Mä siirrän omasta ketjustani Vadelmamunkin tekstit tähän ketjuun, niin pääsevät oikeuksiinsa paremmin kuin tuolla kiroilevan muistisairaan seniilin vanhuksen ketjussa.
Noo, kyllähän jossain Venäjän duumassa on joskus ollut ihan oikeitä käsirysyjä ja nyrkit heiluneet, samoin ehkä jossain muuallakin pain maailmaa. 
Itänaapurissahan oppositiopoliitikoille voi myös käydä joskus kalpaten. Voi esim, seurata mitä tapahtuu hepulle nimeltä Alexei Navalnyi.
Suomessakin toki loppuun palamista ja leipääntymista tapahtuu politiikassa, mutta ei se useinkaan väkivaltaan johda. Uhkailu ja vihapuhe tulevat yleensä yleisön puolelta, poliittisen kentän ulkopuolelta…
Joskus kunnanvaltuustoissakin heitellään tosin jopa törkyä, mutta asialla on melko usein jonkun ns. ääripäätä edustavan puolueen edustaja.
Tai kun perussuomalainen Seppo Huhta alkaa haastaa facebookissa riitaa vihreiden Ozan Yanarin kanssa, tapaus rauhoittuu melko pian jo median huomion ansiosta.
Noin muutenhan politiikassa tarvitaan paksunahkaisuutta, malttia ja sekä kritiikin että paineensietokykyä. Toimeen on myös tultava erilaisten näkemysten kanssa, koska samoissa neuvottelupöydässä istutaan kaikkien eri puolueiden edustajien kanssa. (Minäkin olen tavannut näissä merkeissä pari oikein mukavan tuntuista persua ja kristillisdemokraattia, samoin kuin muidenkin puolueiden ihmisiä).
Lautakuntien pöydissä yleensä siis tosiaankin keskustellaan, ei riidellä eikä kinastella, ei edes tönitä kyynärpäillä kahvia ja voileipää ottaessa.
Itse asiassa se, että Suomi toipui sisällissodan traumoista niin nopeasti, voi perustua ehkä kunnallispolitiikkaan, jossa vasemmisto ja oikeisto joutuivat nopeasti neuvottelemaan taas yhdessä ja sopimaan asioita väkivallattomasti.
Meillä oli vasemistopohjainen (lähinnä SDP:n) hallitus jo 1926 (Tannerin hallitus), vain 8 vuotta sen jälkeen kun punaiset olivat hävinneet sisällissodan.
Kuten usein sanon, väkivalta ja tappelu alkavat silloin kun politiikka loppuu, mikäli politiikalla tarkoitetaan asioista keskustelua ja neuvottelemista, ja asioista päättämistä väkivallattomasti.
Kun neuvottelut on lopetettu, alkavat aseet puhua. Tai sitten valtio eristäytyy jonkinlaiseksi hylkiö-valtioksi, kuten Pohjois-Korea, joka ei kovin paljon muiden maiden kanssa politikoi.
PS. Jopa Trump on tehnyt pienen liennytyksen uhossaan: “America first doesn’t mean America alone”. 
