Hei,
Etsin tukihenkilöitä Porin/Satakunnan alueelta. Tahtoisin vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia alkoholista ja etenkin tissuttelusta jonkun saman läpikäyneen - vähentäneen tai ehkäpä täysin raitistuneen henkilön kanssa. Voisimme tavata vaikka kahvikupillisen äärellä.
Olen saanut oman juomiseni hiljalleen paremmin hallintaan viime aikoina, mutta ylilyöntejä tulee edelleen silloin, kun annan itselleni niin sanotusti luvan vetää perseet. Pitäydyn juodessani hyvin pitkälti keskioluessa. Illan aikana saattaa mennä yksi lasillinen viiniä, yksi vahva lonkero tai yksi 4cl viski, tätä tapahtuu tosin harvoin. Tosiasia kuitenkin on, että kyllähän tuolla keskikurallakin saa ylilyöntejä aikaiseksi. Ja helvetillisen krapulan.
Normaali koti-ilta sitten taas on esimerkiksi tämänpäiväinen saunottelu perheen kesken. Saunan lämpiämistä odotellessa join yhden ykkösoluen janoon, saunassa yhden keskioluen ja sitten saunan päälle vielä toisen rentoutuakseni. Olin kyllä varautunut useammalla oluella, mutta jotenkin tuossa kohtaa kunnon yöunet alkoivat houkuttaa enemmän, joten vaihdoin vesilinjalle loppuillan ajaksi.
Kolme vuotta sitten normaali koti-ilta olisi sisältänyt 4-8 annosta, sekä lievän krapulan seuraavalle päivälle.
Mutta… nuo ylilyönnit, joista mainitsin. Silloin, kun annan itselleni luvan ottaa kunnolla, itse ryyppyiltaa suuremmaksi ongelmaksi muodostuvat seuraava päivä ja sitä seuraavat päivät… Nimittäin viime aikoina (39v. mittarissa) krapulat ovat muuttuneet ihan kummallisiksi. Ei ole oksetusta, päänsärkyä, ei edes heikotusta - on huimaus ja epätodellinen olo. Krapulassa tuntuu, että psyyke ei enää kestä alkoholia. Sinnittelen aamulla ehkä pari tuntia, ja juon pari-kolme olutta. Taas pystyy olemaan, kunnes iltapäivällä se huimaus ja epätodellinen olo jatkuu ja on taas pakko juoda. Pahinta on, että krapulan parantaminen ei yleensä enää nykyään edes onnistu. Sitten, kun illalla huomaan juoneeni krapulaan vielä 6-päkin aamuisten päälle, olenkin krapulassa - ja kuinka ollakaan - myös humalassa?! Juon vielä pari, että en varmasti kohtaisi yöllistä liskodiskoa.
Näin krapulapäivä no. 1 päättyy kun olen “korjaillut” yhteensä 10-12 annoksella. Päivä 2: 6-8 annosta. Päivä 3: 2-4 annosta. Huimaus ja epätodellinen olo alkavat vasta tässä kohtaa väistyä, ja pystyn taas ajattelemaan ja toimimaan selkeästi. Näin yhden “viattoman” ryyppykerran seurauksena olen heittänyt hukkaan ehkä 5 päivää elämästäni. Ja sitten on taas joku pääsiäinen tai vappu tai joku muu “hyvä syy” antaa itselleen se lupa vetää perseet olalle. 
Suurin osa ystävistäni juo, enkä pysty pysymään raittiina heidän seurassaan. En haluaisi vältellä vähäisten ystävieni seuraa. Tarvitsen kipeästi ympärilleni ihmisiä, joilla on terve suhde alkoholiin.
Syytä minulla olisikin vähentää vielä reippaasti, sillä maksa-arvot ovat olleet lievästi koholla jo ainakin vuoden ajan, ja ylävatsan ultrassa maksa oli myös jonkin verran rasvoittunut. Tätä olen pyrkinyt korjaamaan painoa tiputtamalla, liikunnalla ja ruokavaliolla. Onnekseni minulla ei ole perussairauksia, eikä näin ollen mitään pysyviä lääkityksiäkään. Pahimmista ajoista olen onnistunut vähentämään alkoholinkäyttöäni kolmanneksella.
Unelmoin, että joskus vielä saavutan täydellisen raittiuden. Onnistuin nuorempana lopettamaan tupakanpolton 10v sauhuttelun jälkeen, mitä en olisi koskaan uskonut pystyväni tekemään. Viime aikaisten kokemusteni valossa haluan uskoa, että myös tälle tissuttelulle loppu häämöttää.