Olen syönyt nyt noin 10-vuotta masennuslääkettä (Venlafaxin 150mg), ADHD-lääkettä (Concerta 36mg+tarv 18mg), unilääkettä (Tenox 20mg 1-2/ilta) sekä rauhoittavaa lääkettä (temesta 1mg 1-4/pvä), jotka määräsi minulle aikoinaan erikoislääkäri, siis psykiatri. Samaan aikaan kävin tapaamassa psykiatrista sairaanhoitajaa, joka totesi, että asiat, joita minulla on käsittelemättä, ovat niin tuskallisia, että niistä puhuminen on todella, todella haastavaa, ja suositteli lämpimästi terapiaa. Psykiatrin kanssa siis sovittiin annostukset ja koska kävin hänen luonaan vain uusimassa reseptit, sillä asiat olivat liian tuskallisia käsitellä ilman sairauslomaa, sovittiin, että hakeudun terapiaan kunhan aika on mielestäni sopiva, eli kesäloman aikana. Jouduin kuitenkin olemaan kesäloman toisessa työssä. Masennus ja ahdistus tekevät minusta ilman lääkkeitä muutamassa päivässä täysin toimintakyvyttömän, joten toimintakyvyn ylläpitämiseksi lääkitystä siis jatkettiin ja hoitosuhde siirrettiin terveyskeskukseen.
Vuoden verran sain reseptit uusittua Kanta.fi-palvelun kautta mutta lääkärin vaihduttua, on uusi lääkäri päättänyt terveyskeskuksessa, että lääkitykseni ajetaan kokonaan alas. Vastaanotolla oli puhetta, että tämä tehtäisiin kesälomalla. Ajatuskin tästä ahdistaa ja pelottaa ihan hulluna -tiedän, etten selviä ilman lääkkeitä vielä tässä vaiheessa. Kunpa ajankohta olisikin edes silloin lomalla… Nyt oli uusimispyynnön yhteydessä kirjoittanut reseptiin, että toimitetaan kuun lopussa ja tekstissä luki, että annostus on tästälähin 1/4 entisestä, jonka jälkeen on tultava vastaanotolle lääkityksen purkamiseksi.
Tiedostan varsin hyvin, että asiat pitäisi käsitellä pois alta eikä vaan syödä lääkkeitä, mutta itse olin ajatellut järkevämpänä lopettaa lääkityksen sitten, kun itse ongelma on hoidettu alta pois. Pelkään ja tiedän menettäväni kontrollin elämääni ja lääkkeiden loputtua en enää pysty menemään töihin enkä varmaan hoitamaan koiriani, kotiani tai parisuhdettani (kokeiltu on…). En ole itse missään vaiheessa ajatellut, että lääkkeet olisivat minulle ongelma, sillä annostus säädettiin erikoislääkärin kanssa. Nyt olen ahdistunut kaiken lisäksi vielä siitäkin, olenko itse kuitenkin toiminut väärin tai arveluttavasti, olenko kuitenkin jopa narkomaani, väärinkäyttäjä tms ja tälle tk-lääkärille meneminen tai soittaminen ahdistaa ja pelottaa jo valmiiksi.
En oikeasti tiedä, mikä olisi tästä oikea reitti ulos. Tällä hetkellä muutenkin kaikki asiat elämässäni (työ, opiskelu, pääsykokeet, kotiasiat) ovat päin helvettiä, eikä nyt ole todellakaan oikea aika lopettaa lääkkeiden käyttämistä kuin seinään tai saada enää yhtään uutta aihetta syyllisyyteen.
Ikinä en ole lääkkeitä käyttänyt väärin tai päihtymistarkoituksessa. En käytä ollenkaan alkoholia. Tätä ei terveyskeskuslääkäri kuitenkaan vastaanotolla uskonut, vaan antoi kirjoituksessaan ymmärtää minun puhuneen palturia.