… joutunut huumeiden takia?
-Päätynyt suljetulle lepositeisiin ja kuullut saavani sulkevan päätöksen määräämättömäksi ajaksi. Syynä viina, bentsot, lyrica ja itsetuhoisuus.
-Juonut viinaa kuukausikaupalla 1-3pulloa/pv ja lopetus seinään kun massit loppu. Ääniharhoja, 3d pikkutonttuja ja tuntohallusinooseja. Pelotti kohtuullisesti 
Ei ollut tuolloin eksistentiaalisen masennukseni lääkehoito kohdallaan.
Liialliset MDMA-vedot. Luulin, että oikeasti kuolen. Totta kai MDMA:n jokseenkin stimuloiva vaikutus pahensi pelkoa, mutta siinä hetkessä se kuolemanpelko oli todellista, kaikki huumevalistukset hyökkäsivät mieleeni ja ajattelin, että nyt mun keho ylikuumenee ja saan maksavaurion ja kuolen. Olivat ne toki oikeastikin kohtuulliset överit, niin että lanssikin käväisi paikalla, mutta en usko, että oisin siihen kuollut sentään. 
Kannabis aiheutti kans kerran saatanallisen pelkotilan. Luulin, että jokainen ohiajava auto aikoo kidnapata ja tappaa mut. 
Juoksin sitten henkeni edestä kotiin ja lukitsin oven turvalukolla ja turvaketjulla.
putkassa kunnon hallusinaatio matkalla, en enää erottanut mikä on todellista ja mikä ei ihmisiä kävi vierailulla pikku ukoista sukulaisiin(niin todellisia että sain raivarit kun väittivät minun kuvitelleen kaiken).
Noitahan riittää:
Naloksonin saaminen vakavien oppariövereiden vuoksi on ollut kohtuullisen inha kokemus, vaikka tietenkin ihan paikallaan henkeni pelastamiseksi.
Liian pitkiksi venähtäneet alkoholi- ja/tai amfetamiinirännit, jotka ovat johtaneet katkolle ja silloin olen ollut todella kammottavassa kunnossa. HC-viinakramppi oli ihan hirvittävä kokemus, vaikken toki itse krampista mitään muistakaan, mutta olo ennen sitä ja sen jälkeen oli jotakin sanoinkuvaamatonta ja jättiannokset diatsepaamia tuntuivat jeesaavan vain juuri ja juuri 
. Erinäisten överöintejen vuoksi on tullut muutenkin heräiltyä sairaalasta, enkä noissakaan tapauksissa tietenkään muista itse tapahtumaa, mutta jälkeenpäin olen kyllä kelaillut ihan riittämiin, kuinka ne jutut olisivat voineetkaan päättyä, sen lisäksi, että fyysinen kuntoni on ollut jokseenkin karmea. Piri ja viina ovat myös ihan liian useasti aiheuttaneet mulle hyvinkin vaarallisia sydänoireita, joiden kanssa on ollut hengenlähtö lähellä.
Kannabis- ja piripsykoosit, joiden vuoksi olen joutunut lataamoon, kun olen ollut aivan totaalisen vainoissa ja irti tästä todellisuudesta ja sitä myötä sitten sekoillutkin aivan päättömästi . Myös essotteluni aiheuttivat mulle joka helvetin kerta sellaiset laskumasennukset, että päädyin suljettuun hoitoon, vaikken MDMA:n tähden varsinaiseen psykoosiin muistaakseni koskaan ole mennytkään.
Alkoholin ja benzojen sekakäytön aiheuttamat sekoamiset ovat vieneet mut putkaan, pidätysselliin, sairaalaan jne. ja sitten olen miettinyt, mitä vittua olenkaan taas mennyt tekemään. Muistikuvia ei välttämättä ole pahemmin ollut, mutta kyllä ne ovat sitten oikeudessa viimeistään täydentyneet 
.
Kaikenlaisia lievempiä laskuja, krapuloita, refloja, ei-kovin-hauskoja sekoiluita…
Tuollaisia nyt tuli äkkiseltään mieleen, eivätkä nuo ole missään tietyssä järjestyksessä. Hieman nuo kauhukokemukset ovat menoani rauhoittaneet, mutta eivät todellakaan saaneet mua lopettamaan päihteilyäni. Joskus olen toki pitänyt pidemmänkin tauon substanssista X tai Y, kun olen oikein kunnolla säikähtänyt.
Vähän similari tapaus sattui minulle jokunen vuosi takaperin. Poltin stydit blossit ja pumppusyke nousi lähelle maximi sykettä- jostain kumman syystä. Onneksi oli beetasalpaajaa farkkujen taskun pohjalla joka pelasti tilanteen ilman kirran väälintuloa. Ei muuta ku takaisin baaritiskille tilaaman lisää votkapaukkua ja keskiolut tuoppia.
Täytyy vielä mainita jonkun asteinen kannabispsykoosi teininä. Päivystyspolin kautta, päivystys osastolle ja seuraavana aamuna suljetulle. Peratsinia antoivat mutta onneksi mansikkalitkua sai pyydettäessä. Nuorelle teinille se oli aika vittumainen kokemus joutua suljetulle aikuisten skitsojen sekaan. Se kyllä pysyy mielessä, kunnes kuolen.
Bentsot ja väkijuomat on johtanut usein putkan keltaiselle patjalle, kyynärpäät verisenä.
14 vuotiaana pari kolme ketolaa hyvää piriä suuhun kaljalla alas huuhtoen. Putosin ,heräsin aamulla ,enkä muistanut mitään ottaneeni . Aamulla hallut alkoi ja luulin piilokameran olevan paikalla .Päivän mittaan hallut voimistui,kun jonkun elukoiden rakentamat puskat kasvoi silmissä ja kaiken maailman menninkäiset vilisti takapihalla.Puiden lehdet näytti nukeilta ym.mukavaa.Joululoma oli juuri alkanut ,joten onneksi en kouluun mennyt sekoileen.kaveri oli meillä yö kylässä ja hänkin oli niin nuori ,että ei tajunnut mitään outoa jutuissani,jotka onneksi otin huumorilla ,enkä hätäillyt tai pelännyt missään vaiheessa,koska veikkaan ,että skitsoilu olisi johtanut piitkään leposide lomaan . (jälkimmäisen kamulle tapahtuneen episodin tavoin)
Vanhempani kun tulivat kotiin ja kauppareissulla käynnin yhteydessä hieman outoja juttuja kuunneltuani ,he päätyivät viemään minut Aurooraan-onneksi vastuteluistani huolimatta . Siellä viimein tajusin onneksi pitää suuni kiinni outouksista,mitä silmissä vilisi. Seulojen jälkeen jotain rauhoittavaa muhun oli tungettu ,koska aika pian nukahdin .Olin jollain lasten osastolla ,jossa naamarit näyttivät eläviltä tyttökamuiltani,jotka esim.kaappeihin piiloutuivat. Aamulla joku päihdepuolen sossu tarkasteli taipeitani ja sain uskoteltua heille ,että kyseiset huumeet olivat jonkun pullosta peräisin ja olisin tietämättäni niitä ottanut.(kyseinen säkki oli päätynyt mulle ,kun koko kansan tietämä julkisuuden henkilö kävi hakemassa poikansa kotiin ,huomattuaan taas poikansa käyneen isän kätköillä ja vieneen n.20g piriä.loppu säkin olin jemmannut ulos ja sanonut siskolleni ,mistä löytyisi ,jos tietyt kaverit sitä kyselisi.)
Tämän jälkeen jouduin kaksi kolme kertaa käymään tapaamassa jotain lasten psykiatria (kerran kuussa seulojen kera,joka totesi ettei näe tarvetta meidän enää tavata.(julisti minut siis terve järkiseksi)
Olin todella hämilläni sairaalassa vietetyn yön jälkeen, kun katselin omakoti talomme pihaa ym. ympäristöä ,joissa oli vaan vilissyt ,mitä oudompia, hyvin toden tuntuisia halluja.(en ole mistään hapoista ,sienistä tai mistään kokenut niin voimakkaita ja todentuntuisia halluja elämäni aikana. )
Tuo tapaus pysäytti ja säykäytti niin paljon pienen pojan mieltä ,etten lähes vuoteen halunnut pilveä polttaa tai mihinkään kaljaa vahvempaan koskea.
Vielä kun samoihin aikoihin, samoista pireistä kaverini joutui vähintään vuodeksi lepolomalle hessuun taisi olla 16v silloin,kun tämä onneton asui perhekodissa,missä oli sekoillut ja siitä kouluun skitsoileen ,jonka jälkeen dösässä riisunut itsensä lähes ilkosilleen.Hänellä kun oli alligaattorin poikanen boksereissa ,mitä ei ollut voinut riisua ,koska alligaattori olisi suuttunut ,jos olisi riistänyt krokolta kodin -siis bokserinsa ottanut pois. Siitä se sitten pamahti toisen kamun koti ovelle kalsareissaan selitteleen täysin sekoja ja tää kamu oli sille vain tunkenut läjän levotsiineja naamaan ,mistä ei pudonnut ja meni vaan entistä sekavammaks(jos edes mahd.) siitä vuorokauden sisään sitten ambulanssilla suljetulle ,josta tämä kovanonnen ukkeli ei toipunut koskaan ennalleen. Näin hänet vielä ekana iltana ja yritin rauhoitella kertomalla omasta kokemuksestani.Rauhoittelustani ei ollut hyötyä ,eikä haittaa ,kun hänellä oli alusta saakka pelkotiloja päällä. Kuulin myöh. Kaverilta ,joka sille kyseiset rojut heitti ,että tämä oli vaan vaatinut koko ajan lisää ,vaikka oli tainnut ostaa kamaa 20 markalla ja kasalla tusseja ,että frendi olisi lapannut sitten vähintään pari grammaa vessapaperiin ja skitsahtanut täysin hinaamiseen ja sanonut ,että vedä siitä niin paljon kuin uskallat ja tää alligaattori kaveri oli sitten heittänyt sen lähes pingispallon kokoisen pommin kerralla naamaan .
Vuosia myöh. eräät kaksoset heitti kundin pihalle ,kun tämä reppana oli siivouskaapin kimpussa ja värkit täynnä jotain litkua ,mitä oli kutsunut tokanluokan katukamaksi (vissiin tolua tai vastaavaa) Veljekset riisti värkit ja heitti pihalle ,ettei toinen tapa itseään heidän vanhempiensa kotiin. Kyseinen kundi ei siis toipunut ikinä övereistään ja rankalla psyykelääkityksellä ,se viimeistään saatiin täysin kujalle.
Mutta toi lapsuudessa koettu överit ,nukahdus ,sairaala reissu on pelottavin kokemus ,ehkä juuri ton alligaattori kaverin kohtaloa kelaten .
Joskus parikymppisenä myös tipahdin kallioilta hietsussa ,kun oltiin happoja syömässä ja dokaamassa ,sekä hiisaamassa +10 henkilön porukalla . Söin kamun kanssa lappuja lisää ,mistä yksi luiskahti maahan ja tuulen mukaan ,jota etin nurtsilta kaverin pyytäessä hatseille ja sanoen ettet löydä sitä enää,kun horjahdin ja tipuin pari metriä kielekkeen reunalle,missä kerkesin kirota ja hieman liikahtaa,kun tipahdin uudestaan . . muutama tömäys lisää ja olin maassa selälteen ilmat pihalla ,kyynerpäät ja kädet verillä ,joilla olin suojannut päätäni vaistomaisesti silmäkulma myös auki .Alhaalla n.7-10m alempana maatessani, tajuissani koittaen saada happea. Yksi frendeistä meinasi,ettei voi muuta kuin piirtää liidulla viivat ympärille ,yksi soittamassa tsirraa ja kolmas koitti tunkee piippua suuhun ,et ota hatsii se jeesaa ,mitä ei just sillä hetkellä maistunut ,kun yritin haukkoa happea -kun ilmat pihalla vikasta tömäyksestä.Ylhäältä katsottuna näytti joltain kuoleman rotkolta ,obeliksin hiiden kivineen ,joten olin onnekas ,kun ei kallo halki tai luita murtunut.
Trippi kyllä vähän lähti huonoille fiiliksille ja päädyttiin hakeen frendin kanssa littiin kymppi polakkaa ,jota jouduin koko yön polttaan ,että sain pudotettua itseni ja pidettyäkin itseni pudoksissa ,kun fiilis ei tosiaan hyvä, kun on kukkaisloisto fiiliksissä satuttanut itsensä pahasti. (Vaikka kyse mulla varmaan vaan aivotärähdyksestä ja ruhjeista ,sekä ikävimmästä tunteesta ,kun ilmat lähtee noissa fiiliksissä ,se tuntui lähes ikuisuudelta ,että sai happea normaalisti. Lekurissa en siis käynyt ,eikä tsirraa soitettu.
Yksi tuttu jäi sporan alle hapoissa ja hänet pienen rimpuilun jälkeen,käsi tai jalka murtuneena (ei olis hapoissa halunnut sairaalaan,oltiin laitettu lepositeisiin ja jätetty niihin koko yöksi -hän oli lievästi sanoen outo sekä sulkeutunut ainakin puolivuotta tapauksen jälkeen.
Tuttu joka aikoinaan taiteidenyönä korjattiin maijaan ,jostain pikku jutusta ,happoja syötyään .
Karjaisi ja lähes kiljaisi pöntön oven raosta ,
-ette te voi mua tänne telkee ,mä oon syönyt äl äs deetä-
Kaikkia nauratti kovasti,paitsi “uhria” itseään ,jonka kasvoilta loisti kauhun tapainen.
Kuulusteluista hän oli saanut kynän pimitettyä ,jonka avulla kuulemma pysyi järjissään. (Pampuilta toki saa ihan pyytämälläkin paperia ja kynän yleensä)
Olen ollut hyvin onnekas edellä mainituissa tapauksissa ja viimeisen kymmenen vuoden ajan olen ollut myös onnekas tulehdusten kanssa ,ettei ole tarvinut ihonsiirtoja,verenmyrkyksistä,strepto ja stafilokokeista ,sekä amputaatioista kärsiä ,eikä veritulpista ja muista nipan alaan kuuluvista “työtapaturmista/harrastevahingoista”
Kiitos luojan ,kun edellä mainittuja tapauksia on tapahtunut kutakin useammalle kaverille ja tutulle,mutta ei itselle ja olen selvinnyt antibiooteilla useasta tulehduksesta.
Olen siis ollut todella onnekas ,niin fyysisesti, kuin psyykkisesti ja ilman tuota yli 20v vanhaa sairaala reissua ,en olisi ehkä suhtautunut tapani mukaan hyvin varovaisesti huumeisiin. Joten ehkä se oli vaan hyvä ,että jo nuorena säikähti ja oppi jotain kantapään kautta. Mikä on vaikuttanut vahvasti allekirjoittaneen huumeiden “ihannointiin” .
Piriin joutui myöhemmin suhtautuun vihalla,että pystyin lopettaan sen käytön ja meni vuosia ,että minun piti poistua siksi aikaa ,kun sitä vedettiin ja oltais tyrkytetty ,ilmoitettuani etten halua vetää sitä ja en pystynyt katsomaan vieressä vetämistä.
Novelli tuplana.
Ensivaste tehtävä föraa Hessuun. FUN, FUN.
Mikko: Kiitoksia jälleen kerran mahtavasta kirjallisesta panoksestasi palstalle 
. En voinut olla nauramatta ääneen, vaikkeivat nuo jutut sinällään mitään naurun asioita olekaan, mutta tekstisi on vain niin loistavaa 
.
Mä olen myös aina onnistunut välttymään pahemmilta neulomistapaturmilta. Horkat ja jotkin pikkupaiseet ovat pahinta, mitä mulle on neulojen kanssa sattunut. Hepatiitiltakin olen säästynyt. Hyvä tuuri on ollut matkassa, sillä en ole läheskään aina ollut niin kovin tarkka siitä, mitä, millä ja miten ränniini olen laittanut . Nykyään en enää lähde kyllä terveyteni ja henkeni kaupalla leikkimään noissa asioissa, vaan olen hyvinkin tarkka, mikäli mulle tulee tarve piikkiin tarttua. Onneksi siitäkin paskasta olen päässyt melko pitkälti eroon.
^^
Neulomistapaturma on hyvä sanonta. En ollut vissiin ennen kuullutkaan moisesta. Yritän saada sen muistiin ja käyttöön puhuessa tapaturmaisesta neulomisesta. 
Kielikuvana kyllä tulee kovin,joku Elsa mummo mieleen ,joka tökkäsi virkkuukoukun kihtiseen kämmeneensä
tai jopa vanha satanisti ,joka tökkäsi kutomisen ohella turvarannekkeensa epäkuntoon ja hoitsujen tullessa paikalle luullen tekoa tahalliseksi, kuultiin lausahdus -old habbits die hard tai härmäksi Savolaisittain voe voe Tyyne ei vanha viiltelijä opi uusia kepposia.
Jotain tarinoita on huomattavasti helpompi kertoa kuin kirjoittaa ja toisin päin .Kun molemmissa mielikuva ja kielikuva on tärkeä ja yrittää kiteyttää elämöiden stoorit lyhyeen ja ytimekkääseen muotoon.
Itse en koe kovin kummoinen tarinankertoja ole -ainakaan kirjallisesti .
(Heilun kädet suuresti elämöiden tätä kirjoittaen)
Mielenkiinnosta, mikäli muistat, jaksatko hiukan tarkemmin kuvailla noin rajun dokaamisen/ryyneilyn refloja? Kiinnostaa kovasti. Benjo ja alkoreflojenhan tiedetään aiheuttavan rajujakin deliriumtiloja.
Eräässä tapauksessa (viinarännin jälkeen) muistan maanneeni sohvalla yksin asunnossani pelkät boxerit jalassa yltäpäältä hiessä. Jaloista oli lähtenyt tunto osittain enkä heikon oloni vuoksi kyennyt edes konttaamaan vessaan juomaan vaikka oli helvetillinen jano.
Kuuloharhat alkoivat sellaisilla uhkaavilla käskevillä epäselvillä äänillä joita tuli vain muutamia sekä pelottavalla yleistunnelmalla… Sitten sohvalle mahani päälle yhtäkkiä nousi sellainen pieni kaljapullon korkuinen positiivisen oloinen olento, hieman tämän näköinen ehkä ulkoisesti—>
Kasvot olivat kuvasta poiketen hyvin veikeät ja kujeilevat sekä ikää oli varmasti satoja vuosia (persoonalliset kasvonsa on vieläkin elävästi mielessäni). Sillä oli kädessään palmunlehti jolla se suki kasvojani (en kyennyt liikkumaan lainkaan) ja poltteli samalla sellaista maissipiippua josta olin tunnistavanani yrtin tuoksun.
Se siinä aikansa touhuili, tuijottelimme toisiamme ja olin havaitsevanani olennolla jonkinlaisen “mieti nyt mitä Kannel olet oikein itsellesi tekemässä”-kyseenalaistus asenteen kunnes katosi. Tämän jälkeen ilmeisesti tämä pelottava “kuuloharhakaveri” palasi ja alkoi 3-5minuutin väliin töniä minua selkään (sohvan läpi) kohtuullisen agressiivisesti pitäen samalla todella ahdistavaa yleistunnelmaa yllä 
Onneksi lopulta kaikki loppui ja sain jossain vaiheessa sitten unta sekä kykenin konttaamaan myös vessaan. On se etanoli kyllä hurja huumausaine jos ongelmallisesti juopottelee, ei voi muuta sanoa.
Moikka Kannel.
Erittäin hc settii jo ,mitä olet saanut/joutunut kokeen etanolin vaikutuksesta.
Äijähän on ollut aidon maahisen tai menninkäisen kanssa hengaamassa delirium deiteillä. ( joka jannu ei voi sanoa et tapasin pienen mukavan vesselin ,kun lopetin dokaamisen ja vaikka se oli tosi ok heebo ,en silti halua skypetellä sen pienen tontun kanssa tai olla missään yhteydessä,vaikka jutteli kuinka mukavia!!) 
Askarruttaa mikä sen irkku version (menninkäinen vihreäs takissa piippu huulessa saattaa jopa nekkailla) nimi on ?? on myös nhl/nfl logona . oliko sen yleisin nimitys maahinen?? Tulee mieleen Irlantilaiset kansantarut,missä tänäkin päivänä kyseisiä tonttuja,menninkäisiä,maahisia kerrotaan olevan,mutta jollain eri nimellä kuin edellä mainitut.
Ja oliko niille oma murmelin päivän tapainen juhlansa??
Polttelin hyvää kukkaa. Tuli eräs vierailulle ja hitto vie mitkä hallusinaatiot, kaikki muuttui silmissä, se ihminen muuttui pelottaksi ja alkoi tulla paniikki. Oli viimeiset poltot.
LSD oli mielenkiintoinen mutta pelottava kokemus, vähän sama kuin tuossa kukan polttelussa, liikaa hallusinaatioita, joita ei mieli kestänyt ja eräs kusipää vielä psyykkasi ja lietsoi niitä. Kokeilin pari kertaa uudelleen ja oli miellyttävämpää.
Pistämällä olen aiheuttanut vain paiseita taipeisiin, sekä ikuisen arven kun on epätoivoisena tökkinyt ja tökkinyt. Joka kerta ku niitä paiseita tuli, se pelotti.
Ne kerrat kun on töötännyt piriä liikaa ja liian pitkän putken, se vainoharhaisuus on jotain järkyttävää. On sekoiltu ihan huolella.
Vedettiin kavereiden kans vauhtii 5 tai 6 yötä samoil silmil ( eka kerta kun ees räpsään räväytin ) plus bissee joka ikinen päivä bout korillinen mukaan. No sit vikana iltana ku swinba oli loppunu päätin hakee vitun hyvää kukkaa et tluis rauhallinen olo ja sais unta, kun alko olla vähä epätodellinen olo. Paukut sain bluntist imettyy kun aloin selittää kaverille ufo juttuja. Tosta en muista mitään. Mut seuraavan muistan:
Kaveri oli lähteny meilt jonka jälkeen olin alkanu tappaa ötököitö pitkin himaa pari tuntii minkä jälkeen ne loppu, mutta sen jälkeen aloin pelaa pelii josa oli mukana suomalaisia räppäreitä jotka istu mun sohvalla ja konttailin siel pitkin kämppää jokasen luona vuorotellaa jonku asian taikia mitä en itekkään tienny. Totakin kesti joku pari kolme tuntii minkä jälkeen olin tipahtanu vedoille keittiöön. Herän värkit pystyssä tapeesta ja bongi vieressä.
Vittu semi-sekava viikko ollu
Mut loppu ei ollu kivaa…
Yksi epämukava tilanne oli, kun aikoinaan frendi oli psykoosissa ja väitti että kuuntelemme hänen puhelinta sekä vakoilemme tietokonetta… Mietin vain, että kauanko joudun asunnossa viettämään, pois ei laskenut… Joku puoli tuntia yritin järjellä tilannetta ratkaista, mutta ymmärsin ettei kannata asiaa niin ratkaista… Aloin kyselemään huonekaluista ja reissusta ja sain kun sainkin vaihdettua aihetta… Pääsin pois asunnosta piripussien kera ja frendikin oli hyvillä mielin… Tosin vkon jälkeen lataamo kutsui…
Jälkeenpäin mietittynä epämukavimpia lienevät olleet tilanteet, joissa olen huudellut vain wc:n oven läpi (raittiille vieraille, kun vedot tulisi saada vedettyä mutta tunteja kuluu), kysellyt raittiilta ihmiseltä onko hän oikeasti läsnä vai kuvittelenko vain, tai ollut hlön x/y/z kanssa keskellä kaupunkia sellaisessa kunnossa että “narkinnäköisetkin tyypit” eivät moikanneet…
Olen aina osannut ottaa asiat niin huumorilla, että en ole pelännyt vaikka päätyisin mihin seuraan, heräisin mistä tahansa tai herättäisin huomiota… Enemmän se on haitannut kanssaihmisiä… Itse en ole koskaan pelännyt mitään omituisia näkö/kuulohavaintoja… 
Olen selittänyt muille niitä näkyjä sekä teorioita, hyppinyt “jättikokoisten koppakuoriaisten” yli, etsinyt olematonta heroiinia sekä paljon muuta muille “näkymätöntä” todellisuutta; mutta koskaan en ole panikoinut asiasta…
Vain kerran olen miettinyt lähtöä lasarettiin horkkien tähden, koska kuume oli 41,7 kainalomittarilla… Mikäli yli 42:n olisi noussut, olisin suostunut lähtemään… Paheksuvia katseita lähinnä sairaalasta saanut. Synttäreillä ei voinut lähteä tikattavaksi, joten aamulla 12h turman jälkeen menimme lekuriin. Ei ollut kovin tyytyväinen, kun tulin niin jälkikäteen; mutta sen verran sormenpää oli irti että tikit oli laitettava… Yritin pyytää kivunlievitystä/puudutusta, mutta sain ainoastaan vihaisen katseen… Liekö syy ollut kunnon, vai etten koko asiaa edesnoteerannut 1/2vrk:een? Tuon jälkeen käytin eristysteippiä tikkien sijaan…
Jouduin 17-vuotiaana kaverin ja hänen isoveljensä mukana puolivahingossa kämpille, joka ei ollut se kaikkein soveliain vapaa-ajan viettopaikka kaltaiselleni puhtoiselle urheilijapojalle. Kolmekymppisiä pitkänlinjan jarrunistejä, ja olin jo aika hermona pöydällä pyörineistä värkeistä, eikä fiilistä nostattanut tieto siitä että niillä oli tarkoitus tuupata heroiinia.
Kaverin muutamaa vuotta vanhempi broidi oli tuolloin nokitellut jonkinaikaa subua, ja päässyt hiljattain IV-käytön ja oksikodonin makuun. Itse olin poltellut pilveä ja jokusen kerran joraillut vähän essoissa ja pireissä, tällä kaverillani oli samanlaiset kokemukset taustalla. Melko viatonta touhua siis, siksi olinkin aivan shokissa värkeistä, kymmenistä ympäri kämppää pyörineistä lääkepurkeista ja liuskoista, niiden sällien jutuista ja ulkoisesta habituksesta. Minä ihan tosissani luulin että jotain pollea on vaan elokuvissa
Muistan vaan sen että melkein heti otettuaan vedot, kaverin broidin kroppa valahti täysin hervottomaksi ja alkoi sinertämään. Siinä vaiheessa kun kundi ei reagoinut läpsimiseen, kylmään suihkuun ja hengitys oli vaimeaa ja katkonaista, nämä luukun isännät soittivat lanssin ja totesivat “nyt pojat suksitte vittuun”. Suksittiin sitten vittuun, jalat eivät meinanneet kantaa ja frendi oli täysin hysteerinen.
Jotain hyvää tuossakin. Mitään pysyvää vahinkoa ei sattunut, ja tuohon loppuivat kaverin huumekokeilut. Valitettavasti samaa ei voi sanoa nuoremmasta veljestä. Joka hieman myöhemmin lähti samalle tielle, ja on useamman kerran överöinyt fentanyylista ja subu-viina-bentso-komboista. Hengissä sentään viimeisen tiedon mukaan on.
Mahdatko tarkoittaa leprekaunia (samaa näköä kyllä omaan tonttuuni paljon)? en.wikipedia.org/wiki/Leprechaun
irelandseye.com/animation/ex … chaun.html
