kylläpä on ollut työntäytyinen päivä täynnä tapahtumia ja kyllä täytyy sanoa että on mahtavaa kohta painua vällyjen alle. Ai että onko tehenyt mieli alkoholia tänään, no rehelliseen kysymykseen rehellinen vastaus. EI OLE , ja mikäs sen mukavampaa . On se kumma kun nyt jo nautin huomisaamuisesta herätyksestä jonka saan tehdä selevästä päästä, mutta tosiaan jätetään se nautinta huomisaamulle.
Minä kävin omat ‘kicksini’ hakemassa Jäähallilta, ja olen vieläkin niin täynnä adrenaliinia ettei unesta ole tietoakaan Täysikuukin näyttää möllöttävän, joten voi tulla vaikea yö… tarvitsen jotain rauhoittavaa! Taidan kaivaa kaapistani Dalai Laman ‘The Art of Happiness’ -kirjan.
Hyvää yötä, veljet ja siskot plinkissä!
Noniin, nyt näyttää kelienkin kannalta hyvältä joten kyllä tässä päivän päälle pääsee motskarilla heittämään kunnon lenkin, mutta ennen sitä pitää tehdä pyrähdys salille antamaan “lihaksille” kyyttiä. Juomatta ollaan oltu ja vaikka pääsiäispupu istuu olkapäällä kuiskuttamassa alkoholin olemassaolosta, niin ei auta kun vetää sen korvat umppariin ja polkia suohon koko otus. Noh, ehkä tuo nyt oli vähän liiottelua, mutta tarkoitin että juomatta jatketaan oli pääsiäinen tahi juhannus.
Uskon että tämä pääsiäinen voi olla kompastuskivi monelle meille plinkkiläisille ja tuleepa varmaan jokunen retkahtamaankin. Toiset sen tunnustaa rehellisesti ja toiset jatkaa niin kuin muka mitään ei olisi tapahtunut, osa sitten selviää siitä selvänä ja toivon kuuluvani jälkimmäiseen porukkaan. No, eipäs mennä asioitten edelle, vaan eletään tämä hetki ensin pois ja kun nyt on selevinpäin niin se riittää, koska nyt hetkihän on koko ajan.
Uusi henkilö tässä terve.
Tässä ite pitäs alkaa kans tehä valintaa prätkän tai viinan suhteen. Mopo tuhannen päreinä pitkin tallia, koska joka kerta kun menen sinne, istun jakkaralle juomaan kaljaa ja haaveilen siltä miltä se näyttää valmiina. Pääsiäinen meni niin, että päivä mökellystä ja kaksi morkkista, eikä mitään aikaseks. Ja mulla on edelleen perhe Hauskin ajattelumalli on se, että se on toi prätkän rassaus mikä vaimoa riivaa. Ihan niinkuin se on se prätkä siellä ,jonka rassaus mulle tuo lyhyen ja levottoman yöunen. Pitkä ja kivinen tie edessä, luulen ma.
Niin, kyllähän minäkin aiemmin liitin moottoripyöräilyn ja alkoholin vahvasti toisiinsa, mutta kyllä viimeaikoina asia on kääntynyt toisippäin. Nykyäänkin moottoripyöräily on minulle elämäntapa ja oiva harrastus samassa paketissa, mutta sillä erolla että pakettiin ei enää kuulu alkoholi kuten aiemmin teki. Tämä “pieni/suuri” muutos sai ja saa minut nauttimaan elämästäni entistä enemmän. Sitten kun vielä puhutaan siitä että mikä on hyvä konsti saada sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa ja uusia tuttavuuksia, niin tässäkin suhteessa moottoripyöräharrastus on lähes lyömätön vaihtoehto. Ok, kyllähän motoristipiireissä alkoholi virtaa, mutta kun itse avaa raittiina silmät, niin kyllä seassa on todella paljon harrastajia jotka käyttää kohtuudella tai ei ollenkaan. On kerrassaan mahtavaa hypätä “pukille” ja suunnata keula ties mihinkä päin ja kun jossain vaiheessa alkaa kahavituttamaan, niin toppaa semmoseen paikkaan missä on muitakin motoristeja ja ei taatusti tartte istua yksin hörppimässä teetänsä, tai jos vaihtoehtoisesti itse onkin ainoa motoristi jossakin pysähdyksissä ja siihen pysähtyy muitakin, niin kyllä he yleensä tulee juttelemaan.
Pääsiäinenkin meni ja vappu tulee. Mitäs sitten, antaa mennä ja tulla, nyt salille.
Lavuaariin tai vessanpyttyyn kaataminen on oivallinen etanolin käyttötarkoitus. Etanoli on hyvä liuotin ja tällä tavalla pääseen eroon hajulukkoon saostuneista rasvajäämistä. Jos kaikki Suomen viina kaadettaisiin viemäriin, vessat olisivat paljon puhtaampia.
Jep jep, aivan kuten Smakki & Sokeri kirjoitit, niin liuotintahan se on ja annetaan sen sellaisena pysyä, koska silloinhan se on juomakelvotonta, vai mitä .
Perskutarallaa kun meinaa olla vähän kylmän nafti ja tuulinen keli, joten ei oikein viitsi hypätä rutkunkaan pukille. Selvästi meikäläisestä on iän karttuessa tulossa “nössö” koska eihän ulkona ole edes pakkasta, mutta mukavuuden halun lisääntymisestä kielii myös se, että en enää halua potea krapulaa/morkkista ja sen takia jätin alkoholinkin pois.
Teille jotka harkitsette lopettamista tai peräti yritätte lopettaa, niin sanoisin että vaikka lopettamisessa ei heti onnistu, niin ei silti kannata luovuttaa. Itse lopettelin lukemattomia kertoja epäonnistuin myös lukemattomia kertoja, mutta joka kerrasta opein jotakin ja voisinkin oikein sanoa että kasvoin pikkuhiljaa pienin ja välillä vähän suuremmin askelein lopettajaksi. Itse kuvittelen että tämä tapa tai “koulu” opetti minulle paljon itsestäni ja yleensäkin alkoholismista. Välillä käytin kohtuuttomasti energiaa pohtiakseni olenko alkoholisti vai en, koska juomistapani oli “vain” kerta viikkoon tyyppistä, mutta toki äärimmäisen humalahakuista ja ongelmiahan siitäkin seuras niin itselleni kuin läheisilleni ja monasti jopa ventovieraillekkin. Monissa pohdinnoissani olikin pikemmin kyse siitä, että viellä piti yrittää jättää joitakin portteja auki juomisen mahdollistamiseen ja siksi pohdinnat ei alkuaikoina ollut tasapuolisia tai rehellisiä juomisen ja raittiuden välillä. Sanoisinkin että rehellisyys onkin vaikein, mutta tärkein asia jättäessään alkoholin.
Todella usein kun lukee muittenkin kirjoituksia ajatuksistaan ja peloistaan lopettamisesta, niin sieltä selvästi on havaittavissa, että he eivät ole viellä valmiita olemaan täysin rehellisiä alkoholin/alkoholismin suhteen, vaan pitävät ne useat pienet portit auki juomisen paluuhun.
Nythän on perkelen VAPPU, joten oikein railakasta ja juhlan täytteistä vappua kaikille!!! Itsekkin aion viettää railakasta ja mukavaa vappua ja tietenkin iliman alkoholia jotta se myös pysyy mukavana.
Nämä on niitä hetkiä joista pitää osata nauttia kun on valinnut alkottoman elämänsuunnan. Itsekkin olen herätessäni vastaanottanut palkinnoista parhaan, eli hyvän sisäisen olon. Se on verraton tunne ja samalla kun koen että alkoholi on pahasta ja aiheuttanut minulle paljon pahaa elämässäni, niin olen tavallan myös hyväksynyt sen osaan elämääni jota ilman en olisi mitä olen, enkä myöskään osaisi nauttia tästäkään raittiista päivästä kuten nyt osaan. Olen kiitollinen että alkoholi ei kerinnyt viedä minua täystuhoon, mutta samalla en saa unohtaa että se mahdollisuus on vieläkin “jos kaadan sen ensimmäisen ryypyn selvään päähän” ( lainaus eräältä palstalaiselta hieman muutettuna ).
Kerkesimpäs kotia Suomeen tuolta muilta mailta työkiireiltä ja vieläpä sopivasti Äitienpäiväksi, Onnea vaan kaikille Äideille .
Olin tosiaan taas pyörähtämässä muilla mailla työn puolesta ja kun siellä sitten virallisten tilaisuuksien jälkeen tavataan illallisilla, niin tällä kertaa kiinnitin tarkoituksella huomiota kuinka moni siellä juo ja millä lailla, (hupinsa kullakin ). Meille on aina tilat varattu etukäteen ja kattauksetkin valmiit, joten kun istahtaa omalle paikalleen, niin siinä on sitten snapsi aina jo valmiina odottelemassa, lisäksi useimmitien myös jokin kylmä alkoholipitoinen juoma sekä pari viinilasia odottelemassa tarjoilian antavaa ja väsymätöntä kättä, lopuksi sitten kahveet ja konjakit, toki pöydällä on pari kannua jäävettäkin. Illallisen jälkeen on sitten mahdollista jäädä seurustelemaan vapaan tarjoilun kera, eli juomispulen kannalta alkoholistin unelma, mutta kun tuohon sekoitetaan ammatillinen puoli mukaan, niin katastrofi on käsillä ennemmin tahi myöhemmin jos ei hallitse juomisiaan. Minun ratkaisuni on etten juo enää ollenkaan alkoholia.
No, seurannan tulos. Tällä kertaa meitä oli läsnä noin 15 henkiä joista 4 ei juonut alkoholia lainkaan. 7 joi snapsinsa ja lasin viiniä ruuan kanssa. 4 joi kaikki mitä tarjottiin ja jatkoi “seurustelua” , eli juomista tilaisuuden jälkeenkin. Mitähän tästäkin seurannasta jäi käteen ja mitähän siitä voisi päätellä. Sama se, pääasia että sain työni hoidettua ja olipahan vähän kivaakin siinä ohella ja kaikki tämä ihan selvinpäin. Hyvä Minä .
Hyvä Prossa sä olet rautaa!
Tuo suhdeluku absujen, alkkisten ja tavisten suhteen iltatilaisuudessa kuulostaa ihan realistiselta, vaikka otanta olikin aika pieni. Jatketaan kenttätutkimuksia, selvänä sekin onnistuu.
Itseäni on kauhistuttanut näissä työtilaisuuksissa se, että yllättävän moni ottaakin todella kohtuudella. Ennen mielestäni kaikki olivat perseet olalla tai jotain sinne päin Mukavaa äitienpäivää!
Prossa kirjoitti: “No, seurannan tulos. Tällä kertaa meitä oli läsnä noin 15 henkiä joista 4 ei juonut alkoholia lainkaan. 7 joi snapsinsa ja lasin viiniä ruuan kanssa. 4 joi kaikki mitä tarjottiin ja jatkoi “seurustelua” , eli juomista tilaisuuden jälkeenkin. Mitähän tästäkin seurannasta jäi käteen ja mitähän siitä voisi päätellä. Sama se, pääasia että sain työni hoidettua ja olipahan vähän kivaakin siinä ohella ja kaikki tämä ihan selvinpäin.”
Mielenkiintoinen seurantatulos ja kiva Sulle, kun menee noin hyvin. Mullakaan ei nykyisin ole mitään ongelmia vastaaavissa tiaisuuksissa.
Tuli vaan mieleen, miten tuo olis ehkä mulla joskus aikaisemmin mennyt.Olisin ehkä juonut alkot mitä ruuan kanssa tarjottiin tai vähempikin, mutta tuskin koskaan jäin pöytään juopottelemaan. Tilaisuuden jälkeen sitten äkkiä kämppään ja pullo auki ja heti kerralla puoli pottia kurkkuun. Looput sitten pikku hiljaa nautiskelemalla ja sitten ehkä etsimään jostain lisää. Eli salaa juomaan jonnekin ja todennäköisesti vielä yksin tai korkeintaan jonkun samantasoisen juopon kanssa.
Epäilen siis, että todellisia ongelmakäyttäjiä ei välttämättä löydy pöytätapoja seuraamalla. Näin ainakin omasta kokemuksesta.
ja siitä olen iloinen.
.
. Tänäänkin taitaa tulla hyvä päivä, mutta antaa tulla vaan jos on tullakseen.
. No et ole ollut ainut ja et varmaan viimeinen jolla himo vie järjen.
. Kyllä sinäkin Rahvas kohta pääset rannetta kiertämään, ainakin jos säätiedotuksiin on uskomista. Itse ainakin hyppään kohtapuolin satulaan ja ei kun menox.
.)
, ja mikäs sen mukavampaa 
Hauskin ajattelumalli on se, että se on toi prätkän rassaus mikä vaimoa riivaa. Ihan niinkuin se on se prätkä siellä ,jonka rassaus mulle tuo lyhyen ja levottoman yöunen. Pitkä ja kivinen tie edessä, luulen ma.
Mukavaa äitienpäivää!