^ hei lizukka - ei paljoo ihanammin voi
paitsi ehkä jos ois ollut neito kevät kyljessä, mutta aina ei elämässä onnaa
^ hei lizukka - ei paljoo ihanammin voi
paitsi ehkä jos ois ollut neito kevät kyljessä, mutta aina ei elämässä onnaa
^ihanaa päivää sinulle. (Pitäisikin tulla taas Tampereelle perinteiselle huvipuistoretkelle…) Mut hei on sekin kiva jos on 38 asteinen karvakasa sänkyä lämmittämässä. Mää ainakin tykkään
^ …no ei sellanen hoikka ja nuori tyttömäinen nainen ihan niin kuumana käy… ja enää mulla harvemmin näy…
vai omaamiestäkö tarkoitit, eiku hurttaa…
joo Tampereella käyminen on yksi juttu ja ja me tänne juuttuneet sitten oma heimomme.
paitti toki muualta tulleiden runsas kasauma on eniten edustettuna. ei näiden alkuasukkaiden
kanssa ehkä niin juttuun tulekaan, mutta suur-suomen muista valtavista taajamista, kuten
idästä saapuneet rekkakuormat ja junan paiskaamat yliopisto-opiselijamassat mä tsekkaan…
noniin
keli on hieno, lähetäänpä sen hännällisen nappisilmän, karvanaamaisen luppakorvan kaa vaikka sorsapuistoa kiertämään ja kattomaan tampere-talon laajennusrojektia. manse kokee aivan suunnattoman rakennusmuutoksen, kun bygataan ehkä sadalle tuhannelle uusia mökkejä ja lisäksi väsäävät junaraiteiden päälle uuden lätkähallin ! ja tunneli avataan syksyllä ja tornitaloa pukkaa ja hotelleja varmaan viiskymmentä, kun vanhatkin on uusia, ah ah !!
musta tuntuu ihan vakavasti, että osa arkkitehdeistä kärsii päihdeongelmista, kun katsoo niiden julkisuuteen
varmaan vahingossa päässeitä luonnosluomuksia… kannattais varmaan ensin harkita hoitoa ja alkaa
sitten vaikka piirtelemään latoja ja ladoja ja vuosien selkeenä olemisen jälkeen vasta piirtää
lyijykynällä pyyhekumi toisessa kädessä sellanen ihan neliskanttinan 2-kerroksinen tönö,
ens alkuun !! mää piirtelisin pyöreitä taloja, niisä ois pehmeyttä ja vaihtelua,
mutta kaikki tunnutaan mittaavan rahassa ja menee kalliita neliöitä hukkaan…
raittius on melko edullinen sijoitus ja perusta kivijalkainen, huojunta yläpäässä ihan normaalia keleistä huolimatta.
Kultaista sunnuntaipäivää itse kullekin säädylle ja miksei säädyttömillekin.
Positiivista on semi-jännittävä pronssipeli Venäjän ja USA:n välillä, ja sympatiani ovat nyt jonkin verran Yankeen puolella. En ole itsekään varma, onko tässä mitään poliittista tai maailmankatsomuksellista virettä. Maa joka on antanut maailmalle rocknrollin, bluesin & jazzin, sekä mittavat määrät tiedettä ja taidetta, herättää monenlaisia mielikuvia ja tunteita. Sen poliittiset virheet historiassa ovat kiistattomia ja ikäviä, mutta samalla se on toiminut maailman poliisina pelastaen pariin otteeseen mm. eurooppalaiset toisilta eurooppalaisilta (esim. nazeilta).
USA on mielikuvissani myös ikuinen pronssikamppailija jääkiekossa. Pronssiahan se taisi pokata viime vuonnakin, ja silloinkin se kaatoi pronssipelissä kisojen isäntämaan. Jos se tekee saman nyt, pistän kyllä kybällä Brusen “Born in the USA” soimaan. Siinäkin muuten positiivisen hieno, mutta usein väärinymmärretty piisi.
Ja JOS kultamitalit ja kannu tulevat sitten tänne meille pain, niin saisiko sen tällä kertaa ilman “ilmaveiviä” lentokoneen portailta, tai niin kauheaa känniörvellystä, että valmentajan tarvitsee julkisesti pahoitella sankareiden käytöstä voitonjuhlissa.
Luultavasti nyt onnistuu juhla paljon siistimmin, sillä etenkin nuoret Leijonat ovat ihastuttavan skarppia porukkaa.
PS. Hauskaa muuten myös että vanha kunnon “kurkunleikkaaja” Oleg Znarok saa taas pitkän nenän. Venäläinen kiekkoyleisö muuten on kuulemma hyvin rehtiä ja urheiluhenkistä, joten heille pahoittelut.
^^^ Niin joo , kiitos samaa Lissu !
^ Mulle kävikin eilen väsy silmään, enkä nähnyt Suomen tekemiä häkkejä ollenkaan, vaan tokeennuin syyntakei-seksi vasta 3-1-tilanteessa, mutta ehkä jännitys oli niin suurta, että narkolepsasin tuon kiihkeimmän itsensiivi-syyden ja siististi kaikki meni, eikä tullut kuin ihan lopussa jokin sammakkoinen ufo-vihellys, kun venäläinen peluri päätti ryömiä hyökkäyspään maalilta vaihtoon pienestä nänninipistyksestä - oikeus tapahtui enimmäkseen ja kiekon siirtely oli erittäin rentouttavaa seurata siltä osin, kun pysyin tajuissani, vaan tänä iltana geimi on uus.
ronssinen matsi lämmittelyksi ja ehkä kaksi rapulaista tiimiä sen pelaa joten kuten, nuorien jenkkien
kokemana suuri ja mahtava entinen neukkula ja edelleen massiivisen iso Moskova siintyy pappa-aikojen
muistelokansiin, niin erilainen on miljöö ja tavat ja kieli ja kulttuuri ja historia kuin uuden mantereen vastaava…
politiikkaa ei käy välttäminen, mutta itse pakenen hienojen kuvioiden taakse ja mallikkaat yksilöuoritukset
häivyttävät suurvaltamouhoilun, jota ei pitäisi kuuna päivänä sotkea urheilulliseen toimintaan, josta
niin monet miljoonat hikoilevaa puhdetta seuraavat saavat tervettä iloa itselleen kautta maailman.
Päivä tuli torkuttua aivan uupuneena ja nyt ollaan sitten aivan pirteänä! - Mitähän sitä nyt hommailis täällä metsän keskellä pimeässä ilman sähköä ja vähäisellä läppärin akulla. Sitähän vois lähteä vaikka kävelylle taskulampun kanssa. En kyllä varmasti uskalla lähteä tuonne keskellä yötä. Ties mitä metsänpetoja siellä liikkuu, kamalaa!
No se, ettei jääkiekon World Cupiin ole kovin montaa kuukautta. Ja se, että nyt se kesä sitten ainakin alkaa toden teolla, kun viimeinenkin ns. talvilaji on tältä kaudelta loppuun käsitelty. Ai niin no, NHL taitaa jatkua vielä, mutta sitä en paljon seuraa.
Ja kohtahan on potkupalloilun EM-kisat, joissa ei tarvitse jännätä suomalaisten puolesta. Kannatan aina Englantia, nyttemmin myös Saksaa. Deutschland, Deutschland yyber alles…
Neito Kevään vierestä heräsin, sillä läksin yön selkään melko tympääntyneenä ja eilinen peli unohtui varsin nopeesti. tuo vihermiisu on niin aktiivinen touhuuja välillä, että oma viidakkostatukseni jää hieman varjoon ja emmä niin isosti taida kantaa huolta tän planeetan hyvinvoinnista, mutta onhan se järkevää miettiä laajemminkin. suppeesti aatellen eilinen peli oli aika kakka ja 9 voittoa ei painanut missään, muistuttaaa aika paljon elämää.
Sinun täytyy Helisee tuossa tilanteessa tehdä kuten Kannel ja ostaa otsalamppu!
Tottakai metikössä petoja liikkuu mutta mielenkiintoisintahan on mennä tutkimaan löytyykö niitä. Keskiyön talvinen umpihankimetsä on intensiivisin kokemus, voin suositella :mrgreen:
Peto on irti
youtube.com/watch?v=p3afPxZhJIw
Ollappa sinulla nyt telkkari. Metsän petojen ja kohta vissiin maahistenkin äkkiliikkeet ja yllätysryntäilyt tiedotetaan nykyään telkkarissa. Vaaran uhatessa juoksee kuvaruudun yläreunassa teksti: ”hälytys, hälytys, se on karhu kun lähestyy heliseen mökkiä… hälytys, hälytys,” No, aikansa mökin nurkilla lusmuiltuaan karhu tietysti poistuu arvokkaasti, ja telkkari viestittää: ”hälytyksenpurku, hälytyksenpurku, vaara ohi heliseen mökillä… hälytyksenpurku,” Että ei olisi hätiä mitiä, jos olisi se telkkari…
Nyt saattaisi muuten joku kiivas lätkäfani lahjoittaa telkkarin edullisesti. (Ja mahtaisi antaa poiskantajalle potkun perseelle samaan hintaan.)
Joo, mä kuulin sellasia varotuksia radiostakin.
Yks karhuäijä järjestää Itä-Suomessa elämysmatkoja immeisille, jotta pääseevät näkemään karhun luonnossa. No oli sitten karhureissulla muutama kaupunkilaisdaami. Naisille tuli matkalla pissahätä ja menivät pusikon taakse pissille. Hetken kulttua pyrähti naiset kauhistuneena pusikosta pois huutaen, että siellä on karhu. No, opas sitten sanoi, no, että niitähän te tulitte katsomaan. Karhu loikki ryskien karkuun ja opas siihen tuumasi, että no nyt se ei enää ikänä täällä näyttäydy, että raukka pelästyi näkemäänsä niin paljon. - Naiset siitä suuttuivat ja lähtivät kotiin, jättivät laskun maksamatta mutta opas laittoi sen perintätoimistoon.
Karhunvaara juomahyllyillä on minut päästänyt pahasta ja pannasta. vaikutus ei ole kummoinen tai käy suuta loppasemaan, hetkellistäkään ostopäätöstä ei näytä syntyvän, jos sitten päiviräsäs-raivoakaan… en ees tiiä, myykö ne sitä nesteistä tokkurajuomaa enää…
noita valtakunnallisia hysteerisiä ja ärsyttäviä paniikkivaroitusilmoituksia pidän happivajonneiden keksintönä. onko tämä sitä nykyaikaa ?? joku metsän eläin liikkuu ja siitä pitää kertoa koko kännykansalle heti isolla volyymilla ? vittu miks ? laittaisivat sinne saman tein, että "humalainen masa on lähtenyt liikkeelle tesoman baarista, alueen väestö ! pysykää kiven heittämän päässä ja sulkekaa korvanne sen jurpon huuteluilta. kohdatessa leikkikää kuuromykkää. älkää menkö antamaan sille juntille sätkätupakkia tai kolikoita" joo, sanon.
Oon päässyt yli viime öisestä lätkätappiosta - on muutakin elämää. kisat muutenkin valui vähän ohi toisesta päästä. olet juuri niin hyvä, kuin viimeinen peliesitys. no, pyöreän sileä nolla on numero sekin, käytetään koodauksessa…
Ihan vaan kaikki, varsinkin reippaan aamulenkin jälkeen. En keksi ainuttakaan negatiivista asiaa, onpa jännää
On niin helppo elää kun elämässä on vain yksi ehdottomuus. Monilla on paljon vaikeampaa; pitää välttää hiilihydraatteja, kahvia, suklaata, sokeria, punaista lihaa. Pitää syödä vaan luomua ja olla kasvisruokailija. Pitää laihduttaa ja treenata maratonille, triathlon-kisoihin, mount Everestin perusleiriin kiipeämiselle. Pitää loistaa töissä, olla parempi kuin muut, edetä ja todistaa arvonsa.
Ja mun pitää vain olla raitis. Kaikkea muuta voin, saan ja haluan tehdä ihan kuten lystää.
Tänään panee hymyilyttämään se, että eilen alkoi ilmaantua viitteitä sellaisesta kevyestä, mielialaa nostattavasta, jollakin tavalla lupsakasta ja hyvällä tavalla kelmistä selvyyden tunteesta; että tekee oikein mieli lähteä vaikka pikkusateeseen fiilistelemään kesäistä luontoa kaikenlainen taakka pois harteilta. Tähän sisältyy myös sellainen “hei, olenko minä löytänyt itseni uudelleen vuosien huurun keskeltä?”
Näin yleensä minulla on siinä 3-4 viikon nenänvalkaisun kohdalla ollut. Ennen olekin tuossa tilanteessa tehnyt sen virheen, että kun on tuntunut “menevän vähän liian lujaa” selvin päin, niin on täytynyt vähän toppuutella menoa kaljalla ja jotenkin palata siihen normaaliin elämään. Nyt en aio tehdä sitä virhettä enää, olkoon kuinka maaninen meininki hyvänsä. Tarjoaahan selväkin elämä nousujen lisäksi laskuja.
Koko touko oli moneen vuoteen hyvä/kokonaisuudessaan myönteinen ja draamastakin huolimatta nousu-
johteinen, vaikkakin tunne-elämältään jossain määrin raastava ja rasittava, mutta niitä tunnehduksia tulee elävälle ihmiselle väkisinkin eteen ja takana olevatkin joskus jaksavat muistuttaa, mutta onneksi tulevista ei tiedä varmasti.
Venyttelen juon kahvin käyn ostamassa täytekakun vien koiran lenkille haen uudet vaatteet paketista postista suutelen miestäni halaan poikaa rakastan maailmaa. Olen sairaslomalla mutta en kuolemassa. Taidan ottaa plinkkitauon kun alkoholi on viimeisenä ajatuksissani. Kirjoitan seuraavaksi kun 6 kk on täynnä. Kaikkea hyvää päiväänne!
Positiivista tänään on tämä kuntosalin korvaava gymnastiumohjelma täällä möksällä, sillä H-hetki lähestyy huomenissa, omistajat saapuvat. Varjon puolen mittari näyttää + 32 ceslsius astetta. Tiskivesi on kiehumassa, huussi ja sauna vielä laittamati, vedet kantamatta sekä halkojen pinoomista. Hiki valuu pahemmin kuin saunassa. Brasseissa on ollut kylmät ilmat, siellä on värjötelty +27:ssä asteessa, viluhan siellä on. - Hilipali pippan hilipali pippan…,
^^ Älä suotta lissu lähe minnekään kauas… mut toki oman valinnan mukaan - ehkä silti aistietäisyydellä.
Täytyy sanoo, että on aika musta aamuyö ollut ja aamu. ei oo mitään positiivista nyt ja olo on aivan paska.
mut eihän sitä tänne pitänyt tulla sanomaan. meenpä tästä jonnekin. jotenkin mää tän niin tiesin
jollain tasolla - okei, ensin farmikselta jotain douppia ja sitten katukaupasta loput, kuten torilta.
Positiivista eilen,
Työkaveri ihmetteli miksi olen sinkku. Vastasin tapani mukaan, että olen varmaan niin kauhea ihminen etten kelpaa kenellekään. Se huvitti työkaveriakin.
“Luulisi että sulla ottajia riittäisi”, loihe lausumaan hän. Otin kohteliaisuutena.
Vastasin että tattis, viihdyn yksin. Sanoi kuitenkin leikkimielisesti ryhtyvänsä projetkiin kumppanin löytämiseksi minulle. Toppuuttelin että ei oo pakko, on mulla jo ollut useakin.
Harmi kun ei ole enää Napakymppiä, jossa voisi sanoa että “työkaverit lähetti”